Pääsiäisviikolla se iski: mediapaniikki.
Laulaja Jari Sillanpäältä oli takavarikoitu alle gramma metamfetamiinia ja hän tunnusti julkisesti käyttävänsä kristalliksikin kutsuttua huumausainetta juhliessaan. Aiemmin talvella Sillanpää oli jäänyt kiinni huumaantuneena autolla ajamisesta. Suomalaisen iskelmän ikonista oli tullut huumeidenkäyttäjä.
Moni oli hämmentynyt. Kaikki tietävät Sillanpään, mutta harva tietää paljonkaan huumeista. Tiedotusvälineistä haettiin selitystä. Toimittajien oli etsittävä selittäjiä, mutta heitä ei ollut helppo löytää.
A-klinikka Oy:n johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki oli suunnitellut pääsiäisviikoksi hetken hengähdystaukoa, mutta toimittajat alkoivat soitella aamuvarhaisesta iltamyöhään. ”Ajattelen työhöni kuuluvan median kanssa toimimisen. Mediajulkisuus on osa nykyistä asiantuntijuutta”, hän sanoo.
Tapasimme vappuviikolla Päihdelääketieteen koulutustapahtumassa. Puheenaiheena oli asiantuntijan rooli mediassa. Simojoki on usein nähty haastateltava niin tv-studiossa kuin lehtijutuissakin, ja hän myös twiittaa oma-aloitteisesti niin päihdetutkimuksesta kuin poliitikkojen edesottamuksista. Terveystoimittajat palkitsivat hänet tammikuussa Hyvän tiedon omenalla.
Kaarlo Simojoki sanoo ymmärtävänsä toimittajia – juttuja on pakko saada aikaiseksi, ja nopeasti. Nopeimmillaan hän on tarkistanut kirjoitetun haastattelunsa vartin päästä sen antamisesta.
Valmistautuminen on tärkeää. ”Yritän kysyä peruasioita: keille juttu on tarkoitettu, mikä on jutun näkökulma ja lopuksi pyydän jutun tarkistettavaksi. Pidän kiinni etiikastani ja rajoistani: en rupea moralisoimaan. Yritän puhua kuin potilailleni eli ymmärrettävästi enkä ”lääkärilatinaa” ja kunnioittaen ihmisen yksityisyyttä. Tartun mahdollisuuteen: yritän tarjota keskusteluun toimittajan kanssa omia näkökulmiani, kertoa jotain, jota ei ole huomattu vielä kysyä”, Simojoki kuvailee.
Tämän ajan asiantuntijoille tuo lisähaasteita median monikanavaisuus. Simojokikin huomasi tämän taiteillessaan sanavalintojensa kanssa Sillanpää-kohun keskellä. Susanne Päivärinnan televisiohaastattelu Iltalehden verkkosivuilla tuotti useita ”spin off -juttuja”, joissa haastattelusta otettuja kommentteja sijoitettiin mitä erilaisempiin asiayhteyksiin. Vaikka Simojoki osasi välttää kommentoimasta nimenomaisesti Jari Sillanpäätä, hän tiesi pelin hengen. Hän löysi itsensä ottamassa kantaa niin keikkakuntoon huumeiden vaikutuksen alaisena kuin itse saamiinsa uhkailuihin päihdeasiantuntijana.
Silti Kaarlo Simojoki kaltaistensa asiantuntijoiden lailla jaksaa jakaa tietoa ja toivon mukaan myös ymmärrystä päihderiippuvuuksista. Kliinistä työtä tekeviä päihdelääkäreitä hän soisi näkevänsä silti mediassa useampia, jotta äänten kirjo olisi moninaisempi.
Onkin mielenkiintoista, että kun monien terveysongelmien kommentoinnissa lääketieteen asiantuntijat hallitsevat median ilmatilaa, päihteet ja riippuvuudet ovat aiheita, joita kommentoivat lähes aina yhteiskuntatieteilijät ja poliisit.
Iltalehden juttujen eri versioita:
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201803282200842530_u0.shtml
http://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/201803282200845498_we.shtml
http://www.iltalehti.fi/iltv-paivarinta/201803280204032_iv.shtml
http://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/201803282200844968_vd.shtml
http://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/201803282200845200_vd.shtml
http://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/201803282200845271_vd.shtml
http://www.iltalehti.fi/iltv-paivarinta/201803290141609_iv.shtml