Miten tehdä tiedekasvatusta nuorille niin, että yhä useampi aidosti kiinnostuisi tutkitusta tiedosta? Tiedetoimittaja Mari Peltosen esittämään kysymykseen vastaavat nuoret itse sekä tiedekasvatuskoordinaattori Kim Krappala ja tutkija Samuli Autti Nuorten Tiedeakatemiasta sekä tutkja Elina Turjanmaa Itä-Suomen yliopistosta ja Helsingin yliopiston Samuli Siltanen.
Pienessä kyselyssäni tavoitin nuoria Helsingistä, Turusta, Tampereelta ja entisestä omasta kotikunnastani Keminmaasta. Iältään nuoret ovat 14–20-vuotiaita. Yliopistojen omat tiedekasvatushankkeet ja -verkostot olen jättänyt artikkelista pois.
YouTube on nuorille tärkeä tiedon kanava
Tamperelainen 14-vuotias Aasa odottaa kovasti lukion alkua ja mahdollisia tutkijavierailuja kouluun. Häntä kiinnostavat erityisesti biologia, psykologia ja lääketiede. Aasa löytää helposti tietoa ja videoita YouTubesta ja Pinterestistä. Esimerkiksi eri eläinlajeista hän etsii tietoa googlaamalla. 15-vuotiasta turkulaista Oonaa kiinnostaa fysiikka, erityisesti tähtitiede. Parhaiten hän sanoo löytävänsä tietoa YouTube-videoista.
”YouTube toimii hyvin myös siksi, että voi itse päättää mitä aiheita seuraa”, Oona kertoo.
Tutkijoiden kouluvierailuille Oona ei sano ei. Niitä hän odottaa, joko etänä tai paikan päällä koulussa, kun lukio ensi syksynä alkaa.
15-vuotias keminmaalainen Sofia toivoo, että lukion tiedekasvatus saisi nuoria ajattelemaan ja näkemään enemmän ja erityisesti erottamaan oikean tiedon väärästä. ”Minua kiinnostaa kaikki, ei ole yhtä alaa, mikä pitää mielenkiintoa yllä”, Sofia kertoo. Hän etsii tietoa Googlesta ja YouTubesta, myös Tiktokista hän löytää kiinnostavia tiedevideoita. Hän pyrkii ajattelemaan kriittisesti näkemäänsä ja lukemaansa.
”Alku-ujostelun jälkeen oikean fyysikon kanssa keskusteleminen ja tutkimukseen tutustuminen on oppilaille selvästi innostava kokemus”, kuvailee Samuli Autti. (Kuva: Aleksi Kylmälahti)
18-vuotias Tuure Helsingistä kertoo fysiikan ja matematiikan kiinnostavan tieteenaloista eniten. Koulun ulkopuolella mieluisimmat tietolähteet ovat YouTube-kanavat ja nettisivut. Tutkijoiden kouluvierailut ovat hänestä mukavia mutta eivät juuri palvele hänen intressejään. Monelle muulle ne ovat varmasti hyödyllisiä, etenkin jos nuori ei tiedä miksi isona aikoo ryhtyä.
”Tutkijoiden kouluvierailut voivat silloin tarjota ahaa-elämyksiä ja uusia oivalluksia elämään”, Tuure toteaa.
Tuuren omassa koulussa on ollut hyvä tarjonta, sillä tutkijavierailujen lisäksi koulusta on käyty tutustumassa eri tieteenaloihin ja tutkimuslaitoksiin.
20-vuotias Laura katsoo kouluaikaansa jo taaksepäin. Koulussa syttynyt innostus tieteisiin sai hänet hakeutumaan Turun yliopistoon fysikaalisten tieteiden pariin, tähtitiede pääaineenaan. Hän sanoo olleensa koulussa epävarma matematiikassa kuten moni muukin tyttö, ja hän olisi hyötynyt suuresti etenkin naistutkijoiden vierailuista. Hän on nuoresta pitäen ollut Ursan Tähdet ja avaruus -julkaisun ahkera lukija. Laura toivoo, että nykyisille ja tuleville lukiolaisille tarjottaisiin enemmän tutkijavierailuja.
Oikean tiedon jäljillä vääriä guruja vastaan
Jo Aristoteles sanoi, että jos olet tarpeeksi vakuuttava esiintyessäsi, sinua uskotaan, oli sanoma mikä tahansa. Miten siis erottaa väärä tieto oikeasta, etenkin kun YouTube on täynnä väärän tiedon levittäjiä ja itseoppineita guruja?
Kim Krappala sanoo, että tiedekasvatus on myös asennekasvatusta, jolla luodaan positiivisia mielikuvia tieteestä työnä. (Kuva: Aleksi Kylmälahti)
Hyvä ratkaisu on esimerkiksi Nuorten Tiedeakatemian kehittämä maanlaajuinen Tutkija tavattavissa -etävierailupalvelu. Nuorten Tiedeakatemian tutkijapoolissa on runsaat 800 tutkijaa, jotka tekevät etävierailuja Suomen kouluihin, lähinnä lukioihin, Helsingistä Utsjoelle. Tiedekasvatuskoordinaattori Kim Krappala kertoo mukana olevan jo 70 prosenttia Suomen lukioista. Mukana tutkijapoolissa on tutkijoita kaikista Suomen yliopistoista. Etävierailut tuovat tiedettä ja tutkimusta maksuttomasti kaikkien saataville. Opettaja voi pyytää tutkijaa tunnilleen syventämään käsiteltävää aihetta ja lisäämään kiinnostusta siihen. Palvelu antaa tasavertaiset lähtökohdat kaikille, se toteutetaan videopuhelun avulla. Tutkija tavattavissa -palvelu aloitettiin vuonna 2019, kun lukiot velvoitettiin pari vuotta aikaisemmin tekemään korkeakouluyhteistyötä. Palvelu on saanut erinomaista palautetta sekä opettajilta että oppilailta.
”Tutkija ei kerro vain tieteenalastaan vaan saattaa kertoa myös taustastaan ja siitä, miksi ja miten itse innostui ja päätyi alalleen”, Krappala kertoo. Näin nuoret voivat peilata kuulemaansa omaan elämäänsä ja saada myös kipinän alalle, jota ei aiemmin ollut edes harkinnut. Palautteen mukaan tutkijoiden omat kertomukset saavat nuoret arvostamaan tiedettä. ”Tällainen tiedekasvatus on myös asennekasvatusta, jolla luodaan positiivisia mielikuvia”. Suosituimmat alat ovat ihmis- ja luonnontieteet, mutta myös oppiminen, aivot, mielenterveys, filosofia, historia, teologia ja psykologia kiinnostavat lukiolaisia. ”Kun aiheena on ihminen, kouluista tulee paljon pyyntöjä”, Krappala kertoo.
Nuorten Tiedeakatemia tekee koulujen käyttöön myös Mene ja tiedä -verkkolehteä, jossa tieteellisesti vertaisarvioituja julkaisuja julkaistaan yleistajuisina versioina. Artikkelien rakenne pysyy samana kuin alkuperäisessä julkaisussa. Näin koululaiset voivat tutustua tieteellisen julkaisemisen tekniikkaan jo ennen mahdollisia korkeakouluopintoja. Mene ja tiedä -verkkolehteä voidaan hyödyntää aihepiireittäin opetuksen tukena.
Elina Turjanmaa pyrkii sitomaan sosiaalipsykologisia käsitteitä ajankohtaisiin ilmiöihin sekä toisaalta arkisiin ilmiöihin. (Kuva: Raija Törrönen)
Tutkijan asuinmaa tai -paikka ei ole este etävierailuille
Tekniikan tohtori Samuli Autti työskentelee apulaisprofessorina Lancasterin yliopistossa Isossa-Britanniassa. Hän teki väitöskirjansa Otaniemen Kylmälaboratorioissa supranesteiden ominaisuuksista äärimmäisen matalissa lämpötiloissa, muutaman sadan miljoonasosa-asteen päässä absoluuttisesta nollapisteestä. Tutkimusaiheet ovat pysyneet samankaltaisina. Hän on myös Nuorten Tiedeakatemian puheenjohtaja.
”Olen aina nauttinut tieteen popularisoinnista niin Tutkija tavattavissa -vierailujen kuin messuesitystenkin kautta ehkä siksi, että olen aina ollut populaaritieteen ystävä”, Autti kertoo. Hän on vieraillut muun muassa Utsjoen lukion abien fysiikan kurssilla, ja vaikka lukiolaisia oli vain muutama, voi kuvitella innostusta Autin ”kylmään” aiheeseen. Studia-messut ovat myös hyvä tutkijan ja lukiolaisten kohtaamispaikka. ”Alku-ujostelun jälkeen oikean fyysikon kanssa keskusteleminen ja tutkimukseen tutustuminen on oppilaille selvästi innostava kokemus”.
Valtiotieteiden tohtori, yliopistonlehtori Elina Turjanmaa Itä-Suomen yliopistosta innostui itse sosiaalipsykologiasta lukion kurssilla.
”Yksi motivaatiotekijä lukiovierailujeni taustalla on tehdä tieteenalaa tutuksi lukiolaisille ja innostaa nuoria sosiaalipsykologian opintojen pariin”, Turjanmaa sanoo.
Etävierailullaan Turjanmaa käsittelee maahanmuuttoon ja ennakkoluuloihin liittyviä tutkimusteemoja. Nämä aiheet ovat jatkuvasti ajankohtaisia, ja hän pyrkii sitomaan sosiaalipsykologisia käsitteitä ajankohtaisiin ilmiöihin sekä toisaalta arkisiin ilmiöihin, jotka koskevat meitä kaikkia.
Turjanmaa on tehnyt etävierailuja ympäri Suomen, muun muassa Rovaniemellä, Joensuussa ja Espoossa, mutta myös pienemmillä paikkakunnilla.
Turjanmaa kertoo mielellään luennoillaan myös missä Suomessa on mahdollista opiskella sosiaalipsykologiaa – moni lukiolainen on ollut vuosien varrella kiinnostunut monipuolisesta alasta.
Samuli Siltasen oman kanavan tiedevideoilla on jo yli miljoona katselukertaa. (Kuva: Markus Juvonen)
Oikea tieto tukee demokratiaa
Teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen Helsingin yliopistosta tekee tiedekasvatusta YouTubessa ja Instagramissa kanavillaan @Samuntiedekanava ja @samuntiede. Hän elävöittää esityksiään muun muassa rummuilla, kuulapainoilla ja webcamilla.
”Tiede on niin kiehtovaa, että kaikkien pitäisi päästä kokemaan oivalluksia ja tietämisen iloa”, Siltanen innostuu. ”Tieteestä hyvin perillä olevalla kansalaisella on valmiudet erottaa oikea tieto väärästä”. Siltasen mukaan oikea tieto tukee demokraattista yhteiskuntaa. Oikea tieto on tutkittua tietoa, ei do your own research -gurujen huijausta.
Samu oli innokas tieteen yleistajuistaja jo opiskeluaikoinaan 1990-luvulla. Tuolloin hän järjesti Mathematical café ja Mathematical Pub -tilaisuuksia Espoon Otaniemessä. Matematiikka kiinnosti häntä jo kouluikäisenä ja siitä tuli elämänmittainen intohimo.
Kymmenisen vuotta sitten Siltanen aloitti Ylen Prisma Studion kokoonpanossa. Ohjelmasta syttyi kipinä elävään kuvaan ja kun Prisma Studio myöhemmin lopetettiin, hän perusti oman tiedekanavan YouTubeen. Kanavalla on noin 10 000 tilaajaa ja 570 000 videokatselua. TikTok ja Instagram mukaan lukien Siltasen tiedevideoita on katsottu jo yli miljoona kertaa.
Instagramista löytyy myös oivallinen @plastiikkaope, plastiikkakirurgian professori Virve Koljonen.
