Onko verkkokirjoituksella tieteellistä arvoa?

Maria Lassila-Merisalo

Näyttökuva 2015-7-9 kello 17.57.40
Jos tutkijat tekevät tutkimusta vain rahoittajille ja toisilleen, mitä virkaa tutkimuksella edes on?
Tämä oli ydinsanoma tiedeviestintään kantaa ottavassa tekstissäjonka kirjoitin keväällä. Teksti julkaistiin Avoin tiede ja tutkimus ‑hankkeen verkkosivulla. Hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen.
Ilmoitin uudesta julkaisusta työpaikkani Jyväskylän yliopiston kirjastoon, jonne julkaisujen kirjaaminen on meillä keskitetty. Minulle vastattiin, että valitettavasti tällainen blogitekstiksi luettava julkaisu ei kuulu vielä Opetus- ja kulttuuriministeriön luokittelujärjestelmään ja jää täten kirjaamatta.

                                                                                         ”Tieteen kansantajuistaja ei saa työstään virallista meriittiä”

Vuoden 2004 lakiuudistuksessa yliopistoille annettiin kolmas tehtävä: perinteisen tutkimus- ja opetustehtävänsä ohessa niiden tulee ”toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta”.
Muutos ei ollut järin mullistava. Yliopistoinstituutioon on alusta alkaen liittynyt luontevasti yhteiskunnallinen osallistuminen.
Eri asia on, kannustaako yliopisto tutkijoitaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Toisinaan tuntuu siltä, että akateeminen instituutio vaalimalla vaalii kuilua itsensä ja maailman välissä.
Tieteen kansantajuistaja ei saa työstään virallista meriittiä, vaan jopa päinvastoin: hänen akateemiset ansionsakin saatetaan asettaa kyseenalaisiksi.
Tieteelliset journaalit tavoittavat kuitenkin melko vähän ei-akateemisia lukijoita. Yliopiston kolmannen tehtävän toteuttamiseksi tarvitaan tutkijoita, jotka kirjoittavat vierailijakolumneja, esseitä ja asiantuntija-artikkeleita sellaisiin julkaisuihin, jotka tavoittavat lukijamassoja. Myös blogeihin, joita on Suomessakin kirjoitettu jo hyvän toistakymmentä vuotta.

                            ”Vuodesta 2017 alkaen rahoitusta ohjataan entistä selvemmin korkean tason julkaisuihin.”

Julkaisut muodostavat 13 prosentin osuuden yliopistojen rahoituspotista. Kuluvan vuoden alusta lähtien tämän osuuden jakoperusteena on toiminut Julkaisufoorumin tasoluokitus.
Luokituksessa julkaisut on jaettu neljään tasoon: 0, 1, 2 ja 3. Yliopisto saa eniten rahaa kakkos- ja kolmostason julkaisuista. Elämme nyt siirtymäkautta, ja vuodesta 2017 alkaen rahoitusta ohjataan entistä selvemmin korkean tason julkaisuihin.
Julkaisufoorumin ylläpitäjät korostavat, ettei luokitusta tule käyttää yksittäisen tutkijan työn arviointiin saati ohjaamiseen. Tästä huolimatta on tutkijoita, joiden on käsketty julkaista ainoastaan kakkos- tai kolmostason julkaisuissa. Tästä saattaa esimerkiksi seurata, että tutkija ei voi julkaista oman alansa tutkimusta suomeksi. Tämä ei totisesti edistä yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Jotakin hyvääkin: tämän vuoden alusta lähtien kaikenlaiset yleistajuiset julkaisut, kuten artikkelit ammatti- ja yleisölehdissä, ovat olleet mukana rahoitusmallissa. Kerroin on minimaalinen 0,1, mutta symbolinen arvo vie oikeaan suuntaan.

                                                                                                                                       ”Minä suivaannuin.”

Miten kävi oman blogitekstini? Minä suivaannuin. Lähetin ministeriöön sähköpostia ja tiedustelin, miten voi olla mahdollista, että tiedeviestintää käsittelevä, yliopiston kolmatta tehtävää täsmällisesti edustava ja ministeriön oman hankkeen sivuilla julkaistu teksti ei täyttäisi tieteellisen julkaisun vaatimuksia?
Ylitarkastaja vastasi, että ministeriön tuoreimman linjauksen mukaan julkaisuni kuuluu kuin kuuluukin tämän vuoden alusta lähtien luokkaan E, suurelle yleisölle suunnatut julkaisut.
Välitin ylitarkastajan viestin yliopiston kirjastoon ja sain julkaisuni tietokantaan. Informaatikko kiitti ja lupasi kertoa uudesta käytännöstä kaikille julkaisutietojen kirjaajille. Ministeriö kun tiedottaa uudet käytännöt yliopistolle vasta syksyllä.
Ei niin pientä matoa, ettei se pyrkisi eteenpäin, kirjoitti Esa Kero aikanaan. Mutta hitaasti tässä mennään.

Uusimmat ajankohtaiset

Kansallinen tiedeviestintäkongressi Tampereella

9. Kansallinen tiedeviestintäkongressi järjestetään tänä vuonna Tampereella perjantaina 2.12.2022 2. joulukuuta on vuorossa 9. Kansallinen tiedeviestintäkongressi ja paikkana Tampere-talo. Siellä kysytään, kenellä on lupa puhua. Tampere-talossa ovat Tampereen...

Viestinnän vastuun rajoja Kotkassa 25.–26. elokuuta

Elokuussa virittäydittiin tulevaan syksyyn perinteisessä etiikkaseminaarissa Kotkan Ristiniemessä. Ohjelmassa oli ajan kanssa toteutettavia työpajoja, yhteisiä keskusteluja, virkistäytymistä luonnon helmassa, saunomista ja ohjelmallinen iltanuotio meren rannassa....

Huuhkajien retki Rikalanmäelle ja Kärävuorelle Saloon 1.9.

Tervetuloa osallistumaan retkelle torstaina 1. syyskuuta Saloon, jossa liiton toimistokin sijaitsee. Huuhkajien tapahtumat ovat avoimia kaikille liiton jäsenille. Iltapäivän aikana tutustutaan Halikonjoen valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella luonnon ja...

Liiton apurahan sai 55 hakijaa

Liiton hallitus sai kevään apurahahaussa kaikkiaan 75 hakemusta. Ne olivat yhteissummaltaan 204 098 euroa. Apuraha myönnettiin 55 hakijalle, ja apurahasumma oli yhteensä 96 502 euroa. Apurahoista päätettäessä otettiin huomioon Tiedetoimittajain aiemmat apurahat...

9. Kansallinen tiedeviestintäkongressi tänä vuonna Tampereella

2. joulukuuta on vuorossa 9. Kansallinen tiedeviestintäkongressi ja paikkana Tampere-talo. Siellä kysytään, kenellä on lupa puhua. Tampere-talossa ovat Tampereen kirjafestarit eli kirjamessut la 3.12.–su 4.12., joten kongressiin osallistujille tarjoutuu samalla...

Kevään apurahahakuun tuli 75 hakemusta

Suomen tiedetoimittajain liiton Kopiosto-apurahakemusten jättöaika päättyi pitkäperjantaina 15.4.. Hakemuksia tuli yhteensä 75 kappaletta. Suosituin hakukohde on jälleen kerran työskentely, johon osoitettuja hakemuksia tuli kaikkiaan 34 kappaletta. Myös liiton...

Liiton kevätkokous 25.4.2022

Hyvä tiedetoimittajain liiton jäsen, Suomen tiedetoimittajain liiton kevät- eli vuosikokous järjestetään sääntöjen sallimana online-kokouksena maanantaina 25.4.2022.  Tule kuulemaan, miten liitossa on selviydytty toisesta koronavuodesta peräkkäin! Osallistu...

Medellinin maailmankongressi siirtyy maaliskuulle 2023

Tiedetoimittajain maailmankongressi siirtyy – jälleen kerran. Kesäkuun viimeiselle viikolle ilmoitettu World Conference for Science Journalist -tapahtumaa on siirretty pandemiatilanteen vuoksi ensi vuoden maaliskuulle. Maailman...

Onko sinun aikasi hakea nyt apurahaa?

HAE KEVÄÄN 2022 APURAHAA TÄLLÄ LOMAKKEELLA Kevään Kopiosto-apurahat nyt haettavissa 15.4.2022 saakka.Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää tiedeviestinnän alalla toimiville kohdeapurahoja syventävään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun...