Suuret ikäluokat muuttavat käsityksiä vanhuudesta

Timo Niitemaa

Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat synnyttivät aikanaan nuorisokulttuurin ja jotain siitä on tarttunut mukaan heidän eläköityessään, arveli Vanhustyön keskusliiton tutkija Marja Saarenheimo Tieteiden talolla 21.1. pidetyssä Tiedetoimittajain liiton tilaisuudessa.

Saarenheimo totesi, että käsitykset ikäpolvista ovat olleet muutoinkin muutoksessa. Kronologinen ikä ei entiseen tapaan määritä yhteistä kokemusmaailmaa. Nuoruus on pidentynyt ja niin sanottu keski-ikä kaventunut. Eläköitymistä ei seuraa niinkään vanhuus, vaan erityinen ”kolmas ikä”. Suuret ikäluokat elävät nyt juuri tätä vaihetta.
Kolmas ikä ei Saarenheimon mukaan ole oikeastaan ikäkausi vaan paremminkin elämäntyyli. Ollaan jo poissa työelämästä, mutta edelleen suhteellisen terveitä ja aktiivisia niin kansalaisina kuin kulttuurin ja palvelusten kuluttajina. Vanhenemisen mallia ei haeta enää omien vanhempien sukupolvelta. EdeSaarenheimos oma ikäpolvi ei ole välttämättä ensisijainen samastumisen kohde, vaan eri-ikäiset voivat identifioitua esimerkiksi yhteisen harrastuksen kautta.
Aktiivisen vanhuuden takana on paitsi tietty kulttuurin muutos ennen kaikkea lääketieteen huima kehitys. Eläkkeellä oloaika on pidentynyt, sitä voi kestää neljäkin vuosikymmentä. Tutkijat ovat laajalti yhtä mieltä siitä, että eliniän lisäys on tullut ennen kaikkea terveisiin vuosiin.
Suurten ikäluokkien vahva asema saattaa aiheuttaa myös sukupolvien välille jännitteitä, joita erilaiset elämänkokemukset vahvistavat.  Kasvavat taloudelliset ongelmat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisessä lisäävät myös haasteita. Saarenheimo kannustaakin sukupolvia käymään enemmän dialogia keskenään. Se on molemmille hyödyllistä. Hän käytti tietokonevertausta: nuoren kovalevylle on kertynyt vähemmän dataa, mutta prosessori on sitäkin nopeampi. Ikääntyvällä asia on päinvastoin. Yhdessä he muodostavat kelpo kompuutterin.
Saarenheimon alustus herätti erittäin vilkkaan ja monipuolisen keskustelun. Tilaisuus kuului liiton seniorien iltapäiväkahvisarjaan. Läsnäolijoiden enemmistö tunnisti itsensä juuri Saarenheimon esittelemän aktiivisen kolmannen iän edustajiksi. Esko Rahikainen tiivistikin huuhkajien aktiivisen elämänasenteen lopuksi hieman rehvakkaaseen tunnukseen: ”Dreijaa oma tuhkauurnasi!”

Uusimmat ajankohtaiset

Aikuiskasvatus-lehden toimituspäällikkö on utelias generalisti

Terhi Kouvo on monessa mukana. Vertaisarvioidun Aikuiskasvatus-tiedelehden toimituspäällikkyys on hänen päätoimensa Kvs-säätiössä. Sen rinnalla hänellä on aina meneillään hankkeita ja viestintää – kunnon generalisti siis. Teksti: Jukka Nortio   Keskustelumme...

Uula Neitola — konkaritulokas ja tuore tutkija

Uula Neitola liittyi tiedetoimittajain liittoon 2025 alussa. Jäsenyys on avannut hänelle uusia ovia ihan konkreettisesti: hän pääsi liiton pressikortilla Dubaissa Tulevaisuuden museoon (Museum of Future). Toimittajataustainen Neitola työskentelee viestinnän...

Tieteen selittäminen suurelle yleisölle on Sara Lammen intohimo

Luonnontieteellisessä keskusmuseossa tiedeviestijänä työskentelevä Sara Lampi nauttii nähdessään ihmisten innostuvan uutta luonnosta oppiessaan. Tiedetoimittajien 40. juhlavuoden uratarinoissa kerromme jäsenistämme sekä siitä, että mitä on tiedeviestintä. Teksti:...

Tiedetoimittajien uratarinat

Jani Kaaro – tiedon toimittaja

  Freelance-tiedetoimittaja Jani Kaaro on kulkenut urallaan omaa polkuaan. Utelias kyseleminen, viisaampien kuunteleminen sekä järjestelmällinen tiedonhaku ovat hänelle ominaiset tavat selvittää maailman ihmeitä. Tiedetoimittajain liiton uratarinoissa kerromme...

Minna Malja: Tiedetoimittaja kuin kameleontti

Teksti: Helena Raunio Kuva: Sonia Taiarol   Villa Lanten ystävien ROMA-vuosikirja on juuri valmistunut. Päätoimittaja Minna Malja huokaisee helpotuksesta, kun kirjat viedään postiin. Päätoimitus, taitto ja visuaalinen ilme ovat Minnan käsialaa jo 14. kerran....