Suvi Sojamo työskentelee Suomen ympäristökeskus Sykessä johtavana tutkijana. Sojamo vetää parhaillaan sekä EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelman että Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamia hankkeita, joissa keskitytään kestävän veden käytön ja vesiturvallisuuden ratkaisuihin ja kansainvälisiin kytköksiin
Syken tutkijat ovat ajankohtaisine tutkimusaiheineen hyvinkin tuttuja asiantuntijalausuntojen antajia mediassa. Kysyin miten hän itse kokee ja näkee ympäristökirjoittamisen eri lehdissä.
– Vesitematiikkaa nostetaan esiin aika ajoin joko yksittäisten tapahtumien ja ilmiöiden tai henkilöjuttujen muodossa – vesi puhuttelee meitä kaikkia myös henkilökohtaisella tasolla, mikä näkyy myös saadussa lukijapalautteessa. Vesikysymykset eivät ole vielä yhtä politisoituneita Suomessa kuin esimerkiksi metsäkysymykset, mikä toisaalta mahdollistaa laajojen näkökulmien esiintuonnin yksittäisissä jutuissa, mutta toisaalta johtaa siihen, etteivät ne pysy kovin kauaa median mielenkiinnon kohteena, Sojamo toteaa.
– Ympäristönäkökulmasta kokonaislinja toimitustyön suunnittelussa näyttäytyy minusta sirpaleisena, Sojamo jatkaa.
Ajankohtaisia aiheita poimitaan vähän sieltä ja täältä ja jätetään kertomatta ilmiöiden kerrannais- ja sivuvaikutukset.
– Helsingin Sanomissa on laajasti esitelty Helsinki–Vantaan lentokentän uudistuksia ja Finnair Loungea, matkailua ihannoivaan sävyyn, ja toisaalla samassa lehdessä uutisoidaan, että suomalaisten suosimilla Kreikan saarilla palaa ja maapallon keskilämpötila on juuri ylittänyt kriittiset 1,5 astetta.
Suomen ympäristökeskuksella on Sojamon mukaan erittäin hyvät valmiudet paketoida tietoa ja tuoda näkökulmia julkiseen keskusteluun.
– Toimituksissa pitäisi minusta miettiä, miten paremmin kontekstoida uutiset. Pitäisi huomioida, että ympäristöasiat ovat yleensä tosi vahvasti myös talousasioita, ja että ne koskevat myös ulkopolitiikkaa ja turvallisuutta. Toimituksissa pitäisi poikkileikkaavasti huomioida erilaisia teemoja, etteivät ne jää pelkästään ympäristönimikkeellä tehtyjen uutisten piiriin.
Asioita pitäisi prosessoida yksittäisen lukijan näkökulmasta, niin, ettei jää lukijan vastuulle yhdistää pisteitä toisiinsa. Tarvitaan laajaa yleistajuista uutisointia, mutta myös tiettyyn suuntaan kohdentamista.
– Olen esimerkiksi omassa työssäni keskittynyt yrityksiin ja eri elinkeinoelämän sektoreihin, ne kun ovat suurimpia veden käyttäjiä meillä. Jos elinkeinoelämän puolella saadaan veden käytön kurssia käännettyä, on sillä suuri systeeminen vaikuttavuus. Medialla on tärkeä rooli sen viestin vahvistamisessa, Suvi Sojamo sanoo
