Tarinallisuuden keinoja – ja karikkoja

Mikko T. Virtanen, Pirjo Hiidenmaa& Jyrki Nummi (Toim.): Kertomuksen keinoin. Tarinallisuus mediassa ja tietokirjallisuudessa. Gaudeamus 2020.

Nykymaailma on kansoitettu tarinoilla, ja tarinoista elävät poliitikot, propagandistit, brändinrakentajat, mainostajat ja markkinointi, pedagogit — eikä tiedekään enää pärjää ilman tarinan kertomisen taitoa.
Kertomuksen keinoin -kirja ei ole, vaikka nimestä ehkä voisi päätellä, kevyt opaskirja hyvien tarinoiden tekemiseen. Kirjassa pureudutaan ankaran (ja usein kuivankin) tieteellisesti tarinoihin tietokirjallisuudessa ja mediassa. Myös tarinan kertomisen etiikka on esillä, ja tarinoiden ongelmia nostetaan pöydälle ja kritisoidaan.
Itse käsitys että tarinat ovat vain harmittomia paketteja, joiden avulla pystytään tavoittamaan suuri lukijakunta, on ongelmallinen. Tarinoiden vetovoima perustuu yksilökeskeisyyteen, koska ihmisten on helppo samastua ja eläytyä konkreettisiin ihmisiin. Mutta esimerkiksi huono-osaisten tarinoissa huomio keskittyy vain yksilöön ja laajempi konteksti ja rakenteelliset tekijöt huono-osaisuuden taustalla jäävät pimentoon — kritiikki vaihtuu tirkistelyksi.
Esimerkiksi YLE TV 1:n A-Studiossa esitetty kokoomuksen kansanedustaja Susanna Kosken ja työttämän yksinhuoltajan Anna-Maija Tikkasen kohtaaminen synytti kohun, jossa Koski leimautui pahikseksi ja Tikkanen uhriksi — ja samalla yhteiskunnan rakenteelliset vääristymät jäivät piiloon kliseisen hyvä vastaan paha -myytin taakse.
Tarinoiden suhde tieteeseen pitää sisällään ongelmia, jotka tulevat esiin tietokirjallisuuden ja kaunokirjallisuuden kimurantissa kanssakäymisessä. Ongelmapuoli on ollut kaunokirjallisuus, joka on lainannut lupaa kysymättä ja lähteitä mainitsematta tietokirjallisuutta. Suomessa tunnetuimmat esimerkkit ovat Anja Kaurasen Pelon maantiede ja Arvo Salon Lapualaisooppera.
Yksi ratkaisu olisi tietysti mainita viitteet — mutta miten tuo muodollinen akateeminen tapa istuu romaanin tyyliin. Äänikirjoissa se on täysin mahdotonta muutenkin.
Ongelmallista on myös, että vuosia kestänyttä tieteellistä työtä hyödynnetään huomattavasti nopeammassa ja helpommassa kaunokirjallisuudessa, mikä herättää katkeruutta raskaan tieteellisen työn raatajissa.
Kirjassa esitetään ratkaisuksi keskustelua ja yhteistyötä, mutta kirjassa tämän ratkaisumallin esittely jää yleiselle ja teoreettiselle tasolle. Mutta selvää on, että kauno- ja tietokirjallisuuden kanssakäyminen on hedelmällistä ja rikastuttavaa molemmille osapuolille.
Kokonaisuutena kirjan vahvuuksia on, että siinä nostetaan esiin ja kritisoidaan nykyään niin positiivisena ilmiönä pidetyn tarinoimisen ongelmallisiakin puolia. Muistaa tulee myöskin, että tarinoita suosivat erityisesti kaupalliset ja populistiset tahot — vetävät tarinat myyvät ja uppoavat kansaan paremmin kuin tylsä tiede ja monimutkaiset argumentit.

Käyt sä täällä usein?

Käyt sä täällä usein?

Pirjo Koskinen & Petri Nummi. Lisääntymisen vimma. Seksuaalivalinta ihmisellä ja muilla eläimillä. Art House 2021. Naisen orgasmia pidettiin pitkään mysteerinä paitsi makuuhuoneissa, myös tutkijoiden piirissä. Nyt näyttäisi tutkimuksen valossa siltä, että naisen...

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Mikko Heikkilä, Mark Mallon, Merja Rantala, Venla Saalo ja Leena Valmu: Koronan kääntöpuoli. Särötär 2021. Maailman terveysjärjestö WHO julisti 11.3.2020 koronaviruksen aiheuttaman covid-19-epidemian pandemiaksi. Puolentoista vuoden ajan aihe on hallinnut medioita ja...

Tietopaketti mielen sairauksista

Tietopaketti mielen sairauksista

Leena Vähäkylä: Sairastunut mieli. Gaudeamus 2021 Vaikka fyysisiä sairauksia on onnistuttu vähentämään tieteen kehityksen ansiosta, mielen sairaudet vain pahenevat ja lisääntyvät uusien mielisairauksien diagnoosien myötä. Mielen ongelmista aikaisemminkin kirjoja...

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Johan Sten: Kulta-aika - Valistus ja luonnontieteet Turun Akatemiassa. Art House 2021 Meidän aikaamme pidetään varsinaisena hyödyn aikakautena: kaikkea tiedettä ja filosofiaa myöten arvioidaan sen mukaan, miten paljon se tuottaa aineellista ja taloudellista hyötyä....

Kielen koukeroita

Kielen koukeroita

Anneli Kauppinen: Mistä kieli meihin tulee. Vastapaino 2020. Vanhemmat riemuitsevat, kun he kuulevat pienen lapsensa sanovan ensimmäisen sanansa. He eivät tule ajatelleeksi, että lapsi on omaksunut kieltä kohdusta saakka äitinsä kautta. Kieli on lähtökohtaisesti...

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle: Neljäs sektori ­– kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa. Vastapaino 2021. Kaikki tietävät kolmannen sektorin, mutta neljäs sektori on vieraampi. Miten se eroaa kolmannesta sektorista?...

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Ilkka Niiniluoto: Tekniikan filosofia. Gaudeamus 2020, 184 s. Akateemikko Ilkka Niiniluoto aloittaa teoksensa omakohtaisella huomiolla. Vaikka hän on tekniikan taidoissaan keskinkertainen, hän huomaa aamulla sängystä noustessaan, aamiaista tehdessään ja lehteä...

Teknojätit television kimpussa 

Teknojätit television kimpussa 

Ritva Leino: Median valtaajat. Teknojätit ja käyttäjät ratkaisevat television tulevaisuuden. Into 2021. 60-luvulla televisio kokosi perheenjäsenet iltaisin ruudun ääreen. Kanavia oli kaksi ja ohjelmatarjonta säädeltyä. Nyt digitaalisen median aikana ihmiset ovat...

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)