Algoritmi, tekoäly, älyvalo

Juha Herkman

Juha Herkman. (Kuva: Vesa-Matti Väärä)

 

Kun opiskelin noin 30 vuotta sitten hiukan tietojenkäsittelyoppia, suunnittelimme algoritmeja. Algoritmi oli toimintamalli, jolla jokin tehtävä oli mahdollista suorittaa. Algoritmit koodattiin ohjelmointikielellä tietokonetta varten, jotta ”typerä” laite osasi toimia oikein.

Viime vuosikymmenellä alettiin viestinnän yhteydessä puhua algoritmien vallasta. Striimauspalveluiden suosittelualgoritmit valitsivat, mitä viihdykettä kulutamme, uutisalgoritmit valikoivat kohtaamamme informaation ja sosiaalinen media kuplautti meidät samanhenkisiin yhteisöihin, korosti lähinnä vihaisia kannanottoja ja lisäsi yhteiskunnan polarisaatiota.

Viimeiset pari vuotta tekoäly on vienyt meitä kuin pässiä narussa. Visioissa tai uhkakuvissa tekoäly tekee uutiset, taiteilee kuvat ja musiikin, kirjoittaa opiskelijoiden esseet ja antaa silmänräpäyksessä vastauksen kiperiinkin kysymyksiin.

Stanley Kubrickin ohjaamassa ja Arthur C. Clarken novelliin perustuvassa tieteiselokuvassa Avaruusseikkailu 2001 kuvattiin vuonna 1968 avaruusasemaa, jonka toimintoja ohjaava tekoäly HAL-9000 ottaa vallan ihmisiltä. Samaa ideaa on toistettu sittemmin esimerkiksi Terminator– ja Matrix-menestyselokuvien sarjoissa.

Useita vuosikymmeniä tekoälyllä viitattiinkin koneisiin, joilla on tietoisuus ja jotka kykenevät tekemään itsenäisiä päätöksiä. Nykyään tekoäly tuntuu viittaavaan lähes kaikkiin ihmisen suunnittelemiin tietokoneohjelmiin ja algoritmeihin. Eniten viime aikoina huomiota ovat saaneet Chat GPT:n kaltaiset sovellukset, jotka tuottavat sisältöä ihmisen pyynnöstä.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että tekoäly on edelleenkin ohjelma, joka toteuttaa ihmisen antamia tehtäviä.

Tekoälyn käyttöä voi ja kannattaa harjoitella, koska siitä on hyötyä monissa työtehtävissä. Itsenäiseen ajatteluun tekoäly ei kykene, ja sen avulla aikaan saadut tuotokset ovat monesti vielä keskinkertaisia. Tekoäly tuottaa tuloksia, joita määrittävät niiden ohjelmoijien mieltymykset ja ohjelman käytössä olevan taustadatan painotukset.

Perimmiltään tekoäly on tietokoneohjelma, jonka avulla informaatiobisneksen jättiläiset ja muut suuryritykset pyrkivät sementoimaan oman menestyksensä ja liikevoittonsa. Niiltä se valuu yhteiskunnan muille toimijoille. Vielä on kuitenkin pitkä matka siihen, että tekoäly tekee tieteen innovaatiot tai vastaa luotettavasti tiedejournalistin kysymyksiin.

Lue myös:

Kuuluuko fiktio tiedejournalismiin?

Kuuluuko fiktio tiedejournalismiin?

  Fiktiivisten ainesten käytöstä journalismissa on käyty kiivasta keskustelua tänä keväänä toimittaja Matti Kuuselan elämäkerran myötä. Osa keskustelijoista ei ole nähnyt sepitteen käytössä ongelmaa, kun taas osassa puheenvuoroja fiktio on haluttu rajata kokonaan...

Mitkä ovat mieheyden ääripäät?

Mitkä ovat mieheyden ääripäät?

Parisuhteessa vaikeimpia asioita on oppia rakastamaan puolisoaan juuri sellaisena kuin hän on, eikä sellaisena kuin haluaisi hänen olevan. Sama pätee journalismiin. On vaikea pitää journalismista, joka ravistelee omia arvoja ja asenteita. Rakastetuimmat toimittajat...

Mikroskooppisia iloja

Mikroskooppisia iloja

Tutkiskelin hiljattain intensiivisesti kuravettä, lounaspöydän jämiä, hyönteisiä ja kuorintavoidetta. Voi pojat, olipa mielenkiintoista. Osallistuminen Suomen biotaiteen seuran kokeelliseen mikroskooppityöpajaan MicroMatters todisti että asioiden katsominen uudesta...