Miksi miesten terveydestä kerrotaan mediassa vuosikymmenestä toiseen terveyspoliittisena huolena ja negatiivisena ilmiönä, vaikka totuus on paljon monisyisempi.
Tilastollisesti miehet juovat liikaa, syövät epäterveellisesti, liikkuvat vähän, ovat väkivaltaisia ja ylipainoisia. Ainakin, jos heitä verrataan naisiin.
– Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus. Viestin jatkuva toistaminen mediassa peittää alleen oleellisia asioita miesten terveydestä, dosentti Ilkka Pietilä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta väittää.
Hän kutsuu tätä toistuvaa kertomusta tappavan maskuliinisuuden kaanoniksi ja maskuliinisuuden kulttuuriseksi patogeeniksi.
– Taustalla on tarinamalli perinteisestä miehestä, jonka on erotuttava naisesta, hän sanoo.
Se tarkoittaa tosi miestä, joka ottaa riskejä ja elää ajattelematta, mitä makkaran syönnistä seuraa. Häntä eivät terveysasiat kiinnosta.
– Raflaavia otsikoitahan siitä saa, mutta tosiasiassa moniongelmaisten miesten ryhmä on aika pieni. Näiden turmiolantommien rinnalla elää myös toisenlaista elämää eläviä miehiä.
Pietilän mielestä otsikko voisi olla yhtä hyvin: mies voi huomattavasti paremmin kuin vuosikymmen sitten.
Mies kuolee kohta
Journalistinen agenda miehen eliniästä ja elintavoista rakentuu kansainvälisten lukujen, lähinnä Ruotsin tai muiden Euroopan maiden vertailulle.
Median mukaan suomalaisen miehen elämänkaari näyttää huonolta, koska se on muiden maiden miesten elämänkaareen suhteutettuna lyhyempi.
– On kuitenkin muitakin tapoja vertailla elinajanodotetta. Tulos näyttää toiselta, jos sitä tarkastelee esimerkiksi lähihistorian valossa, Pietilä sanoo.
Vielä 1970-luvulla ylemmän yhteiskuntaluokan miehet Suomessa kuolivat nuorempina kuin alempien sosiaaliluokkien naiset. 1990-luvulla käyrät näyttivät jo toisenlaisilta: ylimpien luokkien miehet saavuttivat elinajanodotteessaan alimpien luokkien naiset. THL:n tämänhetkisten tilastojen mukaan ylempien luokkien miehet eivät ole saavuttaneet vielä naisten keskiarvoa, mutta ovat lähestymässä sitä.
– Esimerkiksi Iso-Britaniassa näin on jo tapahtunut.
Pietilän mukaan kaikissa vertailuaineistoa saatavissa länsimaissa miehet kuolevat naisia nuorempina, mutta monissa maissa miesten terveys on kuitenkin kohentunut huomattavasti naisiin nähden viime vuosikymmenien aikana.
– Tämä edistys ei medialle riitä. Millainen tilanteen pitäisi olla, että media kirjoittaisi saavutetuista tuloksista edes vähän positiiviseen sävyyn, Pietilä pohtii.
Viestin vaikeasta perillemenosta hänellä on myös omakohtaista kokemusta.
– Vaikka selvitin tätä edistystä jokin aika sitten eräälle päivälehden toimittajalle, lehteen päätyi sama vanha ajatus miehen nopeasta kuolevaisuudesta.
Miehissäkin eroja
Vika ei ole kuitenkaan pelkästään toimittajissa. Myös monet tutkijat vaalivat miestä patogeenisena mallina. Pietilän mukaan varsinkin yhdysvaltalaisessa terveystutkimuksessa pidetään yllä jyrkkää jakoa miehiin ja naisiin. Kun sukupuolia käsitellään homogeenisina ryhminä, miesten keskinäinen erilaisuus ja muut terveyttä selittävät tekijät jäävät sivuun.
– Naisten tavoin miesten terveyttä määrittävät ikä, koulutus, luokka, etninen tausta ja moni muu asia. Myös asuinpaikalla on merkitystä, Pietilä sanoo.
Suurissa kaupungeissa hiilareita laskeva ja askelmittari vyöllä kulkeva mies ei ole enää kovin suuri kummajainen, vaikka se itäsuomalaisessa pikkukylässä sitä vielä olisikin.
– Ihan käytännönkin perusteella tiedämme, että terveydestä on tullut monille miehille tärkeä areena toteuttaa itseään, osoittaa asiantuntemusta ja kehon hallintaa.
– Sosioekonomiset erot vaikuttavat hyvinvoinnissa enemmän kuin sukupuolierot, Pietilä sanoo.
– Pitää myös muistaa, että sairaudet eivät synny vain ihmisen valitsemista elintavoista, kuten meidän annetaan usein ymmärtää julkisuudessa.
Esimerkiksi työelämän olosuhteilla on suuri merkitys ihmisen hyvinvointiin. Kuormittavuus kasautuu ihmiseen eri tavalla riippuen, istuuko toimistossa vai tekeekö raskaita ulkotöitä.
Helposti sijoitamme ihmiset ääripäihin, mutta käytännössä suurin osa sijoittuu niiden väliin. Yhtäältä eletään terveellisesti, vältetään esimerkiksi suolaa, mutta toisaalta tissutellaan olutta pitkin viikkoa.
Terveys kiinnostaa
Tappavan maskuliinisuuden kaanonista on korkea aika siirtyä eteenpäin niin mediassa kuin tutkimuksissa, sillä kaikkien miesten terveystietoisuus vahvistuu hyvää vauhtia.
Tämä on tullut ilmi esimerkiksi Pietilän meneillään olevassa tutkimuksessa, jossa hän on haastatellut eläkeikäisiä ja eläkeikää lähestyviä metallimiehiä ja diplomi-insinöörejä heidän terveydestään ja ajatuksistaan vanhenemisesta.
– Työväenluokkaistenkin miesten asenne omasta terveydestään voi vaihdella eri elämänvaiheessa, Pietilä sanoo.
Jotkut haastatelluista metallimiehistä ovat hyvinkin tietoisia esimerkiksi terveellisestä ruokavaliosta, joko lääkärin, vaimon, lasten tai ehkä vegaaniksi ryhtyneiden lastenlastensa kautta.
– Vaikka ennen ei olisi makkaroita laskettu, nyt monet sanovat, että täytyy vähän katsoa, mitä suuhunsa laittaa.