Kuvakollaasissa Helena Telkänranta (vas.), Elina Grundström (oik.ylh.) ja Amanda Feldon. (Kuvat: Vesa-Matti Väärä, Noora Lehtovuori ja A. Feldonin kotialbumi)

Tiedetoimittajain liiton 10 000 euron suurapurahoilla avataan uusia ammatillisia uria. Toimittaja ja tietokirjailija Elina Grundström ryhtyy tutkimaan ruoantuotantoa ilmastonmuutoksen keskellä. Tiedetoimittaja ja tutkija Helena Telkänranta puolestaan paneutuu dokumentaristi Amanda Feldonin kanssa nautojen, sikojen ja kanojen mieleen.

 
Elina Grundströmin Maailman ruoantuotannon tulevaisuutta käsittelevä julkaisukokonaisuus kertoo jännittävän tositarinan avulla ihmiskunnan kohtalonkysymyksistä.
Teos jatkaa omalla tavallaan siitä, mihin Grundströmin vuonna 2013 ilmestynyt ilmastonmuutosta käsittelevä narratiivinen tietokirja Musta orkidea päättyi.  Siinä missä Musta orkidea käsitteli ilmastonmuutoksen hidastamisen mahdollisuuksia, uusi teos käsittelee sitä, miten ihmiskunta voi selvitä, vaikka muutos etenee.
– Kirjan juonta ja tapahtumapaikkaa en vielä halua paljastaa, mutta aihe on tärkeä, sanoo Elina Grundström.
– Ruoantuotannon heikkenemistä pidetään ilmastonmuutoksen vakavimpana lyhyen tähtäimen seurauksena. Ratkaisujen löytäminen ruokajärjestelmän ongelmiin on nyt entistä ajankohtaisempaa, kun myös koronakriisi vaikeuttaa niitä.
Hankkeen tavoitteena on tuottaa saman taustatutkimuksen pohjalta narratiivinen tietokirja ja taustatutkimus dokumenttielokuvan käsikirjoitusta varten. Tällainen monimediaisuus on Grundströmille uusi kokeilu.
– Pelkät tietokirjat eivät enää nykyään tavoita kaikkia aiheesta kiinnostuneita samalla tavalla kuin ennen. Uskon että hyvä tarina, kiinnostava päähenkilö ja merkityksellinen aihe toimivat monessa formaatissa, mutta ne täytyy tehdä välineiden omilla ehdoilla.
– Dokumentti ei saa kuvittaa tai kopioida kirjaa, vaan sen täytyy olla jotain ihan muuta. Siksi on aivan mahtavaa, että Tiedetoimittajien suurapuraha mahdollistaa mentoroinnin, toteaa Elina Grundström.
 

Toimittaja ja dokumentaristi paneutuvat eläinten mieleen

Toisen suurapurahan jakavat tietokirjailija HelenaTelkänranta ja dokumentaristi Amanda Feldon, joiden hankkeessa toteutetaan uudenlainen tiedevideoiden ja -artikkelien sarja internetiin työotsikolla “Eläinten mieli”.
Hankkeessa on tarkoitus tuottaa suuren yleisön ulottuville sarja videoita ja tekstejä, jotka linkittyvät toisiinsa tavalla, jossa katsoja ja lukija voi valikoida omat polkunsa ja seurata häntä kiinnostavia aiheita yhä syvemmälle. Sarjassa kuvataan etenkin nautojen, sikojen ja kanojen kokemusmaailmaa ja tuodaan esille aihetta käsittelevää tutkimustietoa.
– Tietokirjailijana, tiedetoimittajana ja tutkijana olen havainnut, että tieteellinen tieto eläinten kokemusmaailmasta kiinnostaa monia ihmisiä suuresti ja että sillä on merkittävää potentiaalia myös maatalouden eläinten olojen parantamisessa. Jotta viestintä kattaisi aiempaa suuremmat yleisöt, olen viime vuosina alkanut kehittää ajatusta syvällisten yleistajuisten artikkelien yhdistämisestä visuaalisuuteen ja interaktiivisuuteen, kuvailee Helena Telkänranta hankkeensa taustaa.
– Brittiläistä Amanda Jane Feldonia pyysin mukaan siksi, että hän on huipputason kansainvälinen dokumentaristi, jonka tuotanto kattaa mm. luonto- ja eläinaiheisia dokumenttielokuvia, lyhyitä videoita ja kaikkea siltä väliltä. Viime vuosina hän on erityisesti kiinnostunut eläinten kognitiotieteestä, perehtynyt siihen ja on halukas tuomaan osaamisensa tämän alan tiedeviestinnän käyttöön.
Eläinten mieli -hankkeen videot tullaan kuvaamaan Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä Somerolla. Yksi sen asukkaista ja videoiden tulevista esiintyjistä on kesy villisika Osku, jonka kanssa Helena Telkänranta on tämän jutun kuvassa päivätorkuilla. Hankkeen sisältö ja rakenne ovat Telkänrannan ja Feldonin yhdessä suunnittelemia. Aineistoista tehdään sekä suomen- että englanninkieliset versiot.
– Toivomme, että tällainen tapa välittää eläintieteellistä tietoa antaa osaltaan panoksen rakentavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun siitä, miksi ja miten tuotantoeläinten oloja voisi parantaa, Telkänranta kertoo.
– Samalla tarkoituksenamme on testata uudenlaista tiedeviestinnän formaattia, josta kertyvistä kokemuksista toivotaan olevan hyötyä myös muista tieteenaloista kertomiselle, hän toteaa.
 

Apurahoja jaettiin yhteensä lähes 85 000 euroa

Tiedetoimittajain Liiton hallitus sai kevään apurahahaussa 38 hakemusta, yhteissummaltaan 152 235 euroa. Apuraha myönnettiin 30 hakijalle, ja apurahasumma oli yhteensä 84 910 euroa. Juhlavuoden suurapurahaan (10 000 euroa) tuli seitsemän hakemusta. Suurapuraha myönnettiin kahdelle hankkeelle, ja neljä muuta hakijaa sai pienemmän työskentelyapurahan.
Liiton apurahat kertyvät Kopiosto ry:n keräämistä valokopioinnin ja digitaalisen kopioinnin korvauksista. Tiedetoimittajain liitto on Kopiosto ry:n jäsen.
Tästä linkistä löydät kevään 2020 apurahojen saajat: Apurahojen saajat kevät 2020 nimi sekä hanke