Eräs entinen liittoamme johtanut kannusti minua tarjoutumaan ehdolle puheenjohtajavalintaan suorin sanoin: ”Nyt on sun vuoro vetää”. En tämän tekstin otsikolla kuitenkaan viittaa siihen vaan selkeään havaintoon siitä, että alamme työt painottuvat yhä enemmän viestintään. Tiedetoimittajien määrän vähetessä ja toimittajien työn haasteellisuuden kasvaessa viestinnän tehtäväpuolella paikkoja aukeaa ja tekemistä riittää. Samalla viestinnän merkitys tiedeorganisaatioissa nousee.
Nopeimmin tämä näkyy uusien jäsenien hakemuksissa, joita hallitus käsittelee jokaisessa kokouksessaan. Säännöissämme todetaan, että jäseneksi voidaan hyväksyä aktiivisesti tiedeviestinnän parissa toimiva henkilö, joka
1.toimii tiedetoimittajana tai harjoittaa muuten tiedeviestintää tiedotusvälineessä
2.toimii tiedeviestintätehtävissä korkeakoulussa tai tutkimuslaitoksessa
3.toimii tieteellisen kausijulkaisun toimittajana
4.harjoittaa jollakin muulla tavoin tiedeviestintää
Jäsenhakemuksissa korostuvat nuo numerot 2 ja 4. Onneksi meillä ei ole arvoristiriitoja tai vastakkainasettelua eri työroolien ja ammattikuntien väleillä. Tämä suomalainen malli popularisoida tiedettä yhdessä, vaikkakin eri rooleissa, ja kuulua samaan yhdistykseen ei ole mitenkään vallitseva esimerkiksi Euroopan tiedetoimittajien liittojen keskuudessa. Ennemminkin olemme suuri ja poikkeava. Voimme olla sitä ylpeästi.
Hyvä esimerkki ajan tilanteesta on hallitsevaksi Vuoden tiedetoimittajaksi valittu Juha Merimaa. Palkinnosta keskusteltaessa hänen uraansa ja saavutuksiaan tarkasteltiin pitkältä ajalta. Hän sai palkinnon tiedetoimittajan työstään mutta vastaanotti sen Helsingin yliopiston tiedeviestijänä. Me siis palkitsimme toimittajan ja palkinnon sai tiedottaja. Yhden yksittäisen ihmisen urasiirrot ovat hyvä esimerkki monipuolisesta jäsenkunnastamme.
Hallituksessamme on tälläkin kaudella perinteiseen tapaan laaja edustus eri rooleista tiedeviestinnän ja tiedetoimittajuuden aloilta. On freelancertaustaa, museoalan edustus, professori, tapahtumatuottajia, tiedeviestijöitä, tietokirjojen kustannustoimittaja ja vakinaisia toimittajia. Suurin osa on 80-luvun lapsia eli edelleen nuoria. Kokemusta arvostavalla asiantuntija-alallahan alle viisikymppinen on vielä nuori. Ilahduttavasti meille tulee uusia jäseniä 90-lukulaisista ja varmasti pian saadaan luku 2000 käyttöön jäsenrekisterissä.
Vaikka otsikonmukaisesti viestintä vetääkin tieteestä kirjoittavia ja puheenjohtajana on nyt tiedeviestijä, tulee liiton nimessä edelleen olemaan tiedetoimittajuus ja identiteetin ytimessä monimutkaisten asioiden selvittäminen isolle yleisölle sekä journalistinen tapa tarkastella maailmaa.
Katsaus palkittuihin pidemmältä ajalta
Mikä tahansa palkinto ja sen myöntämisen perusteet kuvaavat aina kohdetta, aikaa ja palkintojen jakajiakin. Näin se menee myös meillä. Vuoden tiedetoimittaja -palkintoa olemme jakaneet vuodesta 1998 ja Vuoden tiedeviestintä -palkintoja vuodesta 2011 lähtien. Jälkimmäinen on puheissa vakiintunut käyttöön ”vuoden tiedeviestintäteko”, ja siinä korostuu usein isompi kokonaisuus kuin yksittäinen henkilö.
Palkinnot päättää jäsenkunnalta tulleista ehdotuksista liiton hallitus. Olen osallistunut näihin valintakokouksiin kuutena vuonna, ja joka kerta keskustelut ovat olleet pitkiä, perusteellisia ja moninaisten vaiheiden jälkeen lopulta sellaisia, että ne on kuitenkin voinut jokainen allekirjoittaa. Vaihtoehtoja on ollut riittävän runsaasti eikä yksikään ehdotus ole ollut kepeä heitto vaan hyvin laadittu esitys, jonka sisällöstä päätyy myös lopulliseen palkintoperusteluun lauseita.
Vuoden tiedetoimittajaksi on palkittu 13 kertaa nainen ja 16 kertaa mies. Kerran se on ollut porukka eli Tiede-lehden toimitus. Vakituisia toimittajia on ollut 16, freelancereita 9, päätoimittajan statuksella viisi ja mahtuu joukkoon yksi tiedekustantajakin. Viestintäpuolelta palkittuja on vain kolme. Ainoan professorina palkitun nostan nimellä; hän on liittomme perustajiin kuuluva Paul Fogelberg.
Tittelilistauksessa on tulkinnallisuutta, koska hyvin tyypillisesti yksi henkilö tekee monenlaisia töitä ja on voinut myös vaihtaa paikkaa uransa aikana. Perinteinen sukupuolijakauma on tasainen. Viime vuosina naisten osuus on korostunut. Roolien kirjo on laaja mutta selvästi painotus on toimitustyössä. Tiedeviestintäpalkinnon puolella on palkittuina ovat olleet esimerkiksi tiedottaja, bloggaaja, lehti, podcast, viestintäyksikkö, tapahtuma, yhtye, verkkosivusto ja kirjailija.
Uudet palkinnot on nyt jaettu hienossa juhlassamme. Uusia ehdokkaita kannattaa alkaa jo miettiä, sillä vuosi kuluu nopeasti. Toisaalta tässä on vielä pitkästi aikaa tehdä sellaisia onnistumisia, että päätyy itse jonkun ehdottamaksi. Jäsenmäärämme on 1150 ja suunta on lievästi kasvava.
Haluan korostaa palkintohumun vielä leijuessa ilmassa, että tärkeintä on se arjen työ, jota jokainen meistä tekee totuuden ja tutkitun tiedon puolesta. Arvostan.
