Tiedetoimittajain liitto myöntää Kopiosto-järjestelmästä saamiaan varoja kausi- ja kohdeapurahoina vuosittain reilut 200 000 euroa. Samoja tekijänoikeuskorvauksia käytetään myös koulutusstipendeihin ja liiton itse tuottamaan koulutukseen. Moni apurahansaaja toteaa raportissaan, ettei hanke olisi yksinkertaisesti ollut mahdollinen ilman liiton apurahaa.

Tähän juttuun on koottu muutamia keväällä ja kesällä 2024 tulleita apuraharaportteja – joko sellaisenaan tai anonyymeinä palasina. Kopioston tekijänoikeuskorvausjärjestelmään kohdistuu yhä enemmän paineita ja valitettavan monelta suunnalta. Tekijöiden oikeuksia ei edes kaikissa akateemisissa koulutusinstituutioissa haluttaisi tunnustaa, ja kopiointikorvausten kerääminen on paikoin vuosi vuodelta vaikeampaa. Muun muassa Suomen tiedetoimittajain liiton saamat kopiointikorvaukset ovat pienentyneet tuntuvasti tänä vuonna.

Tekijöille kuitenkin kuuluu aina korvaus teoksen kopioimisesta! Seuraavassa kertomuksia tekijöiltä.

Vapaa toimittaja Anna Tommola keskittyi tiedepodcasteihin

”Käytin apurahan suunnitelman mukaiseen työskentelyyn eli podcast-sarjan valmisteluun ja toteutukseen. Tutkijoiden haastattelut ajoittuivat tammi-huhtikuulle 2024, äänieditointi ja viimeistely maalis-huhtikuulle. Lisäksi kirjoitin lyhyet tiivistelmät/verkkoartikkelit kustakin jaksosta sarjan nettisivulle.

Kaikki haastateltaviksi pyytämäni tutkijat lähtivät ilokseni mukaan keskustelemaan (filosofi Heidi Haanila, psykologi Sanna Aulankoski, psykologi ja aivotutkija Jukka Häkkinen, filosofi Juho Rautahonka, unitutkija Katja Valli, neurotieteilijä-tanssija Hanna Poikonen, oikeuspsykologi Julia Korkman ja filosofi, psykologi Jussi Jylkkä).

Lopputuloksena syntyi kahdeksan jaksoa Päänavauksia-tiedepodcastia, aiheina minuuden kokemus, meditaatio, kummat kokemukset, aistideprivaatio ja eristäytyminen, unennäkö, liikkeen ja mielen yhteys, muistin epäluotettavuus ja mystiset oivallukset.

Julkaisin jaksot kahden jakson viikkotahdilla huhti-toukokuussa Spotify-alustalla. Podcast on kuunneltavissa myös Applen ja Googlen podcast-palveluissa, ja lataan jaksot vielä ainakin Youtuben äänisisällöiksi.
Tiedetoimittajain liiton apuraha oli olennaisen tärkeä, jotta pystyin freelancerina käyttämään työaikaani tällaisen itsenäisen projektin toteuttamiseen. Kiitokset!

Linkki sarjaan: https://open.spotify.com/show/5kBRL8hqj6Ai0AU2mTlubP?si=089f0a9cbdc44d33
Linkki nettisivuille: annatommola.net/paanavauksia”

Kuva: Shutterstock

Raportteja kongresseista, jotka avarsivat ajattelua

”Seminaari oli erittäin antoisa ja hyvin järjestetty, opin siellä paljon. Samoin ryhmämme oli aivan huippukiva ja meillä oli hauskoja illanviettoja. Koko Katowicen kaupunki oli kiinnostava, erityismaininnan mainitsee kaupungin historiasta kertonut laaja museo. Kiitos yhdistykselle loistavasta seminaarimatkasta!”

– Liiton jäsen osallistui kesällä 2024 liiton ESOF-stipendillä Euro Science Open Forum -tiedetapahtumaan Katowicessa.

”Kongressin teemana oli Shaping the Future: `The Strategic Role of Communication in the European universities`. Ohjelmassa oli teemaan liittyvien keynote-esitysten ja paneelikeskustelujen lisäksi mielenkiintoisia, työhöni liittyviä alustuksia ja sessioita tiedeviestinnästä uusille sukupolville, tekoälyn hyödyntämisestä, tiedeviestinnän sisäisestä kouluttamisesta sekä useampi case-esimerkki tiedeviestinnän kampanjoista suurelle yleisölle.
Kongressi vastasi odotuksiani ja monella tavalla hyödyllinen. Kaikille yhteisten keynote- esityksen ja paneelikeskustelujen lisäksi osallistuin kolmeen tekoälyn hyödyntämistä koskevaan työpajaan ja kuuntelin useamman esityksen yliopistojen tiedeviestinnästä ja hakijamarkkinoinnista nuorille. Nämä alustukset herättivät paljon uusia ja myös konkreettisia ideoita ja toteutuksia, joita voisimme myös Turun yliopiston viestinnässä toteuttaa ja hyödyntää.
Lisäksi kävin mielenkiintoisia ja antoisia keskusteluja useiden eurooppalaisten kollegoiden kanssa, ja sain hyviä kontakteja itselleni sekä myös muille yksikkömme ammattilaisille.
Yliopistomme kiristyneiden koulutus- ja matkamäärärahojen takia osallistuminen tähän kongressiin ei olisi ollut mahdollinen ilman saamaani apurahaa, ja olen siksi siitä erityisen kiitollinen. Pidän tärkeänä, että omaa osaamistaan voi tällä tavalla kehittää ja ylläpitää. Lisäksi on virkistävää ja insiroivaa kuulla, miten tiedeviestintää ja yliopistomarkkinointia tehdään muualla Euroopassa ja soveltaa näitä uusia ideoita myös omassa työssä myöhemmin!”

             – Liiton jäsen osallistui liiton Kopisto-stipendillä yliopistoviestijöiden kongressiin Torinossa kesällä 2024.

”Tiedeviestinnässä usea seuraamani esitys keskittyi tutkijoiden kannustamiseen viestijöinä ja antoi vinkkejä, miten motivoida kiireisitä tieteentekijöitä osallistumaan myös yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Tämä antoi uusia ideoita miten tehostaa toimintaamme myös omassa yksikössämme, jotta saisimme entistä tehokkaammin tutkijoidemme tutkimustulokset median ja suuren yleisön tietoon ja asiantuntijoiden äänen kuuluviin yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Erittäin ajankohtainen muutosviestinnän keynote ja sitä seurannut työpaja myös korostivat viestinnän tärkeyttä vaativissa muutostilanteissa, joita yliopistoilla niin suomessa kuin muuallakin Euroopassa on edessään enenevissä määrin kiristyvän geopoliittisen tilanteen ja vähentyneen rahoituksen myötä. Esitykset kannustivat avoimeen ja sitouttavaan viestintään ja korostivat etenkin lähiesihenkilötyön tärkeyttä muutostilanteissa.
Konferenssi oli kaikkineen ajatuksia herättävä kokonaisuus ja synnytti uusia ideoita, joita viedä omaan viestintäyksikköön. Lisäksi konferenssi tarjosi erinomaisen mahdollisuuden verkostoitua pohjoismaisten kollegoiden kanssa ja tutustua vielä paremmin myös kotimaisiin kollegoihin muista suomalaisyliopistoista.

            – Liiton jäsen osallistui yliopistoviestijöiden pohjoismaiseen kongressiin Kööpenhaminassa keväällä 2024.

”Tutustuin konferenssissa maailmalla tehtävään ajankohtaiseen journalistiikan ja median tutkimukseen ja tutustuin alan tutkijoihin. Pidin suunnitellusti esitelmän omasta tutkimuksestamme yhdessä kollegani kanssa.
Lisäksi toimin puheenjohtajana toisessa sessiossa, jossa oli kuusi esitelmää.Virittelin yhteistyötä apulaisprofessorin kanssa, joka työskentelee Middlesex Universityssä Lontoossa. Tämä on kiinnostava yhteistyötuttavuus. Kiitos vielä kerran minulle osoitetusta tuesta! Ilman sitä matka ei olisi voinut toteutua.”

           – Viestinnän tutkija osallistui oman alansa kansainväliseen tieteelliseen kongressiin Australiassa kesällä 2024.

Apua työhön voi saada lisäajasta tai uudesta laitteesta

”Olen nyt hankkinut Ipadin (619 e), johon apuraha oli tarkoitettu. Apuraha ei siis kattanut ihan koko summaa, mutta valtaosan. Ipad tulee auttamaan valtavasti työssäni kaikin tavoin (yhteydenpito, muistiinpanojen tekeminen, juttujen lukeminen ja kommentointi) erityisesti liikkeellä ollessani.”

       – Laiteapurahan saaja hankki tabletin.

”Olen hankkinut tieteellisten teosten toimittamiseen, tutkimusmenetelmiä koskevan oppikirjan viimeistelyyn sekä tutkimusta koskevien juttujen (esimerkiksi kirja-arvioiden) tekemiseen eläkkeellä seuraavan kannettavan tietokoneen.”

        – Laiteapurahan saaja hankki kannettavan tietokoneen jatkaakseen tiedeviestintätoimiaan eläkkeellä.

”Työskentelyyn tarkoitettu apuraha myönnettiin 13.12.2023. Se on kevään 2024 aikana käytetty työsuunnitelman mukaiseen tarkoitukseen jutun taustoittamiseksi (sovitusta) aiheesta. Olennaista oli apurahan turvin paneutua taustatyöhön ja materiaalin tavanomaista työläämpään muokkausvaiheeseen. Kuten oletin, tietoa oli kerättävä pienissä paloissa suuresta määrästä aihetta sivuavia tutkimuksia. Tieteellisen tiedon ydin paikantui lopulta Hollantiin, josta löytyi myös keskeinen konferenssiesitys aiheesta. Kaikkiaan olen käynyt läpi työskentelyn aikana yli 30 tieteellistä tutkimusta, mikä ei tavallisen jutun kirjoittamisen puitteissa olisi ollut mahdollista.”

– Toimittaja pystyi Kopiosto-apurahan turvin paneutumaan laajan jutun taustatyöhön tavalla, joka ei ole muutoin mahdollista.