Suomen tiedetoimittajain liiton julkaisu

Ruotsin koronastrategia kuumentaa tunteita medioissa

Ruotsin muusta Euroopasta poikkeava linja epidemian hoidossa on pitkälti valtionepidemiologi Anders Tegnellin luomus. Millaista julkista keskustelua tästä koronastrategiasta maassa sallitaan?


Valtionepidemiologi Anders Tegnellin rooli ja valta Ruotsissa ovat huomattavat.
(Kuva: Folkhälsomyndigheten)


Vielä keväällä 2020 Anders Tegnell kertoi julkisuudessa saaneensa kansalta fanipostia ja jopa rakkauskirjeitä . Sittemmin terveysviranomaiset, tutkijat sekä aiheesta kirjoittavat tiedetoimittajat ovat raportoineet vihapostista ja uhkauksista, joita eri kantaa edustavat henkilöt ovat heihin kohdistaneet.
Alkuvaiheessa keväällä 2020 korona levisi Ruotsissa erityisesti vanhusten hoitolaitoksissa, joissa kuoli tuhansia asukkaita. Monet kuolemista olisivat todennäköisesti olleet estettävissä, mikäli sairastuneet olisivat saaneet hengitystä tukevaa hoitoa sairaalassa. Sen sijaan potilaille annettiin rutiininomaisesti morfiinia, joka vaikeuttaa hengitystä entisestään. Käytännössä se tarkoitti eutanasiaa. Toiminnan seurauksena lukuisat menehtyneiden omaiset ovat haastaneet hoitolaitoksia oikeuteen.
Viime kuukausien aikana on havahduttu uuteen ongelmaan. Kun tartuntojen on annettu kulkea yhteiskunnan läpi laumaimmuniteetin toivossa, ovat aikuisten lisäksi myös monet lapset ja nuoret sairastuneet niin sanottuun pitkäaikais-covidiin. Vaikka kouluikäisiä ei kuolisikaan tai joutuisi sairaalahoitoon koronan seurauksena, on sairastuneilla havaittu toimintakykyä haittaavia neurologisia ongelmia ja esimerkiksi sydänoireita. Vakavasta tilanteesta huolimatta yhteiskunta on haluttu jatkuvasti pitää mahdollisimman avoimena.
Ruotsin koronastrategia on saanut paljon julkisuutta kansainvälisissä medioissa. Yllättäen pandemiasta on tullut kansallistuntoon osuva kysymys, jossa Ruotsin linjan vastustaminen koetaan oman pesän likaamiseksi. Kolmannen aallon aikana tartuntamäärien yhä kasvaessa kysymys esimerkiksi maskin käytöstä on politisoitunut.
Muissa Euroopan maissa ihmisiä velvoitetaan käyttämään suu-nenäsuojaa julkisissa tiloissa WHO:n suositusten mukaisesti. Ruotsissa taas maskin käyttöä saatetaan pitää jopa haitallisena. Asenne on johtanut erikoisiin selkkauksiin. Esimerkiksi maaliskuussa SVT:n nettisivuilla kerrottiin 13-vuotiaasta Linuksesta, joka oli halunnut käyttää suu-nenäsuojaa koulussa. Poikaa oli käsketty ottamaan maski pois, mutta hän ei ollut suostunut, joten koulun rehtori passitti Linuksen kotiin. Jo aiemmin oli uutisoitu erään päiväkodin johtajan saaneen potkut maskin käytön vuoksi. Medioissa esiintyvät viranomaiset eivät hekään käytä kasvomaskia, kun taas Suomessa se on ollut uusi normaali jo pitkään.

Poliisisuojelua terveysviranomaisille

Tulehtuneessa tilanteessa asiallinen keskustelu medioissa on vaikeaa. Läkartidningen kertoi 18.2.2021 että useat Folkhälsomyndighetenin virkamiehet tarvitsevat poliisisuojelua saamiensa uhkausten vuoksi. Myös monet muut korona-aiheen parissa toimivat ovat kertoneet vastaanottamastaan vihapostista ja uhkauksista, ruotsalaisittain ”hat och hot”. Toimenpiteisiin johtaneiden uhkauksien sisällöstä ei kuitenkaan ole kerrottu julkisuudessa tarkemmin.
Suurta mediahuomiota sai lastenlääkäri, professori Jonas F Ludvigssonin ilmoitus, että hän on päättänyt lopettaa kokonaan koronaan liittyvät tutkimukset ja vastedes keskittyä muihin aiheisiin. Twitterissä aiemmin aktiivisesti toiminut ja Ruotsin koronastrategian kannattajana tunnettu Ludvigsson kertoi ratkaisunsa syyksi saamansa vihamielisen palautteen. Hän on yksi ruotsalaisista lääketieteen alan asiantuntijoista, joka on allekirjoittanut kansainvälisen julkilausuman, The Great Barrington Declarationin. Julkilausumassa vastustetaan yhteiskuntien sulkutoimia. Sen mukaan laumaimmuniteetti saavutettaisiin kaikissa ihmisryhmissä viruksen kierron stabiloituessa, eikä rokotus siten olisi laumaimmuniteetin edellytys.
Ludvigssoniin kohdistunut kova arvostelu liittyi erityisesti hänen artikkeliinsa, joka julkaistiin The New England Journal of Medicinessä. Kyseisessä tutkimuksessa käsiteltiin lasten ja opettajien vakavaa sairastumista Covid-19 -tautiin Ruotsissa, jossa siis koulut oli pidetty auki. Tutkimuksessaan hän osoitti, että koulujen auki pitäminen ei ole lisännyt tartuntoja tai vakavia sairastumisia.

SVT:n haastattelussa professori Jonas F Ludvigsson kertoi, että hän on ahdistunut ja kärsinyt unettomuudesta jouduttuaan julkisen ryöpytyksen kohteeksi tutkimustensa vuoksi. (Kuvaleike SVT:n ohjelmasta)


SVT:n Agenda-ohjelman haastattelussa Ludvigsson kertoi, että saamissaan viesteissä häntä muun muassa syytettiin rotubiologisen tutkimuksen tekemisestä, käyttävän lapsia koekaniineinaan ja olevan vastuussa ruotsalaisten turhista kuolemista. Professori oli saanut arvostelua osakseen myös tutkijapiireistä, sillä hänen epäiltiin tulkinneen tilastotietoja tarkoitushakuisesti pyrkiessään osoittamaan kannattamansa strategian oikeaksi. Sitä paitsi koululaisille tehtiin vain vähän koronatestejä, joten heidän todellista rooliaan epidemian kulussa on vaikea arvioida. Haastattelussa Ludvigsson kertoi, että hän on ahdistunut ja kärsinyt unettomuudesta.

Tutkimusta täytyy voida kritisoida

Julkisuudessa Karoliinisen instituutin rehtori Ole Petter Ottersen on puolustanut voimakkaasti Ludvigssonia ja muita tutkijoita. Hän muistutti blogissaan, että tutkimuksia pitää voida kyseenalaistaa ja kritisoida, mutta kritiikissä on kyettävä erottamaan tutkimus sitä tekevästä henkilöstä. Kuitenkin Karolinskan henkilökuntaa on myös ohjeistettu olemaan arvostelematta kollegoita julkisesti, mistä taas voi päätellä, että keskustelua koronastrategiasta pyritään hillitsemään. Medioiden uutisoimissa tapauksissa herätti huomiota se, että niissä korostui huoli Ruotsin koronastrategian takana seisovien tilanteesta. Sen sijaan maan linjaa arvostelevien mahdollisesti saamia vihamielisiä viestejä ei ole käsitelty.
Ruotsin malli on toki herättänyt paljon kritiikkiä myös tutkijoiden keskuudessa. Jo huhtikuussa 2020 Dagens Nyheterin Debattissa 22 tutkijaa julkaisi eriävän mielipiteensä epidemian hoitoon liittyen, ja he vaativat järeämpiä toimia suositusten sijaan. Ongelmaksi koetaan, että Ruotsissa ei olla halukkaita kriittiseen keskusteluun ja että valtionepidemiologilla on liian suuri valta.
Tutkijoiden ja viranomaisten lisäksi myös muut ovat tuoneet esille häiritseväksi koetun palautteen. Dagens Nyheterin lääketieteeseen perehtynyt tiedetoimittaja Amina Manzoor kertoi, että mikäli hän on kirjoituksissaan puhunut laumaimmuniteetista, hän on saanut kuulla olevansa vastuussa käynnissä olevan kansanmurhan toteuttamisesta ja hänen väitetään iloitsevan ruotsalaisten kuolemista. Toimittajan on tulkittu olevan viranomaisten äänitorvi Ruotsin koronastrategiassa.

Dagens Nyheterin toimittaja Amina Manzoor on saanut kuulla olevansa viranomaisten äänitorvi Ruotsin koronastrategiassa. (Kuvaleike SVT:n ohjelmasta)


– Jo aiemmin esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja rokotuksiin liittyvät kysymykset ovat herättäneet lukijoissa voimakkaita reaktioita, nyt tilanne on kärjistynyt entisestään. Saamani palaute on jossain määrin vaikuttanut työhöni ja olen joutunut pohtimaan etukäteen mahdollisia reaktioita. Tällä hetkellä yksi voimakkaita tunteita herättävä asia on maskin käyttö. Sen hyödyistä ei kuitenkaan ole yksiselitteisiä tutkimustuloksia, Manzoor arvioi SVT:n Agendassa.

Pistokokeita virkameileihin

Ilmoitus virkamiesten saamista uhkauksista ja poliisisuojelun tarpeesta herätti toimittaja Ola Wongin kiinnostuksen. Hän anoi ja sai pääsyn Tegnellin työsähköposteihin, mikä Ruotsin lain mukaan on mahdollista. Koronavuoden aikana Tegnellille oli tullut sähköpostiviestejä talon ulkopuolelta yli 50 000 kappaletta. Verkkolehti Kvartalissa 14.3. 2021 julkaistussa artikkelissa FHM drar hatkortet Wong kertoo käyneensä meilejä läpi pistokokein yhdessä turvallisuusasioihin perehtyneen asiantuntijan kanssa. Hänen arvionsa mukaan suurin osa heidän näkemistään viesteistä oli asiapitoista kritiikkiä Ruotsin valitsemaa linjaa kohtaan ja toimimisesta vastoin WHO:n suosituksia.
Meileissä oli myös kertomuksia esimerkiksi oman vanhemman menehtymisestä koronaan ”viranomaisten inkompetenssin” takia. Wongin mukaan pistokokeessa paljastui yksi uhkaukseksi luokiteltava viesti, osa taas oli sisällöltään sellaisia, että niiden sanomasta oli vaikea saada selvää ja noin joka kymmenes oli vihapostiksi luokiteltavia. Ruotsalaisten tunteiden kuumenemista kuvastaa myös se, että esimerkiksi Norjan valtionepidemiologi Frode Forland ei ole omien sanojensa mukaan saanut vihapostia norjalaisilta. Aftonbladetin haastattelussa hän sen sijaan kertoi saaneensa uhkauksia ja vihamielisiä viestejä ruotsalaisilta kritisoiduttuaan Ruotsin strategiaa.
Kriittisen keskustelun aikaansaamiseksi noin kaksisataa henkilöä liittyi suljettuun Facebook-ryhmään Media Watchdogs of Sweden (MEWAS). Yksi jäsenistä on kliinisen allergologian professori Jan Lötvall. Hän kuuluu myös aiemmin mainittuun 22 tutkijan ryhmään, joka vastusti Ruotsin linjaa. MEWAS:in agendana oli muuttaa Ruotsin koronastrategiaa kansainvälisen huomion kautta, ja ryhmäläiset olivat muun muassa tehneet kirjoituksia aiheesta ja saaneet juttuja läpi ulkomaisiin medioihin, kuten Washington Postiin ja Time-lehteen. Tavoitteena oli saada Ruotsi toimimaan pandemian torjunnassa WHO:n ohjeiden mukaisesti.
Ryhmän oli perustanut irlantilainen, Ruotsissa pitkään asunut Keith Begg, jäseniin kuului muitakin maassa asuvia ulkomaalaisia. Seuraavaksi Sveriges Radion Vetenskapsradio teki hämmentävän ohjelman, jossa toimittajan kerrottiin soluttautuneen ryhmään. Vetenskapsradion jutussa kriittisten, tavallisten kansalaisten ja tutkijoiden toimintaa käsiteltiin informaatiovaikuttamisena, uhkana ruotsalaisten hyvinvoinnille ja etenkin Ruotsin maakuvalle. Annettiin ymmärtää, että kyseessä olisi ulkomailta johdettu ja rahoitettu mustanmaalauskampanja.
Professori Lötvallia haastateltiin Veteskapsradion ohjelmaan. Jostain syystä toimitus oli päättänyt salata hänen henkilöllisyytensä, mitä Lötvall ei itse ollut ehdottanut. Ratkaisu korosti vaikutelmaa siitä, että ryhmässä on jotain hyvin epäilyttävää. Julkisuuteen kerrottiin myös, miten Lötvall oli MEWAS:in suljetuissa keskusteluissa haukkunut Anders Tegnelliä ja muutamaa muutakin sairaaksi ihmiseksi. Ryhmän olemassaolon tultua julkisuuteen sen perustaja muutti pikaisesti pois Ruotsista takaisin Irlantiin. Reaktiot Vetenskapsradion ohjelmaan olivat yllättäviä. Esimerkiksi epidemiologi ja vuoden 2017 Stora Journalist -palkinnon saanut Emma Frans kuvasi twitterissä MEWAS:ia uhaksi demokratialle. Toki löytyi myös niitä, joiden mielestä Ruotsin valtion radion toiminta toi mieleen DDR:n Stasin.

Kansanvalistajat mielipidekäytävässä

Ruotsin medioilla ajatellaan perinteisesti olevan eräänlainen kansanvalistajan rooli. Ne poikkeavat esimerkiksi brittilehdistöstä, jossa usein pyritään tekemään paljastuksia ja skandaalinkäryisiä juttuja raflaavin otsikoin. Ulkopuolisen silmin katsottuna ruotsalaismediat tuntuvat olevan hieman kyvyttömiä käsittelemään vaikeita asioita. Esimerkiksi nykyisessä epidemiatilanteessa konsensuksen vaatimus on vahva. Eriävien mielipiteiden esittäminen vaatii rohkeutta, vaikka taustalla olisikin vankkaa tieteellistä näyttöä.
Ruotsissa eräänlainen itsesensuuri tunnetaan nimellä åsiktskorridor, mielipidekäytävä. Käsitteen teki tunnetuksi valtiotieteilijä Henrik Ekengren Oscarssons kirjoituksessaan vuonna 2013. Sillä tarkoitetaan rajoitettua tilaa, jonka sisällä mielipiteiden esittämisellä on liikkumavaraa. Jos esimerkiksi toimittajan tai tutkijan näkemykset eivät mahdu mielipidekäytävään, hän menettää uskottavuuttaan. Mielipidekäytävästä on aiemmin puhuttu erityisesti tavassa käsitellä maahanmuuttokysymyksiä. Termi on otettu jälleen esille, nyt siis viitaten siihen, kuinka Ruotsin mediat uutisoivat maan koronastrategiasta.
Avoimen keskustelun puuttumisesta huolimatta jopa älyvapaat ajatukset ja mielipiteet voivat saada näkyvyyttä. Ruotsalainen kunnallispoliitikko Urban Persson matkusti huhtikuussa 2020 kotiseudultaan Taalainmaalta lääkäriystävänsä kanssa Tukholmaan saadakseen koronatartunnan. Hän muun muassa nuoli metron liukuportaiden kaiteita, mutta ei omien sanojensa mukaan valitettavasti onnistunut saamaan koronaa. Erikoista oli, että mies otettiin mukaan SVT:n keskusteluohjelmaan lokakuussa kertomaan ajatuksiaan pandemiasta ja siitä, miten harmiton tauti se hänen mukaansa oikeasti on. On vaikea kuvitella, että Ylen ajankohtaisohjelmassa olisi annettu vastaavan kaltaisille ajatuksille tilaa.
Anders Tegnell täytti huhtikuussa 65 vuotta ja on siten saavuttamassa eläkeiän. Huhut kertovat, että hänen tavoitteenaan on virkauran jälkeen siirtyä WHO:n asiantuntijatehtäviin.

Julkaistu

29 huhti, 2021

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)