Mitan auktoriteetin aika on ohi

KIRJAT

Pekka Wahlstedt

Tuukka Perhoniemi: Mitan muunnelmat. Vastapaino 2014, 266 s.

Nykyään ei löydy maasta eikä taivaasta asiaa, jota ei pystyttäisi mittamaan ja kääntämään numeroiden kielelle. Ja jos ja silloin kun löytyy asioita, joita ei pysty mittaan mahduttamaan, niitä pidetään subjektiivisia harhaluuloina tai muuten vähemmän vakavasti otettavina.
Mittaan ja mittaamiseen suhtaudutaan kuin jumalan luomukseen, se on ikuinen, muuttumaton ja kaikenkattava. Tämän vuoksi Mitan muunnelmat on tärkeä teos: mittaamisen historiaan paneutuva Tuukka Perhoniemi paljastaa, että mitta ja mittaaminen ovat sidoksissa filosofisiin oletuksiin , aikansa yhteiskuntaan ja jopa politiikkaan.
Perhonniemi kartoittaa mitan muunnelmia antiikin ajattelijoilla, Platonilla ja Aristoteleella, uuden ajan tieteen pioneerilla Galileilla ja lopuksi 1800-luvun metrijärjestelmän luojilla.Mitan muunnelmat
Platoniin vetosi matemaattisten ja geometristen muotojen täydellisyys ja muuttumattomuus. Aistimaailmassa esimerkiksi suora viiva ei ole täydellisen suora, kuten se on viivan idean tavoittavassa geometriassa. Näin on myös mittojen mitan kanssa, jota maalliset mitat kalpeasti kuvastavat ja jäljittelevät.
Galileille matemaattiset muodot on kirjoitettu luonnon suureen kirjaan, mutta sitä pystyy lukemaan vain geometrian kielen hallitseva. Galileilla tulevat esiin myös mitan filosofiset ongelmat, sillä Galilein mukaan hajut, maut ja muut laadulliset ei-mitattavat asiat ovat subjektiivisia.
Näin mittaaminen on enemmän muokkaamista ja manipulointia  kuin puolueetonta heijastamista – Galilein jako määrään ja laatuun ja edellisen pitäminen objektiivisena ja jälkimmäisen subjektivisena arvottaa ja manipuloi luontoa.
Perhoniemi ei pohdi, miten käsitys luonnosta väreistä ja elämästä riisuttuna koneistona on vaikuttanut siihen, että luontoa myös on kohdeltu ja kohdellaan kuin elotonta konetta.
1800-luvulla mitan yhteys yhteiskuntaan, politiikkaan ja näiden voimakkaaseen muuttumiseen teollistumisen myötä tulee esiin metrimittajärjestelmässä. Aiemmin paikallisilla oli omat mittansa, mutta kun teollisuuden ja etenkin sähkön myötä siirryttiin globaaliin maailmaan, tarvittiin myös yksi ja yhtenäinen mitta kaikille valtioille ja yhteiskunnille. Nyt mittaa ei etsitty platoniselta ikuiselta ja muuttumattomalta ideoiden taivaalta, vaan metri on sopimuksen tuote ja sidottu konkreettiseen lukkojen takana säilytettävään metallitankoon.
Näin mitta on monin säikein sidottu filosofisiin oletuksiin, yhteiskunnallisiin kumouksiin  ja muihin muuttuviin asioihin, jotka kumoavat illuusion yhdestä oikeasta mitasta. Mitan tulevista muunnelmista Perhonniemi ei sano mitään – mutta lukija vakuuttuu siitä, että mitan auktoriteetin aika on ohi ja sen on annettava tilaa myös laadullisille asioille sekä luontoa että ihmistä ja yhteiskuntaa tutkivissa tieteissä.
Kirjoittaja on kirjallisuuskriitikko.

Käyt sä täällä usein?

Käyt sä täällä usein?

Pirjo Koskinen & Petri Nummi. Lisääntymisen vimma. Seksuaalivalinta ihmisellä ja muilla eläimillä. Art House 2021. Naisen orgasmia pidettiin pitkään mysteerinä paitsi makuuhuoneissa, myös tutkijoiden piirissä. Nyt näyttäisi tutkimuksen valossa siltä, että naisen...

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Mikko Heikkilä, Mark Mallon, Merja Rantala, Venla Saalo ja Leena Valmu: Koronan kääntöpuoli. Särötär 2021. Maailman terveysjärjestö WHO julisti 11.3.2020 koronaviruksen aiheuttaman covid-19-epidemian pandemiaksi. Puolentoista vuoden ajan aihe on hallinnut medioita ja...

Tietopaketti mielen sairauksista

Tietopaketti mielen sairauksista

Leena Vähäkylä: Sairastunut mieli. Gaudeamus 2021 Vaikka fyysisiä sairauksia on onnistuttu vähentämään tieteen kehityksen ansiosta, mielen sairaudet vain pahenevat ja lisääntyvät uusien mielisairauksien diagnoosien myötä. Mielen ongelmista aikaisemminkin kirjoja...

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Johan Sten: Kulta-aika - Valistus ja luonnontieteet Turun Akatemiassa. Art House 2021 Meidän aikaamme pidetään varsinaisena hyödyn aikakautena: kaikkea tiedettä ja filosofiaa myöten arvioidaan sen mukaan, miten paljon se tuottaa aineellista ja taloudellista hyötyä....

Kielen koukeroita

Kielen koukeroita

Anneli Kauppinen: Mistä kieli meihin tulee. Vastapaino 2020. Vanhemmat riemuitsevat, kun he kuulevat pienen lapsensa sanovan ensimmäisen sanansa. He eivät tule ajatelleeksi, että lapsi on omaksunut kieltä kohdusta saakka äitinsä kautta. Kieli on lähtökohtaisesti...

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle: Neljäs sektori ­– kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa. Vastapaino 2021. Kaikki tietävät kolmannen sektorin, mutta neljäs sektori on vieraampi. Miten se eroaa kolmannesta sektorista?...

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Ilkka Niiniluoto: Tekniikan filosofia. Gaudeamus 2020, 184 s. Akateemikko Ilkka Niiniluoto aloittaa teoksensa omakohtaisella huomiolla. Vaikka hän on tekniikan taidoissaan keskinkertainen, hän huomaa aamulla sängystä noustessaan, aamiaista tehdessään ja lehteä...

Teknojätit television kimpussa 

Teknojätit television kimpussa 

Ritva Leino: Median valtaajat. Teknojätit ja käyttäjät ratkaisevat television tulevaisuuden. Into 2021. 60-luvulla televisio kokosi perheenjäsenet iltaisin ruudun ääreen. Kanavia oli kaksi ja ohjelmatarjonta säädeltyä. Nyt digitaalisen median aikana ihmiset ovat...

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)