Jarmo Salmela
Suurin yllätys Milanon EXPO 2015 maailmannäyttelyssä on, että se on todella suuri tiedeshow. Maailmannäyttelyn teemana ovat ruoka Feeding the planet ja uusiutuva energia Energy for life.
Milanon Expon tunnus on ”Tree of life”.
Milanossa on esillä 145 maata, 65 omalla paviljongilla. Tiede on isossa osassa kaikkia paviljonkeja ja näyttelyitä. Ympäristöä, ruoan tuotantoa, biodiversiteettia ja kulttuureja havainnollistetaan kaikilla mahdollisilla vuorovaikutteisilla ja visuaalisilla tekniikoilla.
1851 Lontoon maailmannäyttelystä alkaen Expot ovat esitelleet maailmalle uusia ikonisia tuotteita puhelimesta, kaukopuhelista ja ketsupista alkaen ja monesta säilyneestä messurakennuksesta on tullut osa maailman kulttuuriperintöä, kuten Eiffel-tornista.
Näyttelytekniikoiden tulevaisuudesta kiinnostuneille Expo on pakollinen vierailukohde. Nähtävää on 360-3D-animaatioista 5D-katsomoihin ja mitä erilaisimpiin proijoisntiratkaisuihin. Samalla tiedettä ja taidetta on yhdistetty oivaltamiseen mitä luovemmilla tavoilla.
Japani esittelee paviljongissaan tulevaisuuden ravintolaa. Etelä-Korean näyttelyssä on robottien tahdittama show. Perinteisin tyyli löytyi Kiinan yritysnäyttelyn alakerrasta, jossa on muun muassa heidän kuukulkijansa 1:1 kopio.
Expon mielenjäävimpiä näyttelyitä on Englannin Wolfgang Buttressin suunnittelma alumiininen mehiläispesä. Se perustuu Dr Martin Bencikin tutkimuksiin tarhamehiläisten hyvinvoinnista. Näyttelyrakennuksen valaistus ja äänimaailma muuttuvat todellisen mehiläispesän aktiviteetin mukaisesti. Taidetta ja tiedettä yhdistävä paviljonki kertoo mehiläisten roolista maailman ruoantuotannossa.
Ison-Britannian luomus on jättimäinen mehiläispesä.
Saksan paviljonki ’Field of Ideas’ on tiedekeskus biotekniikasta kierrätykseen. Venäjä esittelee biotekniikkaa, marjoja ja ruokakulttuuriaan kuin myös modernia puurakentamista.
Arkkitehtuuri on iso osa Expoa. Puurakentamisen tyylejä ja ideoita on esillä ympäri maailmaa. Suomella puuosaamisessa ei enää ole mitään erityisasemaa. Osa noin 70 paviljongeista on huippudesignia, osa mauttomia ja osa vain erikoisia.
Viro on Milanossa esillä puuarkkitehtuurilla. Monacon paviljonki puolestaan on tehty teräskonteista. USA:n paviljongin seinä on viherkasvatusseinä, josta satoa korjataan päivittäin.
Viro esittelee Expossa puurakentamista.
Viherseinästä korjataan ruokaa päivittäin.
Slow Food -liikkeellä on oma alueensa. Palazzo Italian näyttelyissä on virtuaalimaisemana 21 erilaista kulttuurimaisemaa ympäri maan.
Expon osana Milanossa on taidenäyttely ’Food and art scince 1851’. Siihen on koottu niin taidetta, valokuvia ja elokuvia sekä ruoan valmistuksen ja tarjoiluun liittyvää designia.
Ristiriitojen maailmannäyttelyt
Maailmannäyttelyiden värikäs historia on täynnä sekä elämyksiä että ristiriitoja. Jo ensimmäistä maailmannäyttelyä 1851 Lontoossa Karl Marx kritisoi tapahtumaa kapitalistisen kulutuksen symboliksi.
Milanon Expo taas perinteen mukaan valmistui hieman viime tipassa, hieman avajaisten jälkeen, ja budjetti paljon ylittyneenä. Vuosi sitten kuusi johtavaa poliitikkoja ja yksi tapahtuman johtajista pidätettiin korruptiosta syytettyinä.
Avajaisten aikaan mielenosoituksissa Expoa arvosteltiin kapitalismista ja globalisaatiosta. Myös Paavi Franciscus kritisoi tapahtumaa tuhlauksesta ja liian pienestä panoksesta tasa-arvoiseen kestävään kehitykseen. Vatikaanilla on oma paviljonki.
Nepalin paviljonki tuo kevään maanjäristyksen tuhot ja Nepalin kulttuurin miljoonille kävijöille tutummaksi kuin satunnaiset kuvat televisiossa ja lehdissä. Arvo sinänsä on vieläkin mahdollisuus nähdä kaukaisten maiden kulttuuria Etelä-Amerikasta Aasiaan.
Milano ja Italia odottavat Expon vauhdittavan alueen taloutta ja turismia, kääntävän vuosien laman suuntaa ja tuovan kansainvälistä näkyvyyttä.
Maailmannäyttely on kuin olympialaiset ilman urheilua – ne järjestetään vain joka viides vuosi. 2020 maailmannäyttely on Dubaissa.
Suomi ei ole mukana Milanossa. Suomen paviljonki löytyy Venetsian biennaalista.
Expo 2015 on avoinna Milanossa lokakuun loppuun