Neurotieteilijä, professori Nina Kraus: ”Kaikenlainen musiikki on hyväksi aivoille”

Northwestern-yliopiston neurotieteilijä, viestinnän professori ja korvalääkäri Nina Kraus sanoo musiikin olevan hyväksi aivojen terveydelle. Tohtori Kraus puhui aiheesta Yhdysvaltain tieteenedistämisseuran eli AAAS:n vuosittaisessa kokouksessa helmikuussa. Kokous järjestettiin tänä vuonna Teksasin Austinissa.

Nina Kraus tutkii puhetta ja musiikkia. Neurotieteilijän kiteytyksen mukaan kuulo on ikkuna aivojen terveyteen. Krausin mukaan ääntä pidetään usein itsestäänselvyytenä. Äänen ja puheen tuottaminen on ihmiselle kuitenkin yksi kaikkein monimutkaisimmista prosesseista. Ihminen oppii äänen tuottamista ja sen muokkaamista koko elämän ajan ja saa virikkeitä kaikkialta ympäröivästä maailmasta.
– Musiikin kuunteleminen virittää aivot tietylle taajuudelle ja tarkkaavaisuustasolle. Ääni muokkaa aivojen toimintaa ja notkeuttaa niitä. Kaikenlainen musiikki vaikuttaa aivoihin myönteisesti. Ei ole väliä, kuunteleeko klassista orkestroitua musiikkia vai heavy metalia. Musiikkia ei voi eikä kannata arvottaa aivojen suhteen musiikin lajityypin mukaan. Musiikki on ääntä, joka yksinkertaisesti vahvistaa aivoja ja niiden toimintaa.
Krausin tutkimuksen mukaan kaikki musiikinlajit toimivat aivojumppana. Ihmiset ovat yksilöitä, joten sopiva musiikki ja rentoutus omille aivoille löytyy vain kokeilemalla ja kuuntelemalla.
Nina Kraus on tutkinut musiikin ja aivojen yhteyttä 15 vuoden ajan. Vastaavia tutkimuksia oli jo aiemmin, mutta mittakaavaltaan ne olivat pienimuotoisempia ja niiden tulokset eivät ole yhtä valideja kuin Krausin tutkimusryhmän tekemät hankkeet Northwesternin the Auditory Neuroscience Labissa.
– Käytämme samoja aivojen mekanismeja silloin, kun tuotamme musiikkia ja tuotamme ääntä ja puhetta. Näiden mekanismien toiminta vahvistuu ja voimistuu, kun ihminen kuuntelee tai soittaa musiikkia. Musiikki voi muokata ihmisen aivoissa asioita tarkoituksenmukaisiksi ja merkityksellisiksi. Koko elämän aikana kuullut äänet muuttavat ihmisen aivoja, aivomme kehittyvät musiikin avulla. Musiikki on aivoille kuin lottovoitto, voidaan jopa sanoa, että musiikki pitää ihmisen aivot nuorena. Ammattimuusikko, esimerkiksi säveltäjä, muokkaa omalla työllään aivojaan. Ammattimuusikon aivot alkavat käsitellä ääniä eri tavalla kuin tavallisen ihmisen aivot. Tämä näyttäisi vaikuttavan positiivisesti myös muuhun aivotoimintaan. Tutkimuksissamme on käynyt ilmi, että ammattimuusikot menestyvät muistitesteissä tavallisia ihmisiä paremmin.

Krausin mukaan muusikon aivot voivat olla herkistyneessä tilassa jopa koko ajan, kun tavallisen musiikin harrastajan aivot herkistyvät tietyissä tilanteissa, esimerkiksi konsertissa, jossa ihminen asennoituu kuuntelemaan musiikkia ja omaksumaan kuulemaansa.
– Ammattimuusikko herkistyy äänille, ei ainoastaan musiikille. Tavallisen musiikinharrastajan aivot eivät tietenkään kehity itsestään samalla, kun hän kuuntelee musiikkia tai soittaa sitä. Se on kuitenkin mahdollista, jos musiikin avulla saa viritettyä itsensä sopivaan tilaan ja tietylle taajuudelle.
Musiikki vaikuttaa ihmisen tunteisiin ja tuntemuksiin.
– Musiikki kytkee päälle ihmisen aivoissa emotionaalisen alueen limbisen järjestelmän, joka sijaitsee isojenaivojen aivorungon lähellä. Limbinen järjestelmä säätelee esimerkiksi tunnetiloja, tunteita ja muistiin tallentuneita fyysisiä kokemuksia.
Suomessa Työterveyslaitos on tutkinut aivojen ja musiikin suhdetta. Tutkimuksen mukaan musiikin kuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin. Musiikki aktivoi aivojen limbisiä ja paralimbisiä alueita ja vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi verenpaineeseen, pulssiin ja hormonitasoihin.
Kuten me kaikki tiedämme, ihminen voi kehittyä ja kehittää taitojaan. Kraus on käyttänyt esimerkkinä vertausta soiton opiskelusta ja ei-automaattivaihteisen auton vaihdekepin käytöstä. Aluksi vaihteiden vaihtaminen käsin autoa ajaessa voi olla hankalaa. Käyttöön ja toimintaan pitää keskittyä, kunnes siitä tulee lopulta lähes automaattista toimintaa.
– Soittoharjoittelu toimii samalla tavoin. Aluksi siihen on keskityttävä tiukasti ja suljettava muut asiat pois mielestään ja käytettävä soittamiseen suuri määrä aivoenergiaa. Jos käy hyvin, soittamisesta tulee miellyttävää ja lähes automaattista toimintaa. Toki tämä vaatii myös lahjakkuutta. Parhaimmillaan tällaisen taidon opettelu parantaa aivojen hyvinvointia loppuelämän ajaksi. On tieteellisesti todistettu, että muusikot kykenevät keskittymään keskusteluun tavallista ihmistä paremmin meluisassa ja häiriöääniä vilisevässä paikassa. Siinäkin on kyse aivojen harjoittamisesta.

Psykologian ja aivotutkimuksen mukaan oikea ja vasen aivopuolisko ovat erikoistuneet eri tehtäviin. Jos musiikkia tuotetaan kumpaankin korvaan, harrastaja käsittelee tietoa oikeassa ja ammattilainen vasemmassa puoliskossa. Ammattilaiset analysoivat tiedon aivoissa eri tavalla kuin harrastajat. Harrastajat kuuntelevat erittelemättä, kokonaisvaltaisesti.
Krausin tutkimusryhmä seuraa myös musiikkia opiskelevien lasten ryhmää. Seurannan perusteella musiikkia soittavien lasten oppimisprosessi on hyvä myös muissa aineissa. Kraus muistuttaa, että musiikin hyvänlaatuinen vaikutus aivotoimintaan jatkuu todennäköisesti näiden lasten loppuelämän ajan.
Nina Krausin aviomies on muusikko, hänen perheensä on musikaalinen ja hän itse on innokas harrastajamuusikko. Kraus soittaa pianoa, sähkökitaraa, rumpuja ja huuliharppua.
– En ole kovinkaan hyvä soittaja, mutta soittaminen tuottaa minulle suurta mielihyvää, se on todella mukavaa.
Mikä sinut tekee onnelliseksi?
– Musiikin soittaminen.