Suuret ikäluokat muuttavat käsityksiä vanhuudesta

Timo Niitemaa

Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat synnyttivät aikanaan nuorisokulttuurin ja jotain siitä on tarttunut mukaan heidän eläköityessään, arveli Vanhustyön keskusliiton tutkija Marja Saarenheimo Tieteiden talolla 21.1. pidetyssä Tiedetoimittajain liiton tilaisuudessa.

Saarenheimo totesi, että käsitykset ikäpolvista ovat olleet muutoinkin muutoksessa. Kronologinen ikä ei entiseen tapaan määritä yhteistä kokemusmaailmaa. Nuoruus on pidentynyt ja niin sanottu keski-ikä kaventunut. Eläköitymistä ei seuraa niinkään vanhuus, vaan erityinen ”kolmas ikä”. Suuret ikäluokat elävät nyt juuri tätä vaihetta.
Kolmas ikä ei Saarenheimon mukaan ole oikeastaan ikäkausi vaan paremminkin elämäntyyli. Ollaan jo poissa työelämästä, mutta edelleen suhteellisen terveitä ja aktiivisia niin kansalaisina kuin kulttuurin ja palvelusten kuluttajina. Vanhenemisen mallia ei haeta enää omien vanhempien sukupolvelta. EdeSaarenheimos oma ikäpolvi ei ole välttämättä ensisijainen samastumisen kohde, vaan eri-ikäiset voivat identifioitua esimerkiksi yhteisen harrastuksen kautta.
Aktiivisen vanhuuden takana on paitsi tietty kulttuurin muutos ennen kaikkea lääketieteen huima kehitys. Eläkkeellä oloaika on pidentynyt, sitä voi kestää neljäkin vuosikymmentä. Tutkijat ovat laajalti yhtä mieltä siitä, että eliniän lisäys on tullut ennen kaikkea terveisiin vuosiin.
Suurten ikäluokkien vahva asema saattaa aiheuttaa myös sukupolvien välille jännitteitä, joita erilaiset elämänkokemukset vahvistavat.  Kasvavat taloudelliset ongelmat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisessä lisäävät myös haasteita. Saarenheimo kannustaakin sukupolvia käymään enemmän dialogia keskenään. Se on molemmille hyödyllistä. Hän käytti tietokonevertausta: nuoren kovalevylle on kertynyt vähemmän dataa, mutta prosessori on sitäkin nopeampi. Ikääntyvällä asia on päinvastoin. Yhdessä he muodostavat kelpo kompuutterin.
Saarenheimon alustus herätti erittäin vilkkaan ja monipuolisen keskustelun. Tilaisuus kuului liiton seniorien iltapäiväkahvisarjaan. Läsnäolijoiden enemmistö tunnisti itsensä juuri Saarenheimon esittelemän aktiivisen kolmannen iän edustajiksi. Esko Rahikainen tiivistikin huuhkajien aktiivisen elämänasenteen lopuksi hieman rehvakkaaseen tunnukseen: ”Dreijaa oma tuhkauurnasi!”

Uusimmat ajankohtaiset

Tiedetoimittaja, turvaa oikeutesi myös tekoälyn aikakaudella!

Tekoälymallien koulutuksessa hyödynnetään tekijänoikeuden suojaamia teoksia – ilman tekijän lupaa. Sinulla luovan työn tekijänä pitää olla oikeus päättää siitä, miten teoksiasi saa tekoälyn kouluttamisessa käyttää. Myös korvaukset teosten käytöstä kuuluvat niiden...

Kevään apurahansaajat on julkistettu – konferensseja ja kirjahankkeita

Suomen tiedetoimittajain liiton kevään apurahat on päätetty, ja TÄÄLTÄ löydät apurahan saajien nimet – tai avaa tämä linkki: https://www.tiedetoimittajat.fi/new/wp-content/uploads/2025/06/Apurahojen-saajat_kevat-2025.pdf Liitto sai kevään haussa yhteensä 78 hakemusta,...

Tiedetoimittajain syksyn opintomatka Ruotsiin

HAKU ON PÄÄTTYNYT. Suomen tiedetoimittajain liiton 40-vuotisjuhlavuoden toinen opintomatka suuntautuu Tukholmaan ja Uppsalaan 24.–28.9.2025. Mukaan valittiin 23 liiton jäsentä. Luvassa on muutamia tuttuja tiedekohteita, joihin tarjolla on uudenlainen näkökulma sekä...

Ilmoittaudu kevätkokoukseen ja Lauluja rikosrekisteristä -keikalle

Tervetuloa osallistumaan Suomen tiedetoimittajain liiton vuosikokoukseen ja seuraamaan Vuoden 2025 tiedeviestintäpalkinnon saanutta oikeuspsykologi Julia Korkmanin Lauluja rikosrekisteristä -esitystä torstaina 24. huhtikuuta! VUOSIKOKOUS alkaa klo 17 ja esitys klo 18....

Tiedetoimittajien uratarinat