Muistatteko Neuvostoliiton?

Anna Helle & Pia Koivunen (toim.):
Neuvostoliitto muistoissa ja mielikuvissa
SKS 2022, 276 sivua

Ikuisena pidetty Neuvostoliitto hajosi kolmekymmentä vuotta sitten 70 vuoden olemassaolonsa jälkeen. Yhteiskunta kaatui omaan mahdottomuuteensa, mutta ajanjaksoon liittyvää nostalgia elää. Osin nostalgia kytkeytyy kyseisen ajan propagandan luomiin mielikuviin. Anna Helleen ja Pia Koivusen toimittama kirja esittelee yhdentoista artikkelin kautta Neuvostoliittoon liittyviä käsityksiä ja mielteitä suomalaisista, venäläisistä ja virolaisista näkökulmista.

Neuvostoliiton ideologisia periaatteita ja vaikuttamispyrkimyksiä on tutkittu runsaasti vuosikymmenien aikana. Valtio käytti lähes olemassaolonsa loppuun asti runsaasti resursseja imagonsa rakentamiseen ja propagandaa suunnattiin sekä kotimaan että ulkomaiden väestölle. Tarkoituksena oli osoittaa, että yhteiskunta kukoisti, sen teollisuus ja talous olivat vahvoja, elintaso korkea ja ihmisten elämä onnellista.

Sosialismiin liittyvä visuaalinen tyyli on helposti tunnistettavissa. Myös sanallinen tapa kuvata neuvostoelämää toisti selkeästi tunnistettavaa formaattia. Retoriikassa rauhanaatteella ja antifasismilla oli keskeinen rooli. Neuvostoliitto esitettiin humaanina rauhanvoimana fasistien ja sotaisten imperialistien uhkaamassa maailmassa. Kalle Lampela kuvaa artikkelissaan, miten tämä oli myös suomenkielisessä Neuvostoliitto-lehdessä jatkuvasti ylläpidetty teema. Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan saavat tekstit vielä syvemmän merkityksen.

Silja Pitkänen analysoi kiehtovassa artikkelissaan valokuvia, jotka olivat esillä Tampereen Lenin-museossa vuonna 2020 olleessa näyttelyssä Sosialistinen lapsuus. Kuvat ovat 1960–1980 lukujen väliseltä ajalta ja lähinnä APN-kuvatoimiston ja uutistoimisto Tassin kokoelmista. Valtion propagandassa painotettiin korkeaa syntyvyyttä ja siksi kuvissa haluttiin viestiä, että olosuhteet lasten hankkimiselle olivat hyvät. Perheiden arkielämä kuvattiin mukavaksi. Sensuurin läpi käyneissä kuvissa nähdään esimerkiksi ”tavallisten” perheiden kotiolosuhteita modernien huonekalujen ja uusien teknisten vempaimien, kuten levysoittimien äärellä. Todellisuudessa monet hyödykkeistä olivat vain eliitin ulottuvissa ja ihmiset tiesivät sen myös omasta arkikokemuksestaan.

Pitkänen esittää kiinnostavan havainnon: yksityishenkilöiden kotialbumeista saadut kuvat eivät juurikaan poikenneet virallisista, sensuurin hyväksymistä otoksista. Propagandakuvasto neuvostoelämästä oli niin hallitseva, että sen kieli ikään kuin tarttui kansalaisten omiin valokuviin.

Neuvostokaipuuta on viime vuosina tutkittu Venäjällä. Mika Perkiömäki kertoo artikkelissaan Levada-tutkimuskeskuksen saamista tuloksista, joiden mukaan nostalgian yhtenä syynä on se, että Neuvostoliiton romahdettua aiempi idea yhteisöllisyydestä koettiin menetetyksi. Sen mukana meni myös asema suurvallan kansalaisena, jonka perään nyt haikaillaan.

Kirjan artikkelit käsittelevät aihetta monipuolisesti ja kiinnostavasti, tosin kokonaisuutta vaivaa hieman artikkelien vaihteleva laatu.

Arja-Leena Paavola

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)