Eräänä päivänä kampusravintolan lounaspöydässä henkilöstöpäällikkömme heitti ilmaan ajatuksen: jos alkaisimme järjestää kirjoittajaleirejä, hän lähtisi ilman muuta mukaan. Hän tunnisti työssään lukuisia tekstien aiheita, mutta kirjoittamaan ryhtyminen tuntui kovin hankalalta.
Tarina on tavallinen. Lähes kaikilta korkeakoulun työntekijäryhmiltä odotetaan nykyään aktiivista julkaisemista. Julkaisut muun muassa rakentavat organisaation mainetta ja tekijän asiantuntijuutta, kartuttavat tietopääomaa ja tuottavat korkeakoulun perusrahoitusta. Kynnys kirjoittamiseen on kuitenkin usein korkea, ja siihen on monia eri syistä.
Järjestämämme infotilaisuudet ja koulutustuokiot eivät olleet riittäneet poistamaan kirjoittamiseen liittyviä esteitä ja kannustamaan kaikkia asiantuntijoitamme julkaisemaan. Otimme siis uuden idean ilolla vastaan ja aloimme julkaisupalveluiden kolmen hengen kokoonpanolla suunnitella kirjoittajaleirejä.
Lähtökohtana yhteisöllinen kirjoittaminen
Hahmottelimme kaksipäiväisen leirin, joka sisältäisi paitsi omaa kirjoittamista myös tietopohjaisia alustuksia, kynän liikkeelle saavia kirjoitusharjoituksia, vuorovaikutusta ja rentoutumista. Leiri olisi avoin kaikille Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) työntekijöille. Osallistuminen olisi työaikaa, eikä leiri tuottaisi osallistujille kustannuksia. Vastineeksi jokainen leirille osallistuja sitoutuisi tuottamaan yhden ammatillisen tai yleistajuisen julkaisun sovitussa ajassa. Esittelimme suunnitelman johdolle ja saimme luvan alkaa pilotoida kirjoittajaleirejä.
Järjestimme ensimmäisen leirin toukokuussa 2023. Paikaksi valitsimme kartanon, joka sijaitsee 15 kilometrin päässä päätoimipisteestämme, Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksesta. Päädyimme käyttämään tilaisuuksista nimitystä leiri, mutta niitä voisi yhtä lailla kutsua retriiteiksi. Vuoden 2023 aikana järjestimme kolme leiriä, joille osallistui yhteensä 28 hamkilaista asiantuntijaa. Vuodelle 2024 on suunnitteilla yhteensä neljä leiriä, joista ensimmäinen pidettiin helmi-maaliskuun vaihteessa ja jolla oli kuusi osallistujaa.
Kerromme tässä artikkelissa kokemuksiamme tähänastisten neljän leirin ja 34 osallistujan pohjalta. Tarkastelemme kirjoittamista sosiaalisena toimintana (yksi Roz Ivaničin kuudesta kirjoittamiskäsityksestä ks. esim. Svinhufvud, 2016, s. 29). Leiriemme lähtökohtana on yhteisöllinen kirjoittaminen, johon kuuluu yhdessä kirjoittamista ja kirjoittamisen prosesseista ja tavoitteista puhumista. Yhteisöllisestä kirjoittamisesta korkeakoulukontekstissa ovat kirjoittaneet esim. Isosävi & Lindholm (2023), Vaakanainen & Jolma (2023) sekä Kiriakos & Svinhufvud (2015, ss. 190–195).
Arjesta irtautuminen edistää kirjoittamista
Onnistuneen kirjoittamiskokemuksen saadakseen kirjoittajan tulisi Rowena Murrayn (mm. 2013, 82–86) mukaan pystyä irtautumaan muista tehtävistä niin fyysisesti, kognitiivisesti kuin sosiaalisestikin. Fyysinen irtautuminen tarkoittaa kirjoittamiselle omistettua aikaa ja paikkaa. Kognitiivinen irtautuminen edellyttää muiden työtehtävien siirtämistä syrjään. Sosiaalinen irtautuminen tarkoittaa sitä, että kirjoittaja vapautuu muiden odotuksista ja priorisoi kirjoittamista.
Pyrimme mahdollistamaan leireillä irtautumisen kaikilla kolmella tasolla. Hektinen asiantuntija-arki antaa harvoin mahdollisuuden keskittyä kirjoittamiseen. Ohjaamme leiriläisiä hyvissä ajoin etukäteen raivaamaan työkalenterinsa täysin tyhjäksi leirin ajaksi. Moni on palautteessa kiittänyt mahdollisuudesta ja luvasta keskittyä vain yhteen asiaan – sitä kuvaillaan suorastaan luksukseksi.
”Todella hyvä, kun kaikki keskittyivät vain leirin asiaan ja töiden tekeminen ei ollut suotavaa.”
Meillä on koko leirin ajan käytössämme oma mökki, jossa on yhteisen työskentelytilan lisäksi pari vetäytymistilaa sohvaryhmineen. Illalla syömme hyvin ja saunomme järvenrannassa. Puitteet ovat olennainen osa leirielämystä. Oma rauha ja täysihoito auttavat keskittymään.
Historiallinen kartanomiljöö myös inspiroi. Vaikka meillä on HAMKissa omasta takaa kauniita luonnonläheisiä kampuksia, pidämme tärkeänä sitä, ettei leiri ole kenenkään osallistujan työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Näin fyysinen irtautuminen on helpompaa. (Ks. myös Murray, 2013, 82)
Luottamus on onnistuneen leirin perusta
Ilmoittautumisen yhteydessä osallistujat saavat kertoa, mitä odottavat kirjoittajaleiriltä. Vastauksia on tullut laidasta laitaan: joku haluaa vain kirjoitusaikaa, sillä kokee olevansa jo itsevarma tekstin tuottaja, toiselle kirjoittaminen on myrkkyä, sillä lapsuudessa todettu lukivaikeus tai opettajan negatiivinen palaute ovat luoneet mielikuvan osaamattomuudesta.
Osallistujat – me ohjaajat mukaan lukien – ovat myös kertoneet omista epävarmuuksistaan ja kirjoittamisen esteistään avoimesti heti leirin aluksi käytävässä yhteisessä keskustelussa. Keskustelu pohjustaa leirille luottamuksellisen ja hyväksyvän läsnäolon ilmapiirin (Vehviläinen, 2014, 123).
Alkukeskustelun jälkeen lähdemme liikkeelle asiakirjoittamisen perusteista. Tutustumme yhdessä yleistajuisen ja ammatillisen tekstin eroihin sekä käymme läpi, mitkä ovat hyvän asia-artikkelin piirteet. Lisäksi teemme luovia kirjoitusharjoituksia, jotka käynnistävät kirjoittamisen.
Kahden päivän aikana työskentelemme niin yksin, pareittain tai pienryhmissä kuin koko ryhmänäkin. Ohjelma on rakennettu siten, että se tukee artikkelin kirjoitusprosessia aiheen valinnasta idean kehittelyn kautta itse tekstin kirjoittamiseen. Toisena päivänä jokainen osallistuja pääsee vetäjän kanssa kahdenkeskiseen ohjaustuokioon, jossa täsmennetään artikkelisuunnitelma ja sovitaan seuraavista askelista. Ohjelman jäsennelty rakenne auttaa kirjoittajia viemään leirin oppeja omaan arkeensa (esim. Murray, 2013, 89).
Leiri edistää verkostoitumista
HAMK on monialainen ammattikorkeakoulu, joka toimii seitsemällä eri kampuksella. Jokaisella kirjoittajaleirillä on ollut useita toisilleen entuudestaan tuntemattomia osallistujia, joten leirit toimivat myös erinomaisena organisaation sisäisen verkostoitumisen paikkana, mitä emme olleet osanneet ennakoida. Kaikilla leireillä on tapahtunut voimakasta ryhmäytymistä. Kuten eräs leiriläinen totesi:
”Hyvä, että erilaisia ihmisiä mukana, samalla tutustuu työkavereihin. Oma työ saattaa olla aika yksinäistäkin välillä, tällaisen koulutuksen jälkeen oma työ tuntuu merkityksellisemmältä.”
Osallistujien kirjoittamiskokemus on ollut hyvin vaihtelevaa, missä on sekä hyvät että huonot puolensa. Jos osallistujien lähtötasot ovat kovin erilaisia, vetäjien voi olla vaikeaa huomioida kaikkien tarpeita, ja kokemattomammat saattavat tuntea alemmuutta kokeneempien rinnalla. Toisaalta ryhmäläisten keskinäinen erilaisuus voi olla hyödyksi, kun noviisit saavat apua konkareiden kokemuksista ja konkarit puolestaan vaikkapa uusia ideoita ennakkoluulottomilta noviiseilta (ks. esim. Isosävi & Lindholm, 2023, s. 95).
Kaikki neljän ensimmäisen leirin 34 osallistujaa olivat oletetulta sukupuoleltaan naisia. Tämä on yleinen havainto kirjoitusryhmistä ja -retriiteistä (Isosävi & Lindholm 2023, 139). Meidän leiriemme naisvaltaisuuteen voi vaikuttaa sekin, että kaikki kolme vetäjää ovat naisia.
Olemme keränneet jokaisen leirin päätteeksi osallistujilta palautetta. Neljän leirin kokonaisarvioiden keskiarvo on hämmästyttävä 4,97/5. Palautteesta päätellen olemme onnistuneet rakentamaan toimivan kokonaisuuden ja madaltamaan leiriläisten kirjoittamisen ja julkaisemisen esteitä. Ne voivat olla monenlaisia ja liittyä itse kirjoittamiseen tai esimerkiksi asiantuntijuuteen liittyvään epävarmuuteen (Isosävi & Lindholm, 2023, 22–45). Palautteissa on jopa näkynyt, kuinka leiri on herättänyt joissain osallistujissa kirjoittajan, jonka olemassaolosta he eivät olleet tienneet mitään.
Kirjoittajaleirien vetäminen on ollut myös meille ohjaajille hyvin palkitsevaa. Annamme työmme arjessa usein kirjoittajille kriittistä ja analyyttistä palautetta sekä suoraan tekstin muokkaamiseen tähtääviä ohjeita. Tämän vastapainoksi tuntuu hyvältä päästä välillä toisenlaiseen rooliin: voimaannuttamaan ja kannustamaan kirjoittajia kiireettömässä ympäristössä. Ja meille ohjaajillekin on tullut jokaiselta leiriltä uudenlaisia oivalluksia omaan työhön ja kirjoittamiseen.
Tuki jatkuu myös kirjoittajaleirin jälkeen
Kirjoittajaleirien suurin haaste on saada innostus kantamaan (Isosävi & Lindholm, 2023, 96). Leirin lopussa jokainen mainitsee yhden teon, jolla aikoo tukea kirjoittamistaan jatkossa. Tiedämme kuitenkin itsekin, että silppuinen arki vie nopeasti mennessään ja kirjoittaminen unohtuu.
Pyrimme pitämään intoa yllä pienillä teoilla. Nostamme kaikkien leiriläisten julkaisuja esiin HAMKin sisäisessä viestintäkanavassa. Järjestämme pääkampuksellamme Hämeenlinnassa kaikille avoimia kuukausittaisia kirjoitusiltapäiviä, joihin laitamme leirin käyneille kalenterikutsut. Pajoissa on tarjolla kahvia, ohjausta ja kirjoittamista tukeva ilmapiiri. Alkukesälle on myös suunnitteilla yksipäiväinen jatkoleiri Evon kampuksellamme, jossa on tarkoitus jatkaa tunnelmaa, johon kirjoittajaleirillä jäätiin – saunaa unohtamatta.
Vuodelle 2024 on suunnitteilla siis vielä kolme leiriä. Kaksi samalla mallilla kuin tähänastiset, yksi poikkeavalla toteutuksella: Elokuussa kokeilemme matalan kynnyksen leiriä, jolle houkuttelemme heitä, jotka eivät ole vielä löytäneet itsestään kirjoittajaa ja joille kirjoittaminen ei ole luontevaa.
Tietynlaista saturaatiota on kuitenkin havaittavissa, eikä tämän vuoden leireille ilmoittautuminen ole ollut aivan yhtä innokasta kuin leirikonseptin lanseerattuamme. Tiedostamme myös, että vapaaehtoisuus on hyvä kannustin. Jos leireille aletaan ilmoittautua esihenkilön ohjaamina, motivaatio voi olla heikompi.
Kirjoittajaleirimme ovat joka tapauksessa olleet joka mittarilla menestys. Joskus parhaat ideat syntyvät spontaaneina heittoina lounaskeskusteluissa!
Lähteet:
Isosävi, J. & Lindholm, C. (2023). Yhteisöllisen kirjoittamisen opas. Art House.
Kiriakos, C. & Svinhufvud, K. (2015). Tohtoritakuu: Kirjoittamisen opas jatko-opiskelijalle ja tutkijalle. Art House.
Murray, R. (2013). ‘It’s not a hobby’: reconceptualizing the place of writing in academic work. High Educ 66, 79–91. https://doi.org/10.1007/s10734-012-9591-7
Svinhufvud, K. (2016). Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. Art House.
Vaakanainen, N. & Jolma, N. (2023). Yhteisöllisyyttä ja tilaa kirjoittamiseen. AVAIN – Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 20(3), 88–93. https://doi.org/10.30665/av.129465
Vehviläinen, S. (2014). Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus.