Onko verkkokirjoituksella tieteellistä arvoa?

Maria Lassila-Merisalo

Näyttökuva 2015-7-9 kello 17.57.40
Jos tutkijat tekevät tutkimusta vain rahoittajille ja toisilleen, mitä virkaa tutkimuksella edes on?
Tämä oli ydinsanoma tiedeviestintään kantaa ottavassa tekstissäjonka kirjoitin keväällä. Teksti julkaistiin Avoin tiede ja tutkimus ‑hankkeen verkkosivulla. Hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen.
Ilmoitin uudesta julkaisusta työpaikkani Jyväskylän yliopiston kirjastoon, jonne julkaisujen kirjaaminen on meillä keskitetty. Minulle vastattiin, että valitettavasti tällainen blogitekstiksi luettava julkaisu ei kuulu vielä Opetus- ja kulttuuriministeriön luokittelujärjestelmään ja jää täten kirjaamatta.

                                                                                         ”Tieteen kansantajuistaja ei saa työstään virallista meriittiä”

Vuoden 2004 lakiuudistuksessa yliopistoille annettiin kolmas tehtävä: perinteisen tutkimus- ja opetustehtävänsä ohessa niiden tulee ”toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta”.
Muutos ei ollut järin mullistava. Yliopistoinstituutioon on alusta alkaen liittynyt luontevasti yhteiskunnallinen osallistuminen.
Eri asia on, kannustaako yliopisto tutkijoitaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Toisinaan tuntuu siltä, että akateeminen instituutio vaalimalla vaalii kuilua itsensä ja maailman välissä.
Tieteen kansantajuistaja ei saa työstään virallista meriittiä, vaan jopa päinvastoin: hänen akateemiset ansionsakin saatetaan asettaa kyseenalaisiksi.
Tieteelliset journaalit tavoittavat kuitenkin melko vähän ei-akateemisia lukijoita. Yliopiston kolmannen tehtävän toteuttamiseksi tarvitaan tutkijoita, jotka kirjoittavat vierailijakolumneja, esseitä ja asiantuntija-artikkeleita sellaisiin julkaisuihin, jotka tavoittavat lukijamassoja. Myös blogeihin, joita on Suomessakin kirjoitettu jo hyvän toistakymmentä vuotta.

                            ”Vuodesta 2017 alkaen rahoitusta ohjataan entistä selvemmin korkean tason julkaisuihin.”

Julkaisut muodostavat 13 prosentin osuuden yliopistojen rahoituspotista. Kuluvan vuoden alusta lähtien tämän osuuden jakoperusteena on toiminut Julkaisufoorumin tasoluokitus.
Luokituksessa julkaisut on jaettu neljään tasoon: 0, 1, 2 ja 3. Yliopisto saa eniten rahaa kakkos- ja kolmostason julkaisuista. Elämme nyt siirtymäkautta, ja vuodesta 2017 alkaen rahoitusta ohjataan entistä selvemmin korkean tason julkaisuihin.
Julkaisufoorumin ylläpitäjät korostavat, ettei luokitusta tule käyttää yksittäisen tutkijan työn arviointiin saati ohjaamiseen. Tästä huolimatta on tutkijoita, joiden on käsketty julkaista ainoastaan kakkos- tai kolmostason julkaisuissa. Tästä saattaa esimerkiksi seurata, että tutkija ei voi julkaista oman alansa tutkimusta suomeksi. Tämä ei totisesti edistä yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Jotakin hyvääkin: tämän vuoden alusta lähtien kaikenlaiset yleistajuiset julkaisut, kuten artikkelit ammatti- ja yleisölehdissä, ovat olleet mukana rahoitusmallissa. Kerroin on minimaalinen 0,1, mutta symbolinen arvo vie oikeaan suuntaan.

                                                                                                                                       ”Minä suivaannuin.”

Miten kävi oman blogitekstini? Minä suivaannuin. Lähetin ministeriöön sähköpostia ja tiedustelin, miten voi olla mahdollista, että tiedeviestintää käsittelevä, yliopiston kolmatta tehtävää täsmällisesti edustava ja ministeriön oman hankkeen sivuilla julkaistu teksti ei täyttäisi tieteellisen julkaisun vaatimuksia?
Ylitarkastaja vastasi, että ministeriön tuoreimman linjauksen mukaan julkaisuni kuuluu kuin kuuluukin tämän vuoden alusta lähtien luokkaan E, suurelle yleisölle suunnatut julkaisut.
Välitin ylitarkastajan viestin yliopiston kirjastoon ja sain julkaisuni tietokantaan. Informaatikko kiitti ja lupasi kertoa uudesta käytännöstä kaikille julkaisutietojen kirjaajille. Ministeriö kun tiedottaa uudet käytännöt yliopistolle vasta syksyllä.
Ei niin pientä matoa, ettei se pyrkisi eteenpäin, kirjoitti Esa Kero aikanaan. Mutta hitaasti tässä mennään.

Uusimmat ajankohtaiset

Sanan valta 6 – Tyyli ennen kaikkea, Turku 17.5.

17. toukokuuta kokoonnutaan perinteiseen Sanan valta 6 -koulutustapahtumaan Turkuun. Teemana on tänä vuonna tyyli. Kaikille osallistujille yhteisessä aamupäivässä kielen vaikutusvallasta puhuu dosentti, tutkija Janne Saarikivi, ulkonäköpaineista ja vaatteiden...

Kevään apurahahakuun tuli 75 hakemusta

Suomen tiedetoimittajain liiton Kopiosto-apurahakemusten jättöaika päättyi pitkäperjantaina 15.4.. Hakemuksia tuli yhteensä 75 kappaletta. Suosituin hakukohde on jälleen kerran työskentely, johon osoitettuja hakemuksia tuli kaikkiaan 34 kappaletta. Myös liiton...

Liiton kevätkokous 25.4.2022

Hyvä tiedetoimittajain liiton jäsen, Suomen tiedetoimittajain liiton kevät- eli vuosikokous järjestetään sääntöjen sallimana online-kokouksena maanantaina 25.4.2022.  Tule kuulemaan, miten liitossa on selviydytty toisesta koronavuodesta peräkkäin! Osallistu...

Medellinin maailmankongressi siirtyy maaliskuulle 2023

Tiedetoimittajain maailmankongressi siirtyy – jälleen kerran. Kesäkuun viimeiselle viikolle ilmoitettu World Conference for Science Journalist -tapahtumaa on siirretty pandemiatilanteen vuoksi ensi vuoden maaliskuulle. Maailman...

Onko sinun aikasi hakea nyt apurahaa?

HAE KEVÄÄN 2022 APURAHAA TÄLLÄ LOMAKKEELLA Kevään Kopiosto-apurahat nyt haettavissa 15.4.2022 saakka.Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää tiedeviestinnän alalla toimiville kohdeapurahoja syventävään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun...

Valon juhlassa 27.4. nähdään Tunturin tarina -elokuva

Valon juhlaa 2022 vietetään tavallistakin juhlavammissa merkeissä keskiviikkona 27. huhtikuuta Helsingissä Bio Rexissä. Juhla alkaa klo 16.30 tilausnäytöksellä, jossa nähdään Vuoden 2022 tiedeviestintäpalkinnon saaneen luontotrilogian kolmas osa, Tunturin tarina....

Liiton tapahtumia Turussa, Kotkassa, Tampereella…

Tiedetoimittajain liitossa valmistellaan vuoden 2022 tapahtumia toivoen ja luottaen, että koronavirus käyttäytyy kuten "edeltäjänsä" ja siirtyy muiden tavanomaisten ylähengitysteiden infektioita aiheuttavien tautien joukkoon. Koronaturvallisuutta ajatellen...

Valon päivän juhla 3.2. siirtyy huhtikuulle

Valon päivänä 3. helmikuuta julkistetaan Vuoden 2022 tiedetoimittaja- ja tiedeviestintäpalkinnot. Itse palkintojuhla kuitenkin siirtyy vietettäväksi 27.4.22. Silloin juhlitaankin kunnolla; liitto on varannut Bio Rexin käyttöönsä koko illaksi Helsingissä.  ...

Syksyn apurahahaku on päättynyt

Suomen tiedetoimittajain liiton syksyn kausiapurahojen haku on päättynyt. Hakemuksia tuli yhteensä 83. Kiinnostavin kohde oli tälläkin kertaa työskentelyapuraha Syksyn hakuaika oli 16.10.–15.11.2021. Seuraavan kerran liiton Kopiosto-apurahaa voi hakea 16.3.–15.4.2022....