Suuret ikäluokat muuttavat käsityksiä vanhuudesta

Timo Niitemaa

Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat synnyttivät aikanaan nuorisokulttuurin ja jotain siitä on tarttunut mukaan heidän eläköityessään, arveli Vanhustyön keskusliiton tutkija Marja Saarenheimo Tieteiden talolla 21.1. pidetyssä Tiedetoimittajain liiton tilaisuudessa.

Saarenheimo totesi, että käsitykset ikäpolvista ovat olleet muutoinkin muutoksessa. Kronologinen ikä ei entiseen tapaan määritä yhteistä kokemusmaailmaa. Nuoruus on pidentynyt ja niin sanottu keski-ikä kaventunut. Eläköitymistä ei seuraa niinkään vanhuus, vaan erityinen ”kolmas ikä”. Suuret ikäluokat elävät nyt juuri tätä vaihetta.
Kolmas ikä ei Saarenheimon mukaan ole oikeastaan ikäkausi vaan paremminkin elämäntyyli. Ollaan jo poissa työelämästä, mutta edelleen suhteellisen terveitä ja aktiivisia niin kansalaisina kuin kulttuurin ja palvelusten kuluttajina. Vanhenemisen mallia ei haeta enää omien vanhempien sukupolvelta. EdeSaarenheimos oma ikäpolvi ei ole välttämättä ensisijainen samastumisen kohde, vaan eri-ikäiset voivat identifioitua esimerkiksi yhteisen harrastuksen kautta.
Aktiivisen vanhuuden takana on paitsi tietty kulttuurin muutos ennen kaikkea lääketieteen huima kehitys. Eläkkeellä oloaika on pidentynyt, sitä voi kestää neljäkin vuosikymmentä. Tutkijat ovat laajalti yhtä mieltä siitä, että eliniän lisäys on tullut ennen kaikkea terveisiin vuosiin.
Suurten ikäluokkien vahva asema saattaa aiheuttaa myös sukupolvien välille jännitteitä, joita erilaiset elämänkokemukset vahvistavat.  Kasvavat taloudelliset ongelmat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisessä lisäävät myös haasteita. Saarenheimo kannustaakin sukupolvia käymään enemmän dialogia keskenään. Se on molemmille hyödyllistä. Hän käytti tietokonevertausta: nuoren kovalevylle on kertynyt vähemmän dataa, mutta prosessori on sitäkin nopeampi. Ikääntyvällä asia on päinvastoin. Yhdessä he muodostavat kelpo kompuutterin.
Saarenheimon alustus herätti erittäin vilkkaan ja monipuolisen keskustelun. Tilaisuus kuului liiton seniorien iltapäiväkahvisarjaan. Läsnäolijoiden enemmistö tunnisti itsensä juuri Saarenheimon esittelemän aktiivisen kolmannen iän edustajiksi. Esko Rahikainen tiivistikin huuhkajien aktiivisen elämänasenteen lopuksi hieman rehvakkaaseen tunnukseen: ”Dreijaa oma tuhkauurnasi!”

Uusimmat ajankohtaiset

Kevään apurahat ovat haussa 15.4. asti

HAE KEVÄÄN 2023 APURAHAA TÄLLÄ LOMAKKEELLA Kevään Kopiosto-apurahat nyt haettavissa 15.4.2023 saakka. Voit tämän haun yhteydessä hakea myös Suurapurahaa uutta tiedeviestintää luovaan tai kehittävään hankkeeseen. Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää...

Mari Heikkilä johtamaan Euroopan tiedetoimittajaliittoa

Suomen tiedetoimittajain liiton varapuheenjohtaja Mari Heikkilä on valittu EUSJA:n puheenjohtajaksi. Hän sanoo, että nyt korona-ajan jälkeen yhteinen liitto on tarpeellisempi kuin pitkään aikaan. EUSJA (European Union of Science Journalist’s Associations) on Euroopan...

Liiton palkinnonsaajia juhlittiin Valon juhlassa Teatterimuseolla

Vuoden 2023 tiedetoimittajapalkinnon ja tiedeviestintäpalkintojen saajia juhlittiin Teatterimuseolla Juhlaa vietettiin Teatterimuseolla Kaapelitehtaalla Helsingissä torstaina 2. helmikuuta. Ohessa kuvakoostetta juhlista. Lisää kuvia tulossa!      ...

Liiton pressikortti voimassa koko tammikuun – ja 10. helmikuuta asti

Suomen tiedetoimittajain liiton jäsenkorttien vuositarrat on painettu ja ne lähtevät painosta postin kuljetettaviksi jäsenille. On hyvä muistaa, että jäsen- eli pressikortti on voimassa koko tammikuun. Tarvittaessa voimassaolo jatkuu vielä helmikuun 10. päivään asti....

Apurahoja liiton jäsenille Tutki!2023-konferenssiin

Tutki!-konferenssi järjestetään jälleen huhtikuussa, ja Tiedetoimittajain liitto myöntää sinne jäsenilleen apurahoja. Järjestyksessä seitsemäs Tutki!-konferenssi järjestetään 21.–22. huhtikuuta 2023 Helsingin Sanomatalossa. Toimittajille suunnattu koulutus- ja...

Suomalaisen elämäntavan murros Tieteiden yössä 12. tammikuuta

Lauluja metsistä ja lähiöistä duolta Kononen & Pajukallio, puheita Tommi Hoikkalalta, Pasi Heikkuriselta ja Laura Arikalta. Tietoiskuja ajankohtaisista aiheista kaupungin sydämessä Helsingin kaupungintalolla. Tiedetoimittajain liiton Tieteiden yön ohjelma on...

Liiton syksyn apuraha 67 hakijalle

      Liiton hallitus sai syksyn apurahahaussa kaikkiaan 81 hakemusta. Ne olivat yhteissummaltaan 209 478 euroa. Eniten kiinnostusta tunnettiin työskentelyapurahoihin, ja hakemuksia niistä tuli kaikkiaan 46 hakijalta. Apuraha myönnettiin hallituksen...

Heljä Salonen jatkaa liiton puheenjohtajana

Suomen tiedetoimittajain liiton vaalikokous järjestettiin 22. marraskuuta Tieteiden talolla Helsingissä. Kokousväki valitsi yksimielisesti toimittaja Heljä Salosen jatkamaan liiton puheenjohtajana. Vuosi 2023 on Salosen kolmas vuosi puheenjohtajana ja samalla...

Kenen teot sinä tahdot palkita vuonna 2023?

Vertaistensa palkitsema. Sitä tunnustusta ihminen kantaa mielessään loppuelämänsä. Kenet tai minkä vertaisesi sinä tänä vuonnat palkitsisit?     Tee ehdotuksesi Vuoden 2023 Tiedetoimittajasta ja Vuoden 2023 tiedeviestintäpalkinnon saajasta 10.12.22 mennessä!...