Maailman suurin tiedeshow 2015

Jarmo Salmela

 
Suurin yllätys Milanon EXPO 2015 maailmannäyttelyssä on, että se on todella suuri tiedeshow. Maailmannäyttelyn teemana ovat ruoka Feeding the planet ja uusiutuva energia Energy for life.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Milanon Expon tunnus on ”Tree of life”.


Milanossa on esillä 145 maata, 65 omalla paviljongilla. Tiede on isossa osassa kaikkia paviljonkeja ja näyttelyitä. Ympäristöä, ruoan tuotantoa, biodiversiteettia ja kulttuureja havainnollistetaan kaikilla mahdollisilla vuorovaikutteisilla ja visuaalisilla tekniikoilla.
1851 Lontoon maailmannäyttelystä alkaen Expot ovat esitelleet maailmalle uusia ikonisia tuotteita puhelimesta, kaukopuhelista ja ketsupista alkaen ja monesta säilyneestä messurakennuksesta on tullut osa maailman kulttuuriperintöä, kuten Eiffel-tornista.
Näyttelytekniikoiden tulevaisuudesta kiinnostuneille Expo on pakollinen vierailukohde. Nähtävää on 360-3D-animaatioista 5D-katsomoihin ja mitä erilaisimpiin proijoisntiratkaisuihin. Samalla tiedettä ja taidetta on yhdistetty oivaltamiseen mitä luovemmilla tavoilla.
Japani esittelee paviljongissaan tulevaisuuden ravintolaa. Etelä-Korean näyttelyssä on robottien tahdittama show. Perinteisin tyyli löytyi Kiinan yritysnäyttelyn alakerrasta, jossa on muun muassa heidän kuukulkijansa 1:1 kopio.
Expon mielenjäävimpiä näyttelyitä on Englannin Wolfgang Buttressin suunnittelma alumiininen mehiläispesä. Se perustuu Dr Martin Bencikin tutkimuksiin tarhamehiläisten hyvinvoinnista. Näyttelyrakennuksen valaistus ja äänimaailma muuttuvat todellisen mehiläispesän aktiviteetin mukaisesti. Taidetta ja tiedettä yhdistävä paviljonki kertoo mehiläisten roolista maailman ruoantuotannossa.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ison-Britannian luomus on jättimäinen mehiläispesä.


Saksan paviljonki ’Field of Ideas’ on tiedekeskus biotekniikasta kierrätykseen. Venäjä esittelee biotekniikkaa, marjoja ja ruokakulttuuriaan kuin myös modernia puurakentamista.
Arkkitehtuuri on iso osa Expoa. Puurakentamisen tyylejä ja ideoita on esillä ympäri maailmaa. Suomella puuosaamisessa ei enää ole mitään erityisasemaa. Osa noin 70 paviljongeista on huippudesignia, osa mauttomia ja osa vain erikoisia.
Viro on Milanossa esillä puuarkkitehtuurilla. Monacon paviljonki puolestaan on tehty teräskonteista. USA:n paviljongin seinä on viherkasvatusseinä, josta satoa korjataan päivittäin.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viro esittelee Expossa puurakentamista.


OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viherseinästä korjataan ruokaa päivittäin.


Slow Food -liikkeellä on oma alueensa. Palazzo Italian näyttelyissä on virtuaalimaisemana 21 erilaista kulttuurimaisemaa ympäri maan.
Expon osana Milanossa on taidenäyttely ’Food and art scince 1851’. Siihen on koottu niin taidetta, valokuvia ja elokuvia sekä ruoan valmistuksen ja tarjoiluun liittyvää designia.
 

Ristiriitojen maailmannäyttelyt

 
Maailmannäyttelyiden värikäs historia on täynnä sekä elämyksiä että ristiriitoja. Jo ensimmäistä maailmannäyttelyä 1851 Lontoossa Karl Marx kritisoi tapahtumaa kapitalistisen kulutuksen symboliksi.
Milanon Expo taas perinteen mukaan valmistui hieman viime tipassa, hieman avajaisten jälkeen, ja budjetti paljon ylittyneenä. Vuosi sitten kuusi johtavaa poliitikkoja ja yksi tapahtuman johtajista pidätettiin korruptiosta syytettyinä.
Avajaisten aikaan mielenosoituksissa Expoa arvosteltiin kapitalismista ja globalisaatiosta. Myös Paavi Franciscus kritisoi tapahtumaa tuhlauksesta ja liian pienestä panoksesta tasa-arvoiseen kestävään kehitykseen. Vatikaanilla on oma paviljonki.
Nepalin paviljonki tuo kevään maanjäristyksen tuhot ja Nepalin kulttuurin miljoonille kävijöille tutummaksi kuin satunnaiset kuvat televisiossa ja lehdissä. Arvo sinänsä on vieläkin mahdollisuus nähdä kaukaisten maiden kulttuuria Etelä-Amerikasta Aasiaan.
Milano ja Italia odottavat Expon vauhdittavan alueen taloutta ja turismia, kääntävän vuosien laman suuntaa ja tuovan kansainvälistä näkyvyyttä.
Maailmannäyttely on kuin olympialaiset ilman urheilua – ne järjestetään vain joka viides vuosi. 2020 maailmannäyttely on Dubaissa.
Suomi ei ole mukana Milanossa. Suomen paviljonki löytyy Venetsian biennaalista.
 
Expo 2015 on avoinna Milanossa lokakuun loppuun
 
 
 
 
 
 
 
 

Uusimmat ajankohtaiset

Valon juhlassa tehtiin historiaa

Tiedetoimittajain vuosipäiväjuhlassa tehtiin historiaa. Meitä oli paikalla ainakin 160 liiton jäsentä; enemmän kuin koskaan aikaisemmin palkintojuhlissamme!   Ravintola Sykkeen sali todellakin sykki, ja puheensorina osoitti, että ihmiset olivat kaivanneet...

Haaveissa kongressi tai pidempi työprojekti?

Etkö ole pitkään aikaan hakenut Tiedetoimittajain liiton Kopiosto-apurahaa – olisiko nyt aika!   Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää tiedeviestinnän alalla toimiville kohdeapurahoja syventävään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun...

Liiton Valon juhlaa vietetään perjantaina 1.3.2024

Tervetuloa Helsinkiin Tiedetoimittajain liiton Valon juhlaan perjantaina 1.3.2024, klo 18-22! Paikka on entinen eli Mäkelänkatu 2:n katutason ravintola Syke. Juhlassa jaetaan Vuoden 2024 tiedetoimittajapalkinto sekä kaksi Vuoden 2024 tiedeviestintäpalkintoa. Palkinnot...

Tieteen kaanonit romukoppaan Tieteiden yössä 25. tammikuuta

Suomen tiedetoimittajain liitto tarjoaa jälleen omaa ohjelmaa Tieteiden yössä torstai-iltana 25. tammikuuta. Tervetuloa paikan päälle! Paikkana on tuttu Helsingin kaupungintalon Tapahtumatori, jossa ohjelmaa on kello viidestä aina iltakahdeksaan asti. Illan teemana on...

Apurahan sai 69 hakijaa – suurin potti työskentelyyn

Liiton hallitus sai syksyn apurahahaussa ennätysmäärän eli kaikkiaan 108 hakemusta. Apuraha-anomusten yhteissumma oli 247 386,49 euroa. Apuraha myönnettiin 69 hakijalle, ja apurahasumma oli yhteensä 92 531 euroa.  Löydät apurahan saajien nimet ja julkisiksi ilmoitetut...

Mari Heikkilä aloittaa liiton puheenjohtajana vuonna 2024

Suomen tiedetoimittajain liiton vaalikokous valitsi yksimielisesti liiton uudeksi puheenjohtajaksi jyväskyläläisen tiedetoimittaja Mari Heikkilän. Suomen tiedetoimittajain liiton puheenjohtajana aloittaa vuoden 2024 alusta liiton nykyinen varapuheenjohtaja Mari...

Kenestä vuoden 2024 tiedetoimittaja ja tiedeviestijä?

Vuoden 2024 tiedetoimittaja -palkinnon ja Vuoden 2024 tiedeviestintäpalkinnon saajasta päättää liiton hallitus kokouksessaan 13.12.. Tiedeviestintäpalkinto voidaan antaa myös kollektiiville. Viime vuosina liitto on myöntänyt yhden tiedetoimittajapalkinnon ja kaksi...