Miten mitata mieltä?

Elina Vessonen: Mielen mittarit Vastapaino 2021

Masennuspotilas joutuu täyttämään kyselylomakkeen, jonka perusteella lääkäri arvioi sairautta. Suomen hyvät sijoittumiset globaaleissa onnellisuusvertailuissa perustuvat nekin lomakkeisiin.

Kun tutkitaan masennusta tai onnellisuutta, aineisto kerätään kyselylomakkeilla ja testeillä, joiden tieteellisyys herättää monia kysymyksiä psykologien parissa. Hankaluudeksi muodostuu yleensä se, miten mitattava luonteenlaatu tai persoonallisuuspiirre tulkitaan raksi ruutuun -vastauksista.

Psykometriassa matematiikka ja tilastotiede täydentävät psykologiaa

Psykometria tutkii psykologisia ominaisuuksia mittaamalla. Suuntauksessa käytetään erilaisia mittareita ihmismielen moninaisia ominaisuuksia ja omituisuuksia selvitettäessä. Psykometristen menetelmien filosofiasta Cambridgessa väitellyt Elina Vessonen kertoo kirjassaan, että toisinaan kömpelöiltä vaikuttavat kyselytestit perustuvat vankkaan tutkimustietoon. Vessonen kirjoittaa:

Mielen mittarit eivät ole koskaan täydellisen varmoja ja vain harvoin täyttä huuhaata.

Vessosen mukaan mielen mittaaminen on hankalaa kohteen arvaamattomuuden takia. Ihminen tutkimuskohteena haastaa koko humanistis-yhteiskuntatieteellisen kentän, mutta psykometria yrittää tieteellistää mielen tutkimuksen kvantifioimalla erilaisia ajatuksia ja asenteita. Suuntaa-antavista testituloksista päätellään esimerkiksi masennusta tai onnellisuutta edustavia piirteitä.

Psykometriikalla myös kehitetään ja arvioidaan erilaisia uusia mielen mittareita ja kerätään näin tietoa ihmismielestä ja sen tutkimuksesta.

Tutkimuksen keskiöön nousee mielitieteiden tulosten takana käydyt kiistat menetelmistä, joilla ihmismieltä tulisi tutkia. Vessonen korostaa, että tieteellisten tutkimustulosten taustalta löytyy lukuisia erimielisyyksiä perustavistakin kysymyksistä. Miten esimerkiksi mitattu mentaalinen ominaisuus ja kulloinenkin teoria ihmismielestä suhteutuvat toisiinsa?

Vessonen saa silti epäileväisenkin lukijan vakuuttumaan mielen mittareiden käyttökelpoisuudesta:

Todellisuudessa parhaimpien raksi ruutuun -mittareiden taustalla on vuosien kehitysprosessi ja kymmenien tutkijoiden teoreettinen, tilastotieteellinen, matemaattinen ja filosofinen osaaminen.

Teksti: Aki Petteri Lehtinen

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)