”Viedään Suomi uuteen audion käyttämisen kulttuuriin”, linjasi Yle Julkaisujen johtaja Ismo Silvo avatessaan yhtiön historian ensimmäisen Audiopäivän tammikuun lopussa Tampereen Mediapoliksessa.

Ylen tavoittelema 15-45 -vuotiaiden kuuntelijoiden ryhmä on löytänyt podcastit yllättävänkin hyvin. Ylen Luovien sisältöjen asiakkuuspäällikkö Susanna Snell keksii ilmiöön monta syytä. Ensinnäkin älypuhelin on liki jokaisen taskusta. Striimauslähetyksen ja ohjelman latauksen välinen ero häviää. Äänikirjat ovat nekin lyöneet itsensä läpi.
”Audiolle löytyy nuorten arjesta tilaa. Kuulokkeilla voi kuunnella hyvää laatua. Samaan aikaan sisältö ja sen koukuttavuus ovat kasvaneet. Podcasteja kuunnellaan mitä erilaisimmista palveluista, jopa neljä tuntia putkeen youtuben kautta.”
Reilut kymmenen vuotta sitten varhaisin käyttäjäkunta oli miehinen. Nyt podcasteissa on paljon naisten puhetta ja niitä tekevät naiset. Podcasteja luonnehditaan pitkän kerronnan muodoksi. Käyttäjät kertovat nauttivansa podcasteissa asiantuntijuudesta. Esimerkiksi Tiede Ykkösen Extralla on paljon kuuntelijoita.
”Podcasteissa asiantuntijat pääsevät helposti ääneen. Podcasteista rakennetaan monta jaksoa kestävää sarjamuotoista journalismia. Kuuntelusta tulee siten toistuva tapa.”
Yle Julkaisujen vastaava tuottaja Anne Haaja pyörittää kahdeksan hengen tiimiä julkaisupartnereineen. Podcastit tehdään kuulokkeilla kuunneltavaan verkkokuunteluun.
Hyvän podcastin tunnusmerkkeihin kuuluvat selkeä fokus ja koukuttava tarinankerronta. Kestoltaan podcast voi olla yhtä hyvin 10, 30 kuin 60 minuuttiakin. Jaksoja on useita.
”Asiaan mennään suoraan ilman lämmittelypuhetta ja kerrotaan jotain uutta. Hyvä podcast kestää aikaa ja sillä on pitkä häntä eli se ei ole kiinni tietyssä ajassa.”
Tekijältä hyvän podcastin teko vaatii oivallusta äänimaailmasta, rytmiä, visuaalisen ilmeen oivaltamista ja laadukasta tekemistä.
”Kova juttu heti podcastin alkuun, visuaaliseksi ilmeeksi riittää yksi timanttisen hyvä kuvakin ja teknisen laadun on oltava erinomaista.”

Ole siellä missä kuulijatkin

Yksi suosituimmista Ylen podcasteista on Anna Karhusen ja Tiia Rantasen toimittama Kaverin puolesta kyselen. Se on vuodessa kerännyt yhteensä kaksi miljoonaa kuuntelukertaa eri alustoilta, kuten Spotify-palvelusta ja Yle Areenasta. Syksyllä he julkaisivat myös kirjan. Uudet jaksot alkavat helmikuussa.
KPK:n kohderyhmään kuuluvat alle 35-vuotiaat naiset. Podcasteihin tekijät kokoavat samaistuttavia tarinoita, jotka poistavat kuuntelijalta häpeäntunnetta. Heidän vinkkinsä podcastien tekoon ovat selkeitä.
”Tämä ei ole sivuhommaa. Valitse taistelusi. Kaikkea ei voi tehdä, mutta se mikä tehdään, tehdään hiton hyvin. Valitse some-vaikuttajia, joiden kanssa teet yhteistyötä. Ole aidossa, tiiviissä yhteydessä seuraajiin. Podcast ei ole palautekanava, vaan anna yleisön vaikuttaa oikeasti ja harkitusti sisältöön.”
Tärkeää on myös luoda oma sosiaalisen median strategia. Koska tavoiteltu kohderyhmä on jo Instagramissa, tekijätkin ovat läsnä siellä.
”Seuraajat haluavat nähdä meistä kuvia, jotka eivät ole stailattuja tai sliipattuja. Teemme myös Instagram Live ¬-lähetyksiä ja hyödynnämme story-ominaisuutta (lisätään kuvia tai videoita, jotka katoavat vuorokauden kuluessa).”
Nyrkkisääntönä heillä on, että pitää tehdä sellaista sisältöä mitä yleisö haluaa, eikä sellaista mitä itse haluaisi tehdä.
”Tarkkaile mihin yleisö tarttuu, korosta, kasvata ja laajenna sitä. KPK-podcastin ympärille on muodostunut oma tapa puhua asioista, tekijä- ja kuulijajoukon yhteinen sanasto.”

Ääniohjaus on jo tätä päivää

Svenska Yle kokeilee nyt ääniohjauksen mahdollisuuksia tuotannossaan. Konseptisuunnittelija Micke Hindsberg kertoi Google Assistant -kokeilusta eli äänellä voi avata radion. Suomen kieleltä puuttuu vielä kielituki, mutta Svenska Ylen puolella voi käydä testaamassa pilottia.
”Jatkossa voi pyytää eri kanavia, podcasteja ja uutisotsikoita mihin tahansa laitteeseen, jota Google Assistant tukee.”
Sen lisäksi Yle kokeilee Amazonin Alexa-palvelua, Speechgrinder-puheentunnistusohjelmaa ja suomalaisen startup-yrityksen kehittämä Little Storyteller -palvelua, joka antaa lasten kertoa itse tarinoita lisäten niihin äänieffektejä.
”Ääniohjaus on helppoa ja siitä on hyötyä esimerkiksi niille, jotka eivät näet tai kirjoita hyvin tai joille valikoiden käyttö on hankalaa. Käyttö on helppoa vaikka ajaessa tai ruokaa laittaessa. Itse olen alkanut kuunnella aamuisin radiouutisia.”
Tulevaisuutta voivat olla vaikkapa Googlen rakentamat feedit, joista löytyy uutisia oman työmatkan pituiseksi ajaksi. Uutisia voi myös hypätä yli tai niistä voi pyytää niistä lisätietoja puhelimeen.
”Näin voidaan kasvattaa mielenkiintoista tietovarantoa.”
Ääniohjattuja palveluja käytetään aamuisin nopeaan tiedonhakuun. Illemmalla mukaan tulee viihdekäyttö.
”Nuoret käyttävät jo nyt esimerkiksi Facebook Chatia, kun haluavat kysyä jotain Yleltä. Perinteiset puhelut ovat vähentyneet.”
Sisältöpäällikkö Satu Keto puolestaan havainnollisti, miten hän on tehnyt lyhyitä pätkiä draamaa Alexan ääniohjauksen kanssa leikkien.

Draama luo uusia muotoja

Dramaturgi-tuottaja Antti Lehtinen muistutti, että draaman teon juuret ovat Ylen alkuvuosissa. Tätä päivää ovat kaikkien tuotannollisten peruspalikoiden kanssa leikkiminen ja tyylien yhdistely.
Käsikirjoituksen sijaan draamaa syntyy vaikka improvisaatioteatterin keinoin. Myös jakelualustojen kanssa voidaan olla luova. Esimerkiksi viime kevään Suomenlinna 1918 kuunnelman ohessa syntyi ääni-installaatio, jonka teossa hyödynnettiin binauraalista ääntä (luo vaikutelman erilaisista tiloista, tilojen muodoista ja materiaaleista).
”Kävijä pystyi kuuntelemaan teosta mobiililaitteellaan viidessä eri pisteessä Suomenlinnassa. Oikea paikka voi tuoda saundiin totuudellisuutta.”
Uusia tekemisen muotoja testataan nuorten kanssa. Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden kanssa tehdään kuunnelmia ja järjestetään työpajoja.
”Mistä puhutaan, kun puhutaan uudesta kerronnasta tai audion tulevaisuudesta? Uuden löytäminen omasta traditiosta, historiasta ja tietoisuus menneestä ovat perusta. Katse tulevaisuuteen ja korvat auki. Katso ensin menneisyyteen.”