Operaatio Arktis on nuorten aktivistien ryhmä, joka levittää tutkimustietoa ilmastosta ja sen keinotekoisesta korjaamisesta. ”Tämä on palvelus alan tutkijoille”, katsoo Ellen Haaslahti, yksi yhdistyksen perustajista.

Torstai-iltana, 31. elokuuta 2023, Bio Rex Lasipalatsissa Helsingin ydinkeskustassa oli yleisölle avoin Arctic Momentum, Operaatio Arktiksen järjestämä kansainvälinen ilmastonkorjauskonferenssi.

Iso elokuvasali oli täynnä nuoria aikuisia.

Alustuspuhujana oli Anni Pokela Operaatio Arktiksesta. Siihen kuuluu neljätoista ilmastoaktivistia, joiden tavoitteena on säilyttää arktinen merijää. He jakavat tutkittua tietoa globaalisti tärkeän merijään sulamisesta ja ilmastonkorjauksesta, jolla sitä ehkä voi hidastaa.

Pokela aloitti puheensa. Hän kertoi tupakoijasta, joka oli polttanut kolmekymmentä vuotta. Tupakoija oli juuri kuullut lääkäriltään sairastavansa keuhkosyöpää. Hän lopetti sauhuttelun, mutta tiesi, että yksin se ei riittäisi. Oli tehtävä muutakin, jottei syöpä leviäisi.

”Keuhkosyöpä kertoo tilanteesta, jossa olemme nyt”, Pokela sanoi.

Siitä hän siirtyi arktisen alueen tilanteeseen ja ilmastonkorjaukseen. Operaatio Arktiksen jäsenet käyttävät ilmastonmuokkauksesta ”epätieteellisempää” termiä ilmastonkorjaus, koska heistä se kattaa paremmin kaikki ratkaisut, joilla ilmastoa pyritään viilentämään.

Pokela jatkoi alustustaan. Kielenä oli englanti, termistö oli paikoin vaikeaa.

Silti yleisö, reilut neljäsataa nuorta aikuista, tuntui imevän joka sanan.

Aktivismista tieteeseen

Tammikuussa 2022 Anni Pokela oli kävelyllä ystävänsä Ainu Kyrönsepän kanssa. He juttelivat ympäristöliike Elokapinan Syyskapinasta eli syksyisestä mielenilmauksesta, jolla Suomen hallitusta oli vaadittu ”julistamaan ilmasto- ja ympäristöhätätila ja ryhtymään välittömästi sen vaatimiin toimiin”.

Pokela oli ollut yksi 150 ”kiinniotettavasta”, joiden piti sulkea Mannerheimintien liikenne Helsingissä ja tulla pidätetyiksi, jotta Syyskapina saisi median huomion.

Hän päätyi Nihtisillan poliisiasemalle Espooseen ja siellä puoleksi vuorokaudeksi putkaan. Elokapina pääsi otsikoihin. Pokela oli tyytyväinen mutta ajatteli, että ilmaston puolesta tarvittiin vielä radikaalimpia toimia. Hän oli valmis vaikka vankilaan, jotta suuri yleisö havahtuisi ilmaston hätätilaan.

Kävelyllä Kyrönseppä kertoi Operaatio Arktisesta, jonka hän ja kuusi muuta Elokapinan aktivistia olivat äskettäin perustaneet. He olivat ”päivittäneet itsensä” ilmastoasioissa ja löytäneet ”vastuutyhjiön”, johon ympäristöjärjestöt eivät vastanneet.

Se oli tutkitun tiedon jalkauttaminen, Kyrönseppä selitti. Tieteellinen keskustelu ilmastosta oli liian vaikeaa, ja siksi suurelle yleisölle oli tarjottava jotain läheisempää ja konkreettisempaa. Kuten Arktis.

Arktinen alue on maapallolle tärkeä, sillä sen jääpeite heijastaa auringon säteilyä takaisin avaruuteen ja viilentää ilmastoa. Sitä oli tutkittu suhteellisen paljon, ja tulokset olivat huolestuttavia. Kuten: Arktis lämpeni paljon nopeammin kuin maapallo keskimäärin, ja sen merijää suli vauhdikkaammin kuin oli arvioitu.

Alkoi olla selvää, että yksin päästövähennykset eivät enää pelastaisi merijäätä. Niiden lisäksi ilmastoa olisi ehkä korjattava keinotekoisesti. Ilmastonkorjauksen menetelmiä ei oltu tutkittu tarpeeksi, niistä ei julkisesti keskusteltu, ja tuohon kaikkeen Operaatio Arktis halusi vaikuttaa.

Pokela kiinnostui. Hänkin halusi Operaatio Arktikseen.

Selkokielisesti ja suoraan

Ensimmäinen kevät 2022 oli kiireinen, Anni Pokela sanoo. Hän istuu Helsingin yliopiston tiedekulmassa, vieressään Ellen Haaslahti ja Ainu Kyrönseppä, joka vastaa pitkälti viestinnästä.

Operaatio Arktis rekisteröitiin yhdistykseksi huhtikuussa 2022.

Paljon oli jo tehty. Operaatio Arktiksen jäsenet olivat etsineet tutkimuksia ilmastonkorjauksen menetelmistä ja keikahduspisteistä, jotka muuttavat peruuttamattomasti ilmastoa. He olivat ottaneet yhteyttä tutkijoihin, joilta he halusivat oppia lisää, jotta voisivat levittää tutkittua tietoa yleistajuisesti suurelle yleisölle.

Nettisivut oli luotu, mutta niitä piti kehittää. Viestintäsuunnitelma oli tekeillä. Isoimmaksi kohderyhmäksi oli valittu alle 30-vuotiaat, koska he päättävät maapallon tulevaisuudesta.

”Työkaluja pitää silti jakaa kaikille”, Haaslahti sanoo.

”Kansalaisten pitäisi olla selvillä ilmaston tilasta ja eri ilmastoratkaisujen hyödyistä, haitoista ja myös siitä, mitä tapahtuu, jos mitään ei tehdä. Kaikissa niissä on riskinsä. Riskinä on sekin, että ihmisten motivaatio päästöjen vähentämiseen laskee, jos rahaa laitetaan ilmastonkorjaukseen.”

”Sen jälkeen vaihtoehdoista voidaan keskustella, ja jokainen voi muodostaa oman riskianalyysinsä. Niin demokratiassa toimitaan.”

Kyrönseppä lisää, että viestinnän pitää olla selkokielistä ja suoraa, ”kuin kaverille puhuisi”.

”Tutkijat ja poliitikot puhuvat ympäripyöreästi. Me Operaatio Arktiksessa puhumme konkreettisesti ja nostamme esiin keinot, joilla tuhoisan kehityksen voi pysäyttää. Selvää on, että päästöjä on vähennettävä. Sen lisäksi ilmastoa voi korjata poistamalla hiiltä ilmasta tai hillitsemällä auringon säteilyä, mikä voi tapahtua esimerkiksi vaalentamalla pilviä merialueilla tai lisäämällä pienhiukkasia ilmakehään.”

Auringon säteilyn kontrollointi tuntuu monista pelottavalta, Kyrönseppä jatkaa, ja siksi keskustelu erilaisista ratkaisuista ei saa jäädä pinnalliseksi eikä mustavalkoiseksi.

”Jos tutkimus näyttää, että jokin ratkaisu ei toimi, niin on hyväksyttävä se, ettei sitä otetakaan käyttöön.”

Kielenkäyttö uusiksi

Kevään 2022 kuluessa Operaatio Arktiksen jäsenet täydensivät nettisivujaan tutkimustiedolla. He jakoivat myös ”infopostauksia” ilmastonkorjauksesta sosiaalisessa mediassa, etenkin Instagramissa. Harva tutkija ehtii tai haluaa ryhtyä siihen, Ellen Haaslahti toteaa.

”Me teemme tutkijoille palveluksen.”

Yhteistyöverkosto kasvoi. Operaatio Arktiksen jäsenet esittäytyivät ympäristöjärjestöille, joiden kanssa he keskustelivat ilmastonkorjauksesta, ja ottivat yhteyttä kouluihin ja kirjastoihin, joille he tarjosivat tunnin puhetta ilmaston tilasta. Koulujen suhtautuminen oli kylmää, Anni Pokela toteaa.

”Ainoa koulu, johon pääsimme, oli helsinkiläinen Sibelius-lukio, minun ja Ainun entinen koulu. Puheemme yksi kärki oli, että ilmastotutkimuksen viestintä on huonoa, se ei saavuta ajoissa kansakuntaa. Oppilaat kysyivät, että oletteko jotain foliohattuja, jotka kyseenalaistavat tiedettä.”

Opettaja keskeytti Pokelan, kun hän puhui sukupolvimurhasta.

”Halusin puhua rankasti ja konkreettisesti ilmastokriisin riskeistä, kuten sodista, nälästä ja seksuaalisesta väkivallasta, mutta opettajalle se oli liikaa. Vastakkainasettelu johtui siitä, että opettaja kuuluu edelliseen sukupolveen, joka ei tehnyt tarpeeksi ilmaston puolesta.”

Kouluvierailusta oli silti hyötyä. Operaatio Arktiksen jäsenet päättivät päivittää kielenkäyttöään ja keskittyä puheissaan vain ilmastonkorjaukseen. Esimerkiksi sana sukupolvimurha jäi pois.

”Vanhemmat ihmiset ajattelevat, ettei nuorille saa puhua rankasti. Meidän mielestä olennaista on, että nuoret tietävät. Ei tieto ole meitäkään lamaannuttanut”, Ainu Kyrönseppä toteaa.

”Nuoria todellakin aliarvioidaan.”

Nuoruus valttina

Anni Pokela saattaa esitellä itsensä näin: ”En ole minkään alan tutkija enkä asiantuntija. Olen opiskelija ja humanisti, hädin tuskin kiinnostunut ilmastotieteistä.”

”Se on koko pointti”, hän toteaa.

”Olemme nuoria, joita ajaa pelko tulevaisuudesta, ja siksi meidän pitää tehdä näitä juttuja. Yhteistyötahoille olemme exeptionally talented climate professionals (poikkeuksellisen lahjakkaita ilmastoammattilaisia). Ollaan tavallaan asiantuntijoita siinä, mitä olemme oppineet.”

Valtaosa Operaatio Arktiksen jäsenistä opiskelee, ja lähes jokainen on ollut mukana Elokapinassa. Pokela on 22-vuotias sukupuolentutkimuksen maisteriopiskelija. Ellen Haaslahti, 24, on kestävyystieteen maisteriopiskelija ja Ainu Kyrönseppä, 23, työskentelee tanssi- ja elokuvataiteen parissa.

Nuoruudesta on heille hyötyä, ja sitä he käyttävät.

”Päättäjät ja poliitikot hokevat, että nuoret ovat tulevaisuus. Me ollaan monta kertaa päästy konferensseihin vetoamalla siihen, että me ollaan nuoria, päästäkää meidät sisään. Voimme myös mobilisoida muita nuoria, ja sekin päättäjiä kiinnostaa”, Ainu Kyrönseppä sanoo.

Toisenlaisiakin kokemuksia on. Haaslahti muistelee taannoista keskustelua Suomen ilmastoneuvottelijoiden kanssa siitä, että 1,5 asteen ilmastotavoite on vaarassa. Operaatio Arktista huolestutti ilmaston heikentynyt tila ja se, ettei ongelmasta puhuttu avoimesti.

”Neuvottelijat olivat tehneet vuosia töitä sen eteen, että päästöt saataisiin alas. He eivät halunneet kertoa, etteivät päästövähennykset riitä, jotta ihmiset eivät menettäisi toivoa. Mutta jos ilmaston tilaa ei päivitetä eikä siitä keskustella, niin eihän uutta riskianalyysia voi tehdä.”

”Se oli meille tosi lamauttavaa”, Haaslahti sanoo.

Pikkuhiljaa tunnetuksi

Vielä vuosi sitten oli ”tuskan takana” selittää, mitä ilmastonkorjaus tarkoittaa, Anni Pokela sanoo. Myös luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöt suhtautuivat siihen penseästi.

”Osa järjestöistä ei halua keskustella ilmastonkorjauksesta, toisten järjestöjen mielestä se ei ole vielä ajankohtaista. Meidän mielestä keskustelua on käytävä nyt, vaikka se olisi epämukavaa. Muuten kansakunta ei voi tehdä päätöksiä harkitusti, demokraattisesti ja tieteeseen perustuen.”

Kiinnostus ilmastonkorjausta kohtaan on selvästi kasvanut. Esimerkiksi Arctic Momentum keräsi Helsinkiin kansainvälisiä alan asiantuntijoita ja tutkijoita, joista mediakin kiinnostui.

Myös Operaatio Arktis sai haastattelupyyntöjä.

”Vihdoin”, Pokela sanoo.

Myös päättäjien ja politiikkojen lobbaus on tuottanut tulosta. Pokela ottaa esimerkiksi vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Atte Harjanteen, jonka kanssa Operaatio Arktiksen jäsenet keskustelivat viime keväänä. Syyskuussa Harjanne jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen ilmastonmuokkaukseen varautumisesta, ja siinä hän mainitsi Operaatio Arktiksen ja ilmastonkorjauksen.

”Ja nyt sana ilmastonkorjaus on eduskunnan virallisissa pöytäkirjoissa. Koko henkilöstö joutuu googlaamaan ja perehtymään siihen”, Pokela toteaa.

”Se on iso juttu eteenpäin”, Ellen Haaslahti lisää.

”Me ollaan nuoria ilmastoaktivisteja ja ensimmäisiä Suomessa, jotka ovat nostaneet ilmastonkorjauksen julkiseen keskusteluun. Meitä kuullaan oikeasti paljon. Olemme saaneet luoda omannäköistä viestintää ja nostaa esiin asioita, joita pidämme tärkeinä.”

Kohti ilmastokokousta

Kohta takana on kaksi työntäyteistä vuotta, Anni Pokela toteaa. Ensimmäinen ”puserrus” oli Ilmastonkorjaus ja kansalaisyhteiskunta -ilta, jonka Operaatio Arktis ja ilmastoliike Climate Move järjestivät syyskuussa 2022 Helsingin yliopiston tiedekulmassa. Kuulijoita oli parisataa.

”Suurin puserrus” on kuitenkin ollut Arctic Momentum.

”Työtä sen eteen tehtiin kuukausia aamusta iltaan. Olihan se sentään kolmipäiväinen tapahtuma, joka alkoi työpajoilla kutsuvieraille ja huipentui yleisötilaisuuteen”, Pokela kertoo.

Tapahtuman rahoitti Silver Lining, yhdysvaltalainen kansalaisjärjestö.

Operaatio Arktiksen jäsenet ovat puurtaneet pitkälti palkatta. Vuodenvaihteessa yhdistys vuokrasi työtilat Helsingistä. Toukokuussa yhdistys julkisti Arctic Endgamen, 87-sivuisen esityksen ilmastoriskeistä ja niiden ehkäisystä. Se on luettavissa yhdistyksen verkkosivuilla.

Helpotusta kuluihin toi reilun 84 000 euron apuraha, jonka Maj ja Tor Nesslingin säätiö myönsi kuluvaksi vuodeksi tutkimustiedon jalkauttamiseen.

Operaatio Arktis hakee näkyvyyttä myös kansainvälisissä konferensseissa, kuten jokavuotisessa Arctic Circlessä Islannin Reykjavikissa.

Viime vuonna Operaatio Arktis osallistui ensi kertaa YK:n ilmastokokoukseen, joka pidettiin Egyptin Sharm El-Sheikhissä. Ellen Haaslahti piti siellä puheenvuoroja ilmastonkorjauksesta.

Kuluvan vuoden ilmastokokous järjestettiin Arabiemiraattien Dubaissa. Joulukuussa Operaatio Arktis järjesti siellä oman ilmastonkorjaustapahtumansa.