Oma elämä keksintöjen virrassa

Mari Heikkilä: Alussa oli äitiyspakkaus. Narratiivi 2019

Tiedejuttuja eri medioihin Tekniikka&Talous-lehdestä Helsingin Sanomiin kirjoittanut toimittaja Mari Heikkilä on nyt tehnyt kokonaisen kirjan. Kyseessä on suomalaisten keksintöjen esittely. Niistä hän oli pitänyt palstaa jo vuonna 2015 Tiede-lehdessä.
Jotta kirjasta ei olisi tullut liian tekninen ja luettelomainen, Heikkilä rakensi sille kehyksen omasta elämänhistoriastaan. Ratkaisu on toimiva senkin vuoksi, että Heikkilä syntyi 1970-luvulla, kun ujosta agraari-Suomesta alkoi kehittyä hypettävä innovaatio-Suomi – näin suomalaisten keksintöjen voittokulku osuu yksiin Heikkilän elämänkaaren kanssa.
Tosin kirjalle nimen antanut äitiyspakkaus luotiin jo 1930-luvulla vähävaraisia perheitä tukemaan. Äitiyspakkauksesta Heikkilä pääsikin nauttimaan heti maailmaan tultuaan. Vanhassa valokuvassa hän poseeraa  vitivalkoisissa vaatteissa, jotka kuuluivat äitiyspakkauksen varusteisiin.
Sittemmin Suomessa kehitettiin muun muassa Xylitol, biohajoavat komposiitit, nyhtökaura ja tietysti Nokian puhelimet ja Rovio. Joidenkin kanssa Heikkilä joutui heti kosketuksiin; hän esimerkiksi mursi luunsa juuri kun luunmurtumiin oli kehitetty biohajoava materiaali.
Heikkilä alkoikin opiskella 1980-luvulla biotieteitä, koska niiden ennustettiin synnyttävän aivan uudenlaisia innovaatioita ja sen myötä uusia työpaikkoja. Bioalasta ei kuitenkaan tullut uutta Nokiaa, ja työmahdollisuudet jäivät vaisuiksi.
Niinpä Heikkilä heittäytyi freelancer-toimittajaksi ja alkoi myydä juttuja eri lehtiin. Vapaan toimittajan ammatissa kiehtoi juuri vapaus ja riippumattomuus. 2000-luvulla Heikkilä asui jonkin aikaa Saksassa ja Sveitsissä. Myöhemmin Yhdysvalloissa hän huomasi myös rikkaan maan äärimmäisen köyhyyden, kun sosiaaliturvan puutteesta johtuen jopa vanhukset joutuvat tekemään ikäviä töitä esimerkiksi hampurilaisravintolojen myyjinä ja siivoojina.
Heikkilässä tämä sai kuitenkin aikaan valaistumiskokemuksen: suomalaisen yhteiskunnan suurin ja kestävin innovaatio on sosiaaliturva ja ilmainen koulutus. Tämän ansiosta esimerkiksi vaatimattomista oloista tullut A.I.Virtanen pystyi aikoinaan kohoamaan Suomen ensimmäiseksi Nobel-palkituksi tiedemieheksi.
 
JUTTUA KORJATTU 17.12.2019 klo 16.00:

Vanhassa valokuvassa hän poseeraa (POISTETTU ”6-vuotiaana”) vitivalkoisissa vaatteissa, jotka kuuluivat äitiyspakkauksen varusteisiin.
 
Bioalasta ei kuitenkaan tullut uutta Nokiaa, ja työmahdollisuudet jäivät vaisuiksi. Niinpä Heikkilä heittäytyi freelancer-toimittajaksi ja alkoi myydä juttuja eri lehtiin. (Tarkennus: Heikkilä oli aluksi  kymmenisen vuotta palkkatoissä Mediuutisissa ja Tekniikka&Talous-lehdessä) 
2000-luvulla Heikkilä asui jonkin aikaa Saksassa ja Sveitsissä. Myöhemmin Yhdysvalloissa hän huomasi myös rikkaan maan äärimmäisen köyhyyden, kun sosiaaliturvan puutteesta johtuen jopa vanhukset joutuvat tekemään ikäviä töitä esimerkiksi hampurilaisravintolojen myyjinä ja siivoojina. (POISTETTU: ”2000-luvulla Heikkilä asui jonkin aikaa Yhdysvalloissa.” Hän asui siellä vuonna 2018 kuukauden ajan.) 
Käyt sä täällä usein?

Käyt sä täällä usein?

Pirjo Koskinen & Petri Nummi. Lisääntymisen vimma. Seksuaalivalinta ihmisellä ja muilla eläimillä. Art House 2021. Naisen orgasmia pidettiin pitkään mysteerinä paitsi makuuhuoneissa, myös tutkijoiden piirissä. Nyt näyttäisi tutkimuksen valossa siltä, että naisen...

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Mikko Heikkilä, Mark Mallon, Merja Rantala, Venla Saalo ja Leena Valmu: Koronan kääntöpuoli. Särötär 2021. Maailman terveysjärjestö WHO julisti 11.3.2020 koronaviruksen aiheuttaman covid-19-epidemian pandemiaksi. Puolentoista vuoden ajan aihe on hallinnut medioita ja...

Tietopaketti mielen sairauksista

Tietopaketti mielen sairauksista

Leena Vähäkylä: Sairastunut mieli. Gaudeamus 2021 Vaikka fyysisiä sairauksia on onnistuttu vähentämään tieteen kehityksen ansiosta, mielen sairaudet vain pahenevat ja lisääntyvät uusien mielisairauksien diagnoosien myötä. Mielen ongelmista aikaisemminkin kirjoja...

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Johan Sten: Kulta-aika - Valistus ja luonnontieteet Turun Akatemiassa. Art House 2021 Meidän aikaamme pidetään varsinaisena hyödyn aikakautena: kaikkea tiedettä ja filosofiaa myöten arvioidaan sen mukaan, miten paljon se tuottaa aineellista ja taloudellista hyötyä....

Kielen koukeroita

Kielen koukeroita

Anneli Kauppinen: Mistä kieli meihin tulee. Vastapaino 2020. Vanhemmat riemuitsevat, kun he kuulevat pienen lapsensa sanovan ensimmäisen sanansa. He eivät tule ajatelleeksi, että lapsi on omaksunut kieltä kohdusta saakka äitinsä kautta. Kieli on lähtökohtaisesti...

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle: Neljäs sektori ­– kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa. Vastapaino 2021. Kaikki tietävät kolmannen sektorin, mutta neljäs sektori on vieraampi. Miten se eroaa kolmannesta sektorista?...

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Ilkka Niiniluoto: Tekniikan filosofia. Gaudeamus 2020, 184 s. Akateemikko Ilkka Niiniluoto aloittaa teoksensa omakohtaisella huomiolla. Vaikka hän on tekniikan taidoissaan keskinkertainen, hän huomaa aamulla sängystä noustessaan, aamiaista tehdessään ja lehteä...

Teknojätit television kimpussa 

Teknojätit television kimpussa 

Ritva Leino: Median valtaajat. Teknojätit ja käyttäjät ratkaisevat television tulevaisuuden. Into 2021. 60-luvulla televisio kokosi perheenjäsenet iltaisin ruudun ääreen. Kanavia oli kaksi ja ohjelmatarjonta säädeltyä. Nyt digitaalisen median aikana ihmiset ovat...

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)