Suomen tiedetoimittajain liiton julkaisu

Latinalaisessa Amerikassa toimittaja tarvitsee suoria kontakteja – ja hyvät hermot

Pekka Numminen matkusti Latinalaisessa Amerikassa helmi-maaliskuussa 2023.
Kuva: Susanna Särkkä

Sain 2022 syksyllä Tiedetoimittajilta apurahan, jonka aiheena oli ”juttumatka Latinalaiseen Amerikkaan, aiheena erityisesti biotiedehankkeet, varsinkin metsäsektorilla”.

Lähtö oli helmikuun lopussa. Aloitin matkan petaamisen hyvissä ajoin jo viime vuoden puolella. Onneksi.

Henkinen pääkohteeni oli UPM:n sellutehdas Uruguayssa Paso de los Torosissa sekä siihen liittyvät eukalyptusplantaasit ja puuntaimien jalostus.

Olin yhteydessä UPM:n viestintään ja kerroin, että olen tekemässä juttua Tekniikka&Talous-lehteen. Juttu menisi myös Kauppalehden verkkosivuille, ehkä muihinkin Alma Median julkaisuihin.

UPM suhtautui varsin nihkeästi ehdotukseeni vierailla tehtaalla, joka oli valmistumassa tulevan matkani aikoihin.

Olin hieman hädissäni, pääkohteeni oli kuivumassa kasaan. Viikot kuluivat.

Sitten jotain tapahtui. UPM ilmoitti, että tutustuminen heidän toimintoihinsa onnistuu. Ongelmana oli ollut se, että 3,47 miljardia dollaria maksanut tehdas todellakin oli juuri käynnistymässä ja Uruguayn päässä tehtiin käytännössä töitä vuorotta, jotta kaikki valmistuisi ajoissa.

Suomen viestintä oli selvittänyt, millaiset aikataulut ovat ylipäätään mahdollisia. Kaikki järjestyi lopulta loistavasti. Tapasin haluamani henkilöt ja pääsin tutustumaan kaikkiin haluamiini kohteisiin, joihin minua ystävällisesti kuskattiin kaksi päivää, ympäri Uruguayta. Matkat ovat siellä pitkiä!

Yhtä hyvin ei käynyt brasilialaisen lentokonevalmistajan Embraerin kanssa. Lähestyin heidän viestintäänsä yleiseen sähköpostiosoitteeseen. Se oli virhe.

Embraerilla on kehitteillä kaikenlaisia ”vihreitä” lentokoneita ja kerroin haluavani tutustua hankkeisiin. Kaiken lisäksi Finnairilla on käytössään 12 Embraerin konetta. Firman kannalta positiivinen juttu siis tulossa, sellaisen maan lehteen, jonka kansallinen lentoyhtiö on Embraerin suuri asiakas.

Lähetin Embraerille sähköposteja viikon välein. En saanut koskaan vastausta.

Toinen brasilialainen firma, johon otin yhteyttä, oli Suzano, maailman suurin sellunvalmistaja. Jälleen kerran, lähetin sähköpostin viestinnän yleissähköpostiin.

Suzano kehittää puusta kaikenlaisia fossiilisia raaka-aineita korvaavia tuotteita. Suzano on omistajana myös suomalaisessa Spinnovassa, joka tekee selluloosasta tekstiilikuituja.

Odotin viikon. Ei vastausta. Sitten hieman googlasin ja löysin heidän viestinnästään henkilökohtaisia sähköpostiosoitteita. Valitsin sieltä yhden, jonka vastuualue tuntui relevantilta. Sain vastauksen kolmessa minuutissa. Sovimme Suzanon tuotekehitysjohtajan haastattelun Sao Pauloon maaliskuulle.

Kyseinen viestintähenkilö oli vielä lähempänä ajankohtaa yhteydessä ja varmisti, että kaikki on kunnossa ja tiedän, mihin tulla. Tapaaminen oli journalistisesti antoisa ja tuotekehitysjohtaja tarjosi jopa kotimaakuntansa juusto-taikinapalleroita!

Kysyin erilaisia yhteystietoja ja vinkkejä kiinnostavista tiede- tai tekniikkahankkeista myös Suomen lähetystöistä ja Business Finlandilta. Lieneekö joulu- ja vuoden vaihteen vapaat painaneet päälle, vastailu oli pääsääntöisesti melkoisen verkkaista.

Vinkkinä voisin kiteyttää, että jos haluat ”tiedetoimittaa” Latinalaisessa Amerikassa, ole hyvissä ajoin liikkeellä yhteydenottojesi kanssa. Vältä yleissähköpostiosoitteita (communications@XXX.com tai vastaava). Kaiva esiin todellisia henkilöitä, joilla on henkilökohtainen sähköpostiosoite.

Vielä parempi tapa saada ihmiset vastaamaan on lähettää heille Whatsapp-viesti. Latinalainen Amerikka tuntui pyörivän pitkälti niiden voimalla, maasta riippumatta.

Niiden lähettäminen ja vastaanottaminen edellyttää wifi-yhteyttä, jollainen on esimerkiksi hotelleissa. Jos olet muualla, wifi ei pääsääntöisesti toimi. Kannattaa vakavasti harkita muutaman kympin paikallista prepaid-datapakettia, joka helpottaa elämää kummasti.

Jopa hotelli- ja ravintolavaraukset hoituvat helpoiten Whatsappilla. Argentiinassa ei hotelleja kannata ottaa varaussivustojen (esim. Booking.com) kautta, koska silloin joutuu maksamaan täyden dollari- tai euromääräisen hinnan. Hotellit voi maksaa paikan päällä käteisellä, jota pystyy vaihtamaan merkittävästi parempaan kurssiin jopa virallisissa vaihtopisteissä.

Käytännössä käteisellä maksettaessa Argentiinassa kaiken saa puoleen hintaan. Setelinippu tosin on melko paksu. Inflaatio on tänä(kin) vuonna reilut 100 prosenttia.

Pekka Numminen

Julkaistu

13 syys, 2023

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)