Ei, pelkkä tiedote ei riitä. Niinpä tutkijat tapasivat tiedetoimittajia Helsingin yliopiston Tiedekulmassa koko konferenssin ajan.
Timo Vesala nousee lavalle, istahtaa ja hymyilee. Takana on valkokangas, kädessä hiiri ja edessä kuulijakunta.
”Tulkaa lähemmäs”, Vesala kutsuu. ”Valoa on liikaa, ettekä muuten näe kaikkia leffaotteitani.”
Näin alkaa meteorologian professori Timo Vesalan esitys Helsingin yliopiston Tiedekulmassa tiedetoimittajien maailmankonferenssin viimeisenä varsinaisena kokouspäivänä.
Vesala kertoo elokuvanäytteiden avulla sääilmiöistä.
Buster Keaton kaatuilee, ja pyörteet ja turbulenssi saavat selityksensä.
Saman illan päätösjuhlassa Heurekassa Vesalalla on puheenvuoro ilmakehän ilmiöistä Science on a Sphere -tiedepallolla. Ja edellisellä viikolla aihetta on puitu toimittajalounaalla Kaisaniemen puutarhan Viola-ravintolassa.
Päivien mittaan kuulijat vaihtuvat, ja välillä Vesalalla on matkassaan nuorempia tutkijakollegoita, kuten oli tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivosellakin maanantaina, tiedetoimittajakokouksen workshop-päivänä.
Perustutkimusta vaikea havainnollistaa
Silloin opiskelija Tuomas Sivula havainnollisti Porthanian aulassa riippumaton avulla, kuinka unenaikaisen musiikin sävellysohjelma tietokoneella toimii. Toivonen puolestaan seisoi Tiedekulmassa ja kertoi tutkimustyön taustoista.
Puhe kulki, mutta toimittajia oli yleisössä kovin vähän.
”Pidän Tiedekulman toimintamallista ja olin oikein mielelläni demoamassa työtämme ja keskustelemassa siitä”, Toivonen sanoo jälkeenpäin.
”Vakavaa perustutkimustamme tosin on vaikea esittää mielenkiintoisesti, vaikka itse pidän sitä kaikkein tärkeimpänä.”
Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen velvoite
Tiedettä on toki tehty julkiseksi aina, jo Lutherin teeseistä saakka, mutta etenkin vuoden 2010 yliopistolaki korostaa yliopistojen velvoitetta yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen.
”Tiedotteet keräävät parhaimmillaan aika paljon huomiota”, Vesala sanoo.
Hyviä kokemuksia tiedotteista on Toivosellakin. Kummankin professorin mielestä tutkijan työhön kuuluu silti myös erilaisille yleisöille esiintyminen. Valmistautuminen vie aikansa, mutta yleisön kohtaaminen tuntuu mukavalta.
”Tutkimustyössä harjaantuu kollegoiden väliseen viestintään, mutta popularisoinnin harjoittelu on ainakin minulla jäänyt vähiin. Tiedottajien ja tiedetoimittajien ammattitaito on popularisoinnissa tärkeää”, Toivonen sanoo.
”Tutkijana tietysti toivon, että työni olisi merkityksellistä myös muille kuin toisille tutkijoille.”
Minna Meriläinen-Tenhu
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston tiedottaja.
Helsingin yliopisto toimi WCSJ Helsinki 2013 -tiedetoimittajakokouksen pääsponsorina ja kokouspaikkana. Se etsii koko ajan uusia tapoja kertoa tutkimuksesta, tutkijoista ja tavoista tehdä tutkimusta. Tiedekulma toimii Porthaniassa tämän vuoden ajan ja siirtyy sitten takaisin Aleksanterinkadulle.