Tervetuloa Suomen tiedetoimittajain liiton opintomatkalle keväiseen Lappiin! Kolmen päivän aikana matkataan tieteenalalta ja tunnelmasta toiseen, tutustutaan huippututkimukseen Tähtelän avaruuskeskuksessa Sodankylässä ja perehdytään lappilaistaitelijoiden sielunmaisemiin Kittilässä.
Opintomatkaan sisältyvät:
Omavastuuosuus tarkoittaa tällä opintomatkalla matkakulujasi Rovaniemelle ja takaisin kotiin, mistä ja miten sitten tuletkin.
OHJELMA (alustava)
Torstai 2.5.
Klo 7.30–8.30 Osallistujat kootaan rautatie- ja lentoasemalta yhteiseen bussiin kohti Sodankylää
Klo 10.00 Vierailu alkaa Ilmatieteen laitoksen Arktisessa Avaruuskeskuksessa ja Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatoriossa (Tähteläntie 62, 99600 SODANKYLÄ). Katso tarkempi kutsu ja ohjelma sivun alalaidasta.
Klo 17 lähtö Kittilään tilausajobussilla
Klo 18.30 Levillä majoittuminen Hullu Poro -hotelliin (https://www.hulluporo.fi/majoitus/hotelli-hullu-poro/)
Klo 19.30 Yhteinen illallinen Ämmilässä
Perjantai 3.5.
Aamiainen hotellissa
Klo 10 Seminaari alkaa, Hotelli Hullu Poron kokoustilat
Kaivostoiminta ja paikallisyhteisöt – Leena Suopajärvi, yliopistonlehtori, Lapin yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (https://research.ulapland.fi/fi/persons/leena-suopaj%C3%A4rvi)
Miten kultaa kaivetaan Kittilän Suurikuusikossa. Kaivoksen toiminnasta kertoo Agnico Eagle Mines -yrityksen edustaja. (https://agnicoeagle.fi/fi/) – Ilmoitetaan myöhemmin
Lounas hotellilla
Vierailu Ylen Kittilän aluetoimitukseen
Iltaohjelma varmistuu myöhemmin / Mahdollisuus vapaaseen omaan aikaan
Lauantai 4.5.
Aamiainen hotellilla
Klo 9.15 Lähtö Särestöön ja Rovaniemelle (eli laukut mukaan)
10–14 Vierailu Särestöniemen museoon (HUOM! Mikäli kelirikko estää pääsyn Särestöön, esitykset pidetään Sirkassa tai Kittilän kirkonkylällä)
Esitelmä: Lapin yliopiston tutkija, tietokirjailija ja tiedetoimittaja Tapio Nykänen: Lapin luonnonympäristöihin liittyvä vastarinta identiteetin työstämisenä (https://research.ulapland.fi/fi/persons/tapio-nyk%C3%A4nen)
Musiikkiyhtye RallaGroupin ja museonjohtaja Anne Koskamon esitys: ”Me olimme kaksi kotkaa”. (Lisätietoa esityksestä sivun alalaidassa)
12–13 Opastettu kierros Särestöniemen taidemusoessa (https://www.sarestoniemimuseo.com/)
13 –14 Lounas Särestössä ja lähtö Rovaniemelle (bussi ajaa ensin lentokentälle, sitten Rovaniemen keskustaan ja rautatieasemalle, kesto n. 2 tuntia)
17.55–19.10 Finnairin lento Helsinkiin
(Kuvakollaasin kuvat: Ulla Järvi, Ilmatieteen laitos, Särestöniemi-museo/Taina Veikkolin)
ILMOITTAUDU VIIMEISTÄÄN su 18.2. klo 21 mennessä ARVONTAAN TÄSTÄ LINKISTÄ
Tai kopioi linkki selaimeesi: https://www.lyyti.in/Tahtitaivaalta_maan_ja_mielen_syvyyksiin_opintomatkan_245_hakulomake_7230
Arvonta suoritetaan maanantaina 19.2., ja sen jälkeen arvonnassa voittaneille ja varasijalle päätyville ilmoitetaan sähköpostitse. ILMOITA VÄLITTÖMÄSTI pääsihteerille (ulla.jarvi@tiedetoimittajat.fi), jos matkalle lähtöön tulee este. Paikka annetaan seuraavana varasijalla olevalle. 15.4. jälkeen tulevista peruutuksista peritään maksu (70 €), mikäli varasijalta ei löydy enää lähtijää tilalle. MUISTA MATKAVAKUUTUS sairaustapauksen varalta!
LISÄTIETOJA OPINTOMATKAN OHJELMISTA:
ILMATIETEEN LAITOKSEN ARKTINEN AVARUUSKESKUS JA OULUN YLIOPISTON SODANKYLÄN GEOFYSIIKAN OBSERVATORIO
Kuva: Ilmatieteen laitos
Miten avaruudesta saatava tieto takaa yhteiskunnan toimivuuden ja tekee elämästämme turvallisempaa? Miten satelliittihavaintojen avulla voidaan löytää ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Miksi juuri Suomen Sodankylä on otollinen paikka satelliittidatan vastaanotolle? Nämä selviävät vierailulla Ilmatieteen laitoksen Arktiseen avaruuskeskukseen ja Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatorioon.
Vierailun aikana näet, miten satelliittien avulla kerätyt tiedot käytännössä kulkeutuvat avaruudesta Sodankylän kautta vaikkapa jäänmurtajan tai pelastuslaitosten käyttöön. Kuulet myös, miten rakennetaan revontulia ja Maan magneettikenttää tutkivaa Lapin ensimmäistä piensatelliittia, sekä miten ajoneuvojen talvitestausradalla kehitetään älyliikennetutkimuksen keinoin liikenteestä sujuvampaa ja turvallisempaa arktisiin olosuhteisiimme.
Tiedetoimittajat Sodankylässä torstaina 2.5.2024 kello 10–17
| Klo | Sisältö | Esittelijä |
| 10.00 | Saapuminen Polariaan, aamukahvit ja pientä syötävää | Ilmatieteen laitoksen viestintä |
| 10.15 | Avaruuskeskuksen toiminnan esittely | Jouni Pulliainen |
| 10.45 | Hiilenkierron tutkimus | Hannakaisa Lindqvist |
| 11.15 | Älyliikennetutkimus & arktiset olosuhteet | Timo Sukuvaara |
| 11.30 | Luento-osuus päättyy | |
| 11.40 | Operointihuone & tutkimuksen esittelypisteet | Timo Ryyppö, Jyri Heilimo |
| 12.10 | Siirtyminen lounaalle ravintola Niestaan (kävellen) | |
| 12.25 | Lounas | |
| 13.00 | Tutustuminen ulkokohteisiin: Luotaamo, satelliittiantennit, ICOS-mittaustorni. | Timo Ryyppö, Jyri Heilimo |
| 14.50 | Saapuminen takaisin Polariaan | |
| 15.00 | Kahvit & keskustelua | |
| 15.15 | Sodankylän geofysiikan observatorion toiminta ja ajankohtaisuudet: avaruuslaboratorio ja Lappi-satelliitti, observatorion tutkat, NATO-yhteistyö, Aurora tiedekeskus ym. | Eija Tanskanen, Laura Lakso, tutkijat |
| 17.00 | Tilaisuus päättyy |
”ME OLIMME KAKSI KOTKAA” – KUULOKUVIA REIDARISTA JA PALSASTA
Särestöniemi-museon johtaja Anne Koskamo ja kittiläläinen yhtye RallaGroup uppoutuvat kuvin, sanoin ja sävelin merkittävien kittiläläisten taiteilijoiden, Reidar Särestöniemen (1925–1981) ja Kalervo Palsan (1947–1987), elämään esityksessä, ”Me olimme kaksi kotkaa” – kuulokuvia Reidarista ja Palsasta. RallaGroupin uudelleensovittamat vanhat kittiläläiset laulut kutoutuvat yhteen taiteilijoiden tarinan kanssa. Esityksessä on kolme teemaa: nuoruus, rakkaus ja taiteilijan tie. RallaGroupin esittämissä lauluissa toistuvat samat koskettavat aiheet. RallaGroup on kittiläläinen kokoonpano, johon kuuluvat Elina Alatörmänen, Sarianna Kivilahti ja Elina Koivuniemi. Yhtyeen pääohjelmisto koostuu juuri aidosta pohjoisen musiikista. Lauluista, joissa kuuluu eletty elämä, ihmisen tunnot, ja joissa luonto on läsnä kaikessa ihmisen toiminnassa.
Särestöniemen ja Palsan elämänkohtalot olivat hyvin erilaiset mutta heitä yhdisti ystävyys ja pohjoinen mielenmaisema. Reidar Särestöniemi varttui vakaassa ja turvallisessa ympäristössä, kun taas Kalervo Palsa näki lapsesta lähtien viinankäyttöä ja väkivaltaa. Molemmilla oli sisäinen pakko taiteen tekemiseen. Taide oli molemmille myös pakokeino ahdistuksesta. Reidar samaisti itsensä luontoon, hän oli punapartainen jänkä, loppuunajettu susi tai keväästä riemuitseva ilves. Reidar käsitteli teoksissaan elämänsä kipukohtia, iloja ja suruja ja otti myös kantaa luonnon puolesta. Reidar sanoi: ”Mie teen näitä kuvia ja toivon, että jotakin parempaa ne ihmisille antavat.” Palsa puolestaan halusi hätkähdyttää taiteellaan, hän kuvasi kaunistelematta yhteiskunnan ja ihmisen raadollista ja pimeää puolta. Palsa kirjoitti ystävälleen Maj-Lis Pitkäselle: ”Ympärilläni on typeryyttä ja sokeutta, raakuutta ja saastaa. Sitä ei nähdä. Ihmiset eivät opi eivätkä halua oppia. Tämä yritykseni opettaa heitä, parantaa maailma on turhaa. Ihmiset ihmettelevät ja ovat huvittuneita. Olen typerä idealisti.”
Toisen maalaukset hehkuvat väreissään, kun taas toisen paletti hehkuu synkkyyttä, kuten Palsan ystävä Erkki Pirtola on sattuvasti todennut: ”Lapin maiseman huikaisevan kauneuden kuvaajan, Kittilän aurinkomaalarin Reidar Särestöniemen kaamoksen värit ovat Palsan teoksissa murtuneet synninkarvaisiksi. Kuu on peittänyt auringon, ja ihmiset ovat toisilleen ihmissusia.” Reidar Särestöniemen ja Kalervo Palsan ystävyys syveni yhteisen ystävän, pellolaisen kirjailijan Timo K. Mukan kuoleman jälkeen. Reidarin kuoltua Palsa pohdiskeli: ”Käsitän nyt jälkeenpäin, että Reidar oli minun parini, me olimme kaksi kotkaa.”