Kuva: Shutterstock
Petro Poutanen
Näin osallistut tutkijana/asiantuntijana sosiaalisessa mediassa:
- Raja-aidat tieteen ja ”muun maailman” välillä puuttuvat verkossa, tiede kuuluu kaikille
- Tutkija / asiantuntija on brändi – halusi hän tai ei: verkko tarjoaa keinon osallistua, erottua ja tulla löydetyksi
- Googleta oma nimesi: onko sinulla kotisivuja, blogia tai muuta ”digitaalista käyntikorttia”, mistä sinut ja ajatuksesi voi löytää ja mitä kautta sinut voi tavoittaa?
- Sosiaalinen verkottuminen voi luoda uusia työkontakteja ja mahdollisuuksia: harkitse osallistumista ammattiprofiilillasi johonkin akateemisen sosiaalisen median palveluun sekä Facebookkiin, LinkedIn:iin ja Twitteriin. Perusta blogi ja jaa sen sisältöjä sosiaalisen median verkostoissasi.
- Ole luova: voit avata tilin vaikkapa Instagram-kuvapalveluun ja jakaa kuvia tutkimuslaboratoriostasi tai kirjahyllystäsi. Twiittaa persoonallisia viestejä, jaa vaikka minikokoisia arvosteluja viimeksi lukemistasi kirjoista ja artikkeleista.
- Ole rehellinen ja pura kulisseja: avaa tutkimusprosessia ja sen ongelmia avoimesti, kerro maallikoille mistä tieteellisessä tutkimuksessa on todella kyse.
- Ole kriittinen: nosta esiin epämääräisiä selvityksiä ja tartu julkisuudessa esitettyihin puolivillaisiin väitteisiin. Anna tutkimuksellinen osaamisesi muiden käyttöön.
- Jaa tieteelliset artikkelit ja parhaat luentosi/oppimateriaalisi omilla kotisivuillasi ja/tai rinnakkaisjulkaisuarkistoissa, kirjoita niistä tiivistelmiä blogiisi ja jaa nämä postaukset sosiaalisissa verkostoissasi. Ole kuitenkin tarkka artikkelisi julkaisseen journaalin kannasta avoimeen rinnakkaisjulkaisuun: Tarkista wiki.helsinki.fi:stä kotimaisten ja ulkomaisten journaalien kannat.