Äänikirja nostaa rimaa

Elina Grundström

373 arvostelua. Niin moni lukija oli tähän päivään mennessä vaivautunut pisteyttämään helmikuussa ilmestyneen kirjani lukuaikapalvelu BookBeatissa.

Määrä ei ole valtaisa, mutta tietokirjalle ihan hyvä. Ja mikä parasta, se kasvaa koko ajan. Ukrainan musta multa on ensimmäinen kirjani, josta tehtiin myös äänikirja. Se on ollut hieno kokemus. On mukavaa seurata, miten kirjalle tippuu uusia pisteytyksiä. Ne kertovat ettei se ole lyhyen huomiopiikin jälkeen hävinnyt unohduksen mustaan aukkoon, kuten painetuille kirjoille helposti käy. On myös terveellistä saada lukijoiden ja kuulijoiden lyhyitä kommentteja siitä, mikä kirjassa toimii ja mikä ei.

Kuva: Shutterstock

Äänikirjat ovat tehneet parissa vuodessa läpimurron Suomessa. Viime vuonna ääni- ja sähkökirjoja myytiin kappalemäärissä laskettuna jo yli kaksi kertaa niin paljon kuin painettuja. Varsinkin tietokirjailijoille tilanne on uusi ja pelottava. Painettujen tietokirjojen myynti kirjakaupoissa on suorastaan romahtanut, vuonna 2022 se putosi peräti 18 prosenttia, eivätkä tietokirjat ole pärjänneet äänikirjoina yhtä hyvin kuin kaunokirjallisuus.

Julkisuudessa on esiintynyt suurta huolta siitä, että äänikirjojen läpimurto köyhdyttää ja kaventaa tietokirjallisuutta. Kirjailija Tiina Raevaara kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä, että äänikirjoina pärjäävät parhaiten henkilö- ja juonivetoiset kirjat, joita on helppo seurata, mutta kuvat ja graafit eivät niihin istu. Tutkija Minna Castrén kirjoittaa puolestaan Helsingin Sanomissa, että äänikirjat soveltuvat erityisesti viihteelliseen, juonivetoiseen ja rakenteeltaan selkeään kerronnallisen kirjallisuuteen, eikä monisyisempi kirjallisuus taivu äänikirjamuottiin.

Omien kokemusteni perusteella äänikirjan läpimurto voi kuitenkin myös parantaa tietokirjallisuutta – vähän vastaavalla tavalla kuin digitalisoituminen paransi journalismia toistakymmentä vuotta sitten. Äänikirjaformaatti altistaa kirjoittajan lukijoiden ja kuuntelijoiden suoralle palautteelle, lisää tekstin sujuvuuteen kohdistuvia vaatimuksia ja nostaa kirjoittamisen rimaa.

Tutkittua tietoa on arvostettu Suomessa niin paljon, että tietokirjoilta on näihin aikoihin asti siedetty sellaista kankeutta ja vaikealukuisuutta, jota ei digiaikana hyväksytä miltään muilta tekstityypeiltä. Tietokirjoista löytyy tylsää toteavaa tyyliä, tarpeettomia määrittelyjä, itsestään selvien asioiden pyörittelyä ja turhaa toistoa. Ja aivan liian usein tietokirjoista puuttuu punainen lanka, johdonmukainen juoni, joka kantaa läpi kirjan, oli se sitten temaattinen keskustelu tai todellisuuspohjainen tarina.

Tekstin lukeminen ääneen on aina ennenkin ollut hyvä tapa varmistaa, että se on sujuvaa.

Äänikirjaformaatti vaatii tietokirjailijoilta paljon skarppaamista, mutta se kannattaa. Juonellisuus ei estä vaikeidenkaan tietosisältöjen kertomista, mutta se helpottaa tiedon omaksumista ja voi tuoda tietokirjoille uutta yleisöä.

 

Kirjoittaja on tietokirjailija ja tiedetoimittaja, joka toimii myös narratiivisen kirjoittamisen kouluttajana. Hän aloittaa Tiedekeskiviikon uutena kolumnistina.

Lue myös:

Hauskuuden kuolema

Hauskuuden kuolema

Jääkiekon MM-kisat päättyivät juuri Prahassa. Pelaajat kertoivat nauttineensa hikoilusta ja kaikkensa antamisesta kentällä eivätkä suinkaan Prahan oluttarjonnasta. Vasta putoamiseen ja pettymykseen päättynyt puolivälierä kirvoitti kommentteja oluttölkkien avaamisesta....

Kuuluuko fiktio tiedejournalismiin?

Kuuluuko fiktio tiedejournalismiin?

  Fiktiivisten ainesten käytöstä journalismissa on käyty kiivasta keskustelua tänä keväänä toimittaja Matti Kuuselan elämäkerran myötä. Osa keskustelijoista ei ole nähnyt sepitteen käytössä ongelmaa, kun taas osassa puheenvuoroja fiktio on haluttu rajata kokonaan...

Mitkä ovat mieheyden ääripäät?

Mitkä ovat mieheyden ääripäät?

Parisuhteessa vaikeimpia asioita on oppia rakastamaan puolisoaan juuri sellaisena kuin hän on, eikä sellaisena kuin haluaisi hänen olevan. Sama pätee journalismiin. On vaikea pitää journalismista, joka ravistelee omia arvoja ja asenteita. Rakastetuimmat toimittajat...

Rationaalisuuden myytti – selittääkö talous lasten harvalukuisuuden?

Rationaalisuuden myytti – selittääkö talous lasten harvalukuisuuden?

Yksi maaliskuun lopun kärkiuutinen oli syntyvyyden lasku, joka haastaa Suomen tulevaisuutta, kun ikäihmisten määrä kasvaa ja yhteiskuntaa pyörittävät ikäluokat pienenevät. Uutinen ei sinänsä ole uusi. Samaa virttä on laulettu melkeinpä koko tämä vuosituhat, vaikka...