Itiöprintti: analyysikeino ja salakieli

Riitta Oittinen

 

Itiöprinttejä Helsingin puistoista ja metsistä löytyneistä sienistä. Kuvat: Riitta Oittinen (2023)

Syksyn saa, sienikorit täyttyvät. Netti pursuaa kuvia sienistä, resepteistä ja tunnistamisongelmista. Ruokavirasto toteaa ettei sienten vertaaminen sienikirjan kuviin yksin riitä. Sieni saattaa olla eri ikäisenä hyvin eri näköinen. Itiöprintit – tai itiöjäljet – voivat olla avuksi tunnistamisessa. Sienestä itiölaskeumana irtoavan itiöpölyn väri riippuu lajista. Itiöpölyn väri on vakaa tuntomerkki. Tunnistamisen kannalta on olennaista että itiöpölyä on montaa eri väriä, kuten valkoista, ruskeaa ja mustaa. Joidenkin lajien tunnistaminen voi olla niin hankalaa että vain itiöprintin värin perusteella voi olla varma ettei vahingossa popsi myrkyllistä sientä.

Itiöprintti tehdään asettamalla sienen lakin alapinta paperin päälle. Useissa ohjeissa neuvotaan antamaa prosessille aikaa ainakin yön yli, mutta tulokset voivat näkyä jo parissa tunnissa. Kun lakista putoaa itiöitä sen alla olevalle pinnalle muodostuu alustalle jauhemainen kerros. Mikäli itiökuviosta haluaa mahdollisimman tarkkapiirteisen, sienen lakki kannattaa suojata kuvulla. Näin ilmavirrat eivät häiritse yksityiskohtaisen kuvion muodostumista.

Itiöprinttejä käytetään tutkimuksessa ja jalostuksessa, jolloin niistä tietenkin vaaditaan tarkka dokumentaatio. Tällöin alustana on lasilevy tai metallifolio. Hygienian tason pitää myös olla kotioloja korkeampi. Luonnontieteelliset museot ovat esitelleet itiöprintien tekemistä popularisoidakseen tiedettä. Myös kansainväliset tiedesivustot ja lapsille suunnatut luonnontieteelliset sivustot opastavat printtien tekoon osana biologian opetusta. Silmää miellyttäviä itiöprinttejä on esiteltelty taidemuseoissa ja gallerioissa.

Innostuin sienistä vasta itiöprinttien tekemisen myötä. Se on koukuttavaa. Vaikka printit näyttävät pääpiirteissään samankaltaisilta,  jokainen on ainutkertainen. Siihen voi piirtyä merkkejä kasvupaikan elämästä ja kasvistosta, kuten heltassa liikkuneiden hyönteisten jälkiä  tai kenties nirhama isomman eläimen puraisusta.

Sienten juttelemisesta sähköimpulsseilla on tehty alustavaa tutkimusta. Sieniprinttikin voi vaikuttaa sienen harjoittamalta visuaaliselta kommunikaatiolta. Vähintään kuvion ilmestyminen paperille on taianomaista, kuin visuaalinen kuiskaus tai viesti salakielellä. Koska itiöt saattavat säilyttää tehonsa vanhoissa printissä, viesti voi tulla joskus kaukaa menneisyydestä.

 

Lue myös:

Vähän solidaarisuutta, kiitos!

Vähän solidaarisuutta, kiitos!

Miksi ihmeessä Yleisradion irtisanomiset eivät ole herättäneet näkyvää huolta yliopistopiireissä? Missä viipyvät tutkijoiden solidaarisuuden osoitukset journalisteille? Tätä olen viime aikoina ihmetellyt. Samassa veneessähän tässä ollaan puolustamassa faktapohjaista...

Tuolileikki jähmettää yliopistojen elämää

Tuolileikki jähmettää yliopistojen elämää

Kuuntelin Sitran Tekoja tulevaisuuteen: Ratkaisuja talouden kestävään kasvuun-webinaarin maaliskuun alussa. Tilausuudessa pohdittiin eri kantilta sitä ongelmaa, että Suomen bruttokansantuote ei ole kasvanut kohta 20 vuoteen ja työn tuottavuus on huonontunut koko ajan....

Sodankäynnin oheisvahinkoja

Sodankäynnin oheisvahinkoja

  Katselen olohuoneen ikkunasta ulos. Koko viikon on pitänyt enemmän tai vähemmän poutaa. Tuntuu siltä kuin leudot tuulet olisivat sulattaneet talven kangistaman ruumiini, sielusta puhumattakaan. Tänään on kuitenkin taas hieman koleaa, ja ulkona leijailee...