Tarinan kirjoittamisen piinasta ja palkitsevuudesta puhuttiin kertovan tiedejournalismin täpötäydessä sessiossa.
“Jos tarinan kirjoittaminen ei ole vaikeaa, teet jotain väärin”, Alok Jha nauraa.
Hän on The Guardian -lehden tuottaja ja johtaa puhetta kertovan tiedejournalismin sessiossa.
Freekirjoittajat Maryn McKenna ja Ed Yong sekä Nature-lehden featureeditoija Helen Pearson hymisevät.
Pieneen luentosaliin on ahtautunut toistasataa ihmistä. Vaikka ikkunat ja ovet jätetään auki, hiki puskee pintaan, kun kurotamme kohti tiedetarinoillaan ansioituneita toimittajia.
Annetaan heidän neuvoa, kuinka selvitä hengissä tarinan kirjoittamisen piinasta.

Hanki aikaa, tutustu henkilöihisi

 
“Aika ratkaisee. Enkä nyt tarkoita tarinan aikaa vaan työhön tarvittavaa aikaa”, Maryn McKenna paukauttaa.
Ilman hyviä päähenkilöitä ei synny hyvää tarinaa. Kirjoittaja tarvitsee runsaasti aikaa henkilöidensä etsimiseen ja heihin tutustumiseen.
“Vieraile henkilöidesi kanssa heille tärkeissä paikoissa. Kysy samat kysymykset viisi kertaa. Saat kuitenkin aina eri vastauksen”, yhdysvaltalainen journalisti ja tietokirjailija opastaa.

Rentouta haastateltavasi

 
”Tapaan haastateltavani kasvokkain. Kerron jotain itsestäni ja kysyn helpot kysymykset ensin”, Helen Pearson kuvailee haastattelutekniikkaansa.
Muun muassa Pearsonille ja Nature-lehdelle kirjoittava Ed Yong puolestaan vie haastateltavansa pois työpaikoiltaan, kävelee heidän kanssaan tai haastattelee kahta ihmistä kerrallaan.
Hän myös kysyy abstrakteja kysymyksiä, jotka tempaavat ihmiset irti rutiineistaan.

Ole ajankohtainen

 
“Julkaisemme jonkin verran lihaja potut -juttuja. Niissä on erityisen ajankohtainen ja tärkeä aihe, mutta tarina puuttuu”, Helen Pearson kertoo.
Hän palauttaa mieleen kerronnan perusteet: tarina on asioiden tapahtumista ajassa.
Pearson pitää hyvistä tarinoista niin paljon, että tekee kaikkensa keksiäkseen epäajankohtaisestakin aiheesta ajankohtaiskoukun, jos näkee siinä mainion tarinan siemenen.

Muista että tekstin virtaavuus ja rakenne ovat eri asioita

 
“Kirjoittamisessa kaikkein vaikeinta on rakenteen luominen”, Ed Yong huomauttaa.
Hän näki aluksi paljon vaivaa tekstin pintatason siirtymien ja virtaavuuden kanssa. Tällainen mikrorakenteen hinkkaaminen on hänen mukaansa aloittelevan kirjoittajan helmasynti, vaikka tekstin makrorakenne ratkaisee.
Taitavasti rakennettu teksti kestää isoja hyppyjä eri aikojen, paikkojen ja abstraktiotasojen välillä.
Yong kertoo esimerkin heinäsirkkoja käsittelevästä featurestaan, joka perustuu lähija kokokuvien vaihtelulle.
Kertomus alkaa yksittäisestä hyönteistutkijasta mikroskooppinsa ääressä. Siitä siirrytään selvittämään hyönteistutkimusta vuosisatojen perspektiivistä, kunnes zoomataan jälleen päähenkilöön.

Palkitse lukijasi riittävän usein

 
”Kuusituhatta merkkiä on eri asia kuin kaksi kertaa kolmetuhatta merkkiä”, Ed Yong muistuttaa.
Ja Maryn McKenna ohjeistaa, että pitkässä tekstissä lukija on palkittava jokaisen jakson lopussa. Muuten hän lopettaa lukemisen.
Palkinnoksi sopii esimerkiksi hyvä sitaatti.

Aloita helposta kohdasta, ole aistimellinen

 
Alun kirjoittaminen on monesti vaikeaa ja Maryn McKenna siirtyy jutun keskelle, mikäli alku ei ota syntyäkseen.
Hän aloittaa featurensa usein aistihavainnoilla, jotka vievät lukijan tilanteeseen, kirjoittaa vaikka miltä huone haisee ja näyttää.

Siirrä piano huoneen halki

 
“Featuren pimeässä paikassa, kun olet kerännyt hirveästi materiaalia, eikä sinulla enää ole aavistustakaan, mitä haluat sillä sanoa, palaa ensimmäiseen sähköpostiin, jonka aiheestasi kirjoitit”, Helen Pearson ehdottaa.
Ed Yong kertoo nukkuvansa yön yli, kun kirjoittaminen muuttuu mahdottomaksi.
Maryn McKenna kuvailee omaa tekniikkaansa, jonka oppi taannoiselta draamaopettajaltaan:
”Kun et keksi mitä teet vastanäyttelijäsi kanssa, siirrä piano huoneen vastakkaiseen päähän; käytä aivojesi toista puolta, tee jotain aivan muuta.”

Lue editoidut tekstisi tarkoin

 
”Editointi tekee meistä parempia kirjoittajia”, Helen Pearson väittää. “Olen oppinut kirjoittamaan editoijieni avulla.”
Ed Yong nyökkää ja kertoo riemastuneensa kun sai Pearsonilta kerran paluupostia jossa luki, että teksti tarvitsee vain minimaalisia muutoksia.

Kysy koiran nimi

 
Aistimellisuus sekä kuvailun tarkkuus ja jäntevyys ovat hyvän tarinan tärkeitä elementtejä, kuten ovat myös osuvat yksityiskohdat.
“Muista aina kysyä koiran nimi”, Maryn McKenna nauraa.

Älä tarraa

 
“Voit suunnitella etukäteen, mutta jätä tilaa asioille vain tapahtua”, McKenna opastaa. Anna onnekkaiden sattumien kirjoittaa!
Annu Kekäläinen


Lukemalla hyväksi kirjoittajaksi

Kaikki lukeminen opettaa kirjoittajaa. Myös kirjoitusoppaita saa lukea.
Maryn McKennan suosikki on Anne Lamottin mainio kirjoitusopas Bird by Bird, Some Instructions on Writing and Life (Anchor Books, 1994).
Ed Yong suosittelee Niemanin sivuja, joilla ansioituneet kirjoittajat purkavat ja analysoivat tekstejä. www.niemanstoryboard.org/category/whys-this-so-good
Helen Pearson opiskelee entistä parempaa kirjoittamista lukemalla The New Yorker -lehteä.