Suomalaisten kahtiajako katoaa, kun katsoo tarpeeksi tarkasti

Arttu Saarinen: Vastakkainasettelujen aika — Poliittinen polarisaatio ja Suomi
Gaudeamus 2022.
208 sivua

Viime vuosina vallalla on ollut vahvoja käsityksiä siitä, miten yhteiskunta, julkinen keskustelu, politiikka ja kansa ovat muuttuneet. On puhuttu ”ääripäistä”; siitä, että kansa ja poliittinen maisema ovat pelkistyneet kaksinapaiseksi vastakkainasetteluksi. On puhuttu kuplautumisesta eli siitä, kuinka ihmiset eriytyvät esimerkiksi sosiaalisessa mediassa toisiaan tavoittamattomiin ryhmiin. On puhuttu myös ”totuudenjälkeisestä ajasta”. Sillä on tarkoitettu, että politiikassa korostuu viestin tunnesisältö sen todenmukaisuuden sijaan.

Polarisaatiosta, kuplista ja totuudenjälkeisyydestä puhutaan usein kuin niiden olemassaolo olisi fakta ja merkittävyys suuri. Todellisuudessa asiat ovat paljon monimutkaisempia, ja esimerkiksi kuplautuminen on pitkälti pelkkä myytti.

Ei aihetta synkkyyteen

Arttu Saarinen on valtiotieteiden tohtori ja Turun yliopiston taloussosiologian dosentti. Hänen vertaisarvioitu tietokirjansa Vastakkainasettelujen aika keskittyy analysoimaan ja purkamaan väitteitä suomalaisen yhteiskunnan polarisaatiosta.

Erityisesti perussuomalaisten vahva ote suomalaisesti politiikasta on herättänyt huolia kansaa repivästä vastakkainasettelusta. Arttu Saarinen näyttää, kuinka moniulotteisesta asiasta on todellisuudessa kyse ja millaisia harhaluuloja siihen liittyy.

Polarisaatiota pelätään, mutta Saariselle se on neutraali käsite: siihen liittyy sekä hyviä että huonoja ominaisuuksia. Hyviin kuuluu esimerkiksi se, että vastakkainasettelu antaa mahdollisuuden nostaa esiin poliittisia vaihtoehtoja.

Kirjan mukaan suomalainen yhteiskunta on edelleen varsin vakaa ja jopa konsensushakuinen. Perussuomalaisten tulo puoluekartalle sai aikaan polarisaatiota, mutta merkitys on ollut pienempi mitä monesti ajatellaan.

Suomen poliittinen historia on ollut täynnä erilaisia ristiriitoja, mutta samalla silmiinpistävää on ollut myös jatkuvuus”, Saarinen kirjoittaa ja on vakuuttunut siitä, että tämä meille ominainen poliittinen kulttuuri ei ole häviämässä ainakaan kovin nopeasti.

Pätevää, sujuvaa tietotekstiä

Vastakkainasettelujen aika sai esipuheen mukaan alkunsa Turun yliopiston Poliittiset kuplat -tutkimushankkeesta, joka oli käynnissä 2017–2020 ja jonka yhdessä sivuhaarassa tutkittiin poliittista polarisaatiota. Tietokirja onkin aina toimiva tapa saada esille sellaisia tutkimuksen sivurönsyjä, jotka eivät saa ansaitsemaansa tilaa esimerkiksi varsinaisissa tutkimusjulkaisuissa.

Kirjan asiasisältö on huolellisesti rakennettu

Tutkimustietoon ja media-aineistoon tutustumisen lisäksi Saarinen on haastatellut muun muassa nykyisiä ja entisiä kansanedustajia, ministereitä ja puoluesihteereitä. Kirjan näkökulma ei koko aikaa pysy Suomessa – eikä pidäkään. Emme elä umpiossa. Saarisen omaa leipätekstiä täydentävät muutamat eri tutkijoiden kirjoittamat, yksittäisiin näkökulmiin pureutuvat tietolaatikot.

Heti kirjan ensimmäisten sivujen jälkeen tulee olo, että Arttu Saarinen on oikein hyvä kirjoittaja. Vaikutelma säilyy loppuun saakka. Tieteellisiä termejä on tekstissä koko ajan paljon: on polarisaatiota, affekteja, kielteistä vinoumaa ja saatavuusvinoumaa. Virkkeet ovat kuitenkin koko ajan selkeitä ja ajatus etenee.

Vastakkainasettelujen aika vahvistaa käsitystäni siitä, että yksittäisen kirjoittajan tietokirja on lukijalle monesti antoisampi kokemus kuin usean kirjoittajan artikkelikokoelma. Toivottavasti tiedemaailma tarjoaa tieteentekijöille todellisia mahdollisuuksia ryhtyä kirjantekoon.

Tiina Raevaara

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)