Suomalaisten luottamus mediaan on vahvassa laskusuunnassa. Journalismi tekee kuolemaa. Viihteellistyminen ja tarinallistuminen, sosiaalinen media ja valemedia, vastakkainasettelujen voimistuminen, neutraaliuden vaihtuminen henkilöbrändäämiseen ovat syypäitä siihen, että journalismi sukeltaa.

Katleena Kortesuon mielestä syypäänä on media itse. Se on luopumassa objektivisuudestaan ja neutraalisuudestaan, jotka ovat taanneet median maineen kunnioitettuna vallan vahtikoirana. Tämä myöskin kasvattaa valemedian suosiota.

Kortesuon paljon esimerkkeinä käyttämät Ylen ja Helsingin Sanomien tapaiset arvostetut ja luotettavina pidetyt mediat eivät — ainakaan vielä — sentään lankea suoranaiseen valehteluun valemedian tavoin, mutta vääristyneitä kuvia todellisuudesta nekin usein tarjoavat, tietäen tai tiedostamattaan.

Esimerkiksi kun Helsingin Sanomat kirjoitti asunnottomuudesta, jutussa ei kerrottu, että 80 prosenttia asunnottomista on miehiä. Sen sijaan kerrottiin, että naisten asunnottomuus on lisääntymässä. Samassa lehdessä oli juttu koulusta ja tasa-arvosta. Siinä ei kuitenkaan kerrottu, että Suomessa tyttöjen ja poikien välille on revennyt peruskoulussa maailman levein kuilu arvosanoissa, poikien tappioksi.

Koronapandemian alkuvaiheen uutisointi lietsoi mediat ylilyönteihin ja täydelliseen (itse)kritiikin puutteeseen. Traagisinta on, että media kaivaa töppäilyillään maata omien jalkojensa alta ja suorastaan usuttaa lukijoita siirtymään varsinaisen valemedian lukijakuntaan. Mitä sitten pitäisi tehdä?

Kortesuo muistuttaa vastuusta ja käy läpi hyvän journalistisen käytännön ohjeet ja säännöt faktojen tarkistamisesta kontekstuaalisuuteen, jotka Tiedetoimittajan lukijat jo tuntevatkin. Niin sanottu sovittelujournalismi on myös yksi apukeinoista. Sovittelujournalismissa painottuvat eri näkökulmien esiin tuominen, konfliktien hyväksyminen ja ennen kaikkea rohkeus kritisoida itseä ja omaan reviiriin kuuluvia kollegoja.

Toisaalta Kortesuo ei tartu juuri siihen tosiseikkaan, että ympäröivä maailma yllyttää sekä toimittajia että lukijoita huonoihin ratkaisuihin. Kiire ja kaupallisuuden vaatimukset houkuttelevat toimittajia helppoihin valintoihin, ja maailmaa järisyttävät kriisit ja katastrofit saavat suuren yleisön pakenemaan kevyen viihteen pariin, missä faktoilla on toissijainen rooli. Media on osa yhteiskuntaa ja muuttuu sen mukana, hyvässä ja pahassa.

Jälkikirjoitus

Kortesuon kirjan ilmestymisen jälkeen suomalaisen median toiminnasta on ilmennyt kanneltavaa Julkisen sanan neuvostolle kesällä 2022 pääministeriä koskevien yksityisten videoiden julkaisemisesta ja uutisoinnista.

Luettavaa:

Julkisen sanan neuvosto
Journalistin ohjeet ja liite

Tutkimus suomalaisten käsityksistä median ja journalismin luotettavuudesta ja auktoriteetista
Matikainen Janne, Ojala Markus, Horowitz Minna & Jääsaari Johanna (+ Aapio Fanny, Grigor Irina, Husu Elisa, Laine Oona & Ojanperä Heta) 2020.
Media ja yleisön luottamuksen ulottuvuudet: Instituutiot, journalismi ja mediasuhde.
Helsingin yliopisto.