Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle: Neljäs sektori ­– kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa. Vastapaino 2021.

Kaikki tietävät kolmannen sektorin, mutta neljäs sektori on vieraampi. Miten se eroaa kolmannesta sektorista? Siitä kertoo tämä kirja, joka näkee että demokratian tulevaisuus ja aito toteutuminen neljännen sektorin aktivistien käsissä.
Kirjassa luetellaan ja esitellään kaupunkiaktivisteja ja heidän verkostojaan ja yhteisöjään niin paljon, että lukijalle melkein syntyy vaikutelma, että kaupunki on jo neljännen sektorin toimijoiden hallussa.
Vertaiskaupat, kuten verkkokirpputorit, ruokapiirit ja -osuuskunnat; vertaisvuokraus, esim. aikapankit, kimppakyytipalvelut; kaupunkiviljelijät, korttelit takaisin -liike; taideaktivismi, joista ainakin graffittien maalaajat ovat kaikille tuttuja, ja niin edelleen.
Neljäs sektori poikkeaa kolmannesta sektorista siinä, että se ei ole ennalta organisoitu ja ylhäältä johdettu, vaan neljännen sektorin toimijat tekevät kaiken itse ja omin käsin. Tässä suhteessa se muistuttaa 70-luvun itse tekemisen korkeimmaksi ihanteekseen nostanutta punk-liikettä. Se ei myöskään ole työväenliikkeen tavoin yksi ja universaali, vaan hajaantunut ja paikallinen. Tämän takia neljättä sektoria on vaikea määritellä, eikä siinä onnistu oikein tämä kirjakaan.
Neljännen sektorin varsinainen areena ja käyttövoima on internet, tarkemmin: monien kammoama sosiaalinen media. Neljäs sektorin rakenne on jäykän hierarkisen järjestelmän sijasta avoin, muuttuva ja verkostomainen, ja näin digitaalinen verkko on kuin sitä varten luotu. 
Neljättä sektoria on kritisoitu, että se on vain hyvinvoivan keskiluokan muodikas villitys ja että se pitää osaltaan yllä kapitalistista riistotaloutta unohtaessaan vähäosaiset.
  
Kirjassa vastataan kritiikkiin väittämällä, että esim. hävikkiruoan jakamisesta hyötyvät vähävaraisetkin. Ja toisaalta lähiöitä tutkineen Lotta Junnilaisen huomioon viitaten kirjassa todetaan, että juuri lähiöissä keskinäinen jakaminen, tavaroiden lainaaminen, auttaminen ja yhteisöllisyys kukoistavat. Neljännen sektorin avoimuus ja verkostomaisuus ulottuu syrjäytyneisiinkin.
Ylipäänsä, toisin kuin esim. kapinalliset punkkarit, neljäs sektori ei ole mitään vastaan, vaan kaiken ja kaikkien puolesta. Se haluaa tehdä yhteistyötä niin valtion, yritysten ja yliopistojen kanssa. Kirjasta löytyy ohjeita miten etenkin neljänteen sektoriin nihkeästi suhtautuva valtiovalta voi tulla vastaan. Esimerkiksi suomalaisen hyvinvointivaltion ylpeys, tietoa ja sivistystä kaikille jakava kirjastolaitos, apuvälinelainaus ja kaupunkipyörät ovat ensimmäisiä lupaavia askeleita tällä tiellä.

Käyt sä täällä usein?

Käyt sä täällä usein?

Pirjo Koskinen & Petri Nummi. Lisääntymisen vimma. Seksuaalivalinta ihmisellä ja muilla eläimillä. Art House 2021. Naisen orgasmia pidettiin pitkään mysteerinä paitsi makuuhuoneissa, myös tutkijoiden piirissä. Nyt näyttäisi tutkimuksen valossa siltä, että naisen...

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Mikko Heikkilä, Mark Mallon, Merja Rantala, Venla Saalo ja Leena Valmu: Koronan kääntöpuoli. Särötär 2021. Maailman terveysjärjestö WHO julisti 11.3.2020 koronaviruksen aiheuttaman covid-19-epidemian pandemiaksi. Puolentoista vuoden ajan aihe on hallinnut medioita ja...

Tietopaketti mielen sairauksista

Tietopaketti mielen sairauksista

Leena Vähäkylä: Sairastunut mieli. Gaudeamus 2021 Vaikka fyysisiä sairauksia on onnistuttu vähentämään tieteen kehityksen ansiosta, mielen sairaudet vain pahenevat ja lisääntyvät uusien mielisairauksien diagnoosien myötä. Mielen ongelmista aikaisemminkin kirjoja...

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Johan Sten: Kulta-aika - Valistus ja luonnontieteet Turun Akatemiassa. Art House 2021 Meidän aikaamme pidetään varsinaisena hyödyn aikakautena: kaikkea tiedettä ja filosofiaa myöten arvioidaan sen mukaan, miten paljon se tuottaa aineellista ja taloudellista hyötyä....

Kielen koukeroita

Kielen koukeroita

Anneli Kauppinen: Mistä kieli meihin tulee. Vastapaino 2020. Vanhemmat riemuitsevat, kun he kuulevat pienen lapsensa sanovan ensimmäisen sanansa. He eivät tule ajatelleeksi, että lapsi on omaksunut kieltä kohdusta saakka äitinsä kautta. Kieli on lähtökohtaisesti...

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Ilkka Niiniluoto: Tekniikan filosofia. Gaudeamus 2020, 184 s. Akateemikko Ilkka Niiniluoto aloittaa teoksensa omakohtaisella huomiolla. Vaikka hän on tekniikan taidoissaan keskinkertainen, hän huomaa aamulla sängystä noustessaan, aamiaista tehdessään ja lehteä...

Teknojätit television kimpussa 

Teknojätit television kimpussa 

Ritva Leino: Median valtaajat. Teknojätit ja käyttäjät ratkaisevat television tulevaisuuden. Into 2021. 60-luvulla televisio kokosi perheenjäsenet iltaisin ruudun ääreen. Kanavia oli kaksi ja ohjelmatarjonta säädeltyä. Nyt digitaalisen median aikana ihmiset ovat...

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)