Onko verkkokirjoituksella tieteellistä arvoa?

Maria Lassila-Merisalo

Näyttökuva 2015-7-9 kello 17.57.40
Jos tutkijat tekevät tutkimusta vain rahoittajille ja toisilleen, mitä virkaa tutkimuksella edes on?
Tämä oli ydinsanoma tiedeviestintään kantaa ottavassa tekstissäjonka kirjoitin keväällä. Teksti julkaistiin Avoin tiede ja tutkimus ‑hankkeen verkkosivulla. Hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen.
Ilmoitin uudesta julkaisusta työpaikkani Jyväskylän yliopiston kirjastoon, jonne julkaisujen kirjaaminen on meillä keskitetty. Minulle vastattiin, että valitettavasti tällainen blogitekstiksi luettava julkaisu ei kuulu vielä Opetus- ja kulttuuriministeriön luokittelujärjestelmään ja jää täten kirjaamatta.

                                                                                         ”Tieteen kansantajuistaja ei saa työstään virallista meriittiä”

Vuoden 2004 lakiuudistuksessa yliopistoille annettiin kolmas tehtävä: perinteisen tutkimus- ja opetustehtävänsä ohessa niiden tulee ”toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta”.
Muutos ei ollut järin mullistava. Yliopistoinstituutioon on alusta alkaen liittynyt luontevasti yhteiskunnallinen osallistuminen.
Eri asia on, kannustaako yliopisto tutkijoitaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Toisinaan tuntuu siltä, että akateeminen instituutio vaalimalla vaalii kuilua itsensä ja maailman välissä.
Tieteen kansantajuistaja ei saa työstään virallista meriittiä, vaan jopa päinvastoin: hänen akateemiset ansionsakin saatetaan asettaa kyseenalaisiksi.
Tieteelliset journaalit tavoittavat kuitenkin melko vähän ei-akateemisia lukijoita. Yliopiston kolmannen tehtävän toteuttamiseksi tarvitaan tutkijoita, jotka kirjoittavat vierailijakolumneja, esseitä ja asiantuntija-artikkeleita sellaisiin julkaisuihin, jotka tavoittavat lukijamassoja. Myös blogeihin, joita on Suomessakin kirjoitettu jo hyvän toistakymmentä vuotta.

                            ”Vuodesta 2017 alkaen rahoitusta ohjataan entistä selvemmin korkean tason julkaisuihin.”

Julkaisut muodostavat 13 prosentin osuuden yliopistojen rahoituspotista. Kuluvan vuoden alusta lähtien tämän osuuden jakoperusteena on toiminut Julkaisufoorumin tasoluokitus.
Luokituksessa julkaisut on jaettu neljään tasoon: 0, 1, 2 ja 3. Yliopisto saa eniten rahaa kakkos- ja kolmostason julkaisuista. Elämme nyt siirtymäkautta, ja vuodesta 2017 alkaen rahoitusta ohjataan entistä selvemmin korkean tason julkaisuihin.
Julkaisufoorumin ylläpitäjät korostavat, ettei luokitusta tule käyttää yksittäisen tutkijan työn arviointiin saati ohjaamiseen. Tästä huolimatta on tutkijoita, joiden on käsketty julkaista ainoastaan kakkos- tai kolmostason julkaisuissa. Tästä saattaa esimerkiksi seurata, että tutkija ei voi julkaista oman alansa tutkimusta suomeksi. Tämä ei totisesti edistä yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Jotakin hyvääkin: tämän vuoden alusta lähtien kaikenlaiset yleistajuiset julkaisut, kuten artikkelit ammatti- ja yleisölehdissä, ovat olleet mukana rahoitusmallissa. Kerroin on minimaalinen 0,1, mutta symbolinen arvo vie oikeaan suuntaan.

                                                                                                                                       ”Minä suivaannuin.”

Miten kävi oman blogitekstini? Minä suivaannuin. Lähetin ministeriöön sähköpostia ja tiedustelin, miten voi olla mahdollista, että tiedeviestintää käsittelevä, yliopiston kolmatta tehtävää täsmällisesti edustava ja ministeriön oman hankkeen sivuilla julkaistu teksti ei täyttäisi tieteellisen julkaisun vaatimuksia?
Ylitarkastaja vastasi, että ministeriön tuoreimman linjauksen mukaan julkaisuni kuuluu kuin kuuluukin tämän vuoden alusta lähtien luokkaan E, suurelle yleisölle suunnatut julkaisut.
Välitin ylitarkastajan viestin yliopiston kirjastoon ja sain julkaisuni tietokantaan. Informaatikko kiitti ja lupasi kertoa uudesta käytännöstä kaikille julkaisutietojen kirjaajille. Ministeriö kun tiedottaa uudet käytännöt yliopistolle vasta syksyllä.
Ei niin pientä matoa, ettei se pyrkisi eteenpäin, kirjoitti Esa Kero aikanaan. Mutta hitaasti tässä mennään.

Uusimmat ajankohtaiset

Mari Heikkilä aloittaa liiton puheenjohtajana vuonna 2024

Suomen tiedetoimittajain liiton vaalikokous valitsi yksimielisesti liiton uudeksi puheenjohtajaksi jyväskyläläisen tiedetoimittaja Mari Heikkilän. Suomen tiedetoimittajain liiton puheenjohtajana aloittaa vuoden 2024 alusta liiton nykyinen varapuheenjohtaja Mari...

Kenestä vuoden 2024 tiedetoimittaja ja tiedeviestijä?

Nyt on oikea aika ehdottaa Vuoden 2024 tiedetoimittaja -palkinnon ja Vuoden 2024 tiedeviestintäpalkinnon saajaa. Tiedeviestintäpalkinto voidaan antaa myös kollektiiville. Viime vuosina liitto on myöntänyt yhden tiedetoimittajapalkinnon ja kaksi...

10. Kansallinen tiedeviestintäkongressi – Tulevaisuuden ruokamme 23.11.

10. Kansallinen tiedeviestintäkongressi – Tulevaisuuden ruokamme 23.11. klo 10–16.30 Tieteiden talolla Maailman myllerryksessäkin tarvitsemme jokapäiväisen ruokamme. Ideat, aatteet, ismit ja innovaatiot muokkaavat ravintoamme, mutta myös käsityksiämme hyvästä ruoasta....

Vaalikokouksessa 23.11. liitolle uusi puheenjohtaja

Suomen tiedetoimittajain liiton puheenjohtaja Heljä Salonen luotsasi liittoa läpi haastavien koronavuosien. Kolmen vuoden jälkeen häntä ei sääntöjemme mukaan voi valita enää uudelleen. Tule Tieteiden talolle vaalikokoukseen 23.11. klo 17.30 valitsemaan liitolle uusi...

Syksyn apurahahaku käynnissä 15. marraskuuta asti

Syksyn apurahahaku 16.10–15.11. on käynnissä. Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää tiedeviestinnän alalla toimiville kohdeapurahoja syventävään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun ammatilliseen tapahtumaan osallistumiseen, työmatkaan tai...

Huuhkajien iltapäiväkahvilla emeritus-professori Kari Raivio 27.10.

TULE KUUNTELEMAAN JA KESKUSTELEMAAN EMERITUS-PROFESSORI KARI RAIVION KANSSA Sokos hotelli Triplaan 27.10. klo 13.30 alkaen. Helsingin yliopiston rehtorin ja kanslerin tehtävissä pitkään toiminut emeritus-professori Kari Raivio on lupautunut kertomaan ja keskustelemaan...

10. Kansallinen tiedeviestintäkongressi 23.11. Helsingissä

10. Kansallinen tiedeviestinnän kongressi järjestetään Tieteiden talolla Helsingissä torstaina 23. marraskuuta. Kongressin teemana on ruoka, ruoantuotanto ja tulevaisuuden haasteet. Mukana on alan asiantuntijoita eri sektoreilta ja tutkimuslaitoksista. Kongressi...

Tervetuloa Turun kirjamessuille ja jäsentilaisuuteen 29.9.

Turun kirjamessuilla on jälleen liiton omaa ohjelmaa. Puheenaiheena ovat toimittajien tekemät tietokirjat, joissa käsitellään tavalla tai toisella pelkoa tai pelottavia asioita. Perjantai-illan päätteeksi kokoonnumme jo perinteeksi muodostuneen viini- ja...

Funikulaarilla Kakolaan ja Plussa-päivään

Stipendihaku on alkanut ProComin ja Tiedetoimittajain liiton perinteiseen  Plussa-seminaaripäivään. Paikkana on tänä vuonna Turku ja hotelli Kakola, jonka seminaaritilaan, entiseen vankilan kirkkoon, kokoonnutaan kirjamessujen aattona torstaina 28.9. Haussa on myös...