Algoritmi, tekoäly, älyvalo

Juha Herkman

Juha Herkman. (Kuva: Vesa-Matti Väärä)

 

Kun opiskelin noin 30 vuotta sitten hiukan tietojenkäsittelyoppia, suunnittelimme algoritmeja. Algoritmi oli toimintamalli, jolla jokin tehtävä oli mahdollista suorittaa. Algoritmit koodattiin ohjelmointikielellä tietokonetta varten, jotta ”typerä” laite osasi toimia oikein.

Viime vuosikymmenellä alettiin viestinnän yhteydessä puhua algoritmien vallasta. Striimauspalveluiden suosittelualgoritmit valitsivat, mitä viihdykettä kulutamme, uutisalgoritmit valikoivat kohtaamamme informaation ja sosiaalinen media kuplautti meidät samanhenkisiin yhteisöihin, korosti lähinnä vihaisia kannanottoja ja lisäsi yhteiskunnan polarisaatiota.

Viimeiset pari vuotta tekoäly on vienyt meitä kuin pässiä narussa. Visioissa tai uhkakuvissa tekoäly tekee uutiset, taiteilee kuvat ja musiikin, kirjoittaa opiskelijoiden esseet ja antaa silmänräpäyksessä vastauksen kiperiinkin kysymyksiin.

Stanley Kubrickin ohjaamassa ja Arthur C. Clarken novelliin perustuvassa tieteiselokuvassa Avaruusseikkailu 2001 kuvattiin vuonna 1968 avaruusasemaa, jonka toimintoja ohjaava tekoäly HAL-9000 ottaa vallan ihmisiltä. Samaa ideaa on toistettu sittemmin esimerkiksi Terminator– ja Matrix-menestyselokuvien sarjoissa.

Useita vuosikymmeniä tekoälyllä viitattiinkin koneisiin, joilla on tietoisuus ja jotka kykenevät tekemään itsenäisiä päätöksiä. Nykyään tekoäly tuntuu viittaavaan lähes kaikkiin ihmisen suunnittelemiin tietokoneohjelmiin ja algoritmeihin. Eniten viime aikoina huomiota ovat saaneet Chat GPT:n kaltaiset sovellukset, jotka tuottavat sisältöä ihmisen pyynnöstä.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että tekoäly on edelleenkin ohjelma, joka toteuttaa ihmisen antamia tehtäviä.

Tekoälyn käyttöä voi ja kannattaa harjoitella, koska siitä on hyötyä monissa työtehtävissä. Itsenäiseen ajatteluun tekoäly ei kykene, ja sen avulla aikaan saadut tuotokset ovat monesti vielä keskinkertaisia. Tekoäly tuottaa tuloksia, joita määrittävät niiden ohjelmoijien mieltymykset ja ohjelman käytössä olevan taustadatan painotukset.

Perimmiltään tekoäly on tietokoneohjelma, jonka avulla informaatiobisneksen jättiläiset ja muut suuryritykset pyrkivät sementoimaan oman menestyksensä ja liikevoittonsa. Niiltä se valuu yhteiskunnan muille toimijoille. Vielä on kuitenkin pitkä matka siihen, että tekoäly tekee tieteen innovaatiot tai vastaa luotettavasti tiedejournalistin kysymyksiin.

Lue myös:

Amis, sivistys ja ongelmat – kaksi tutkimusta, kaksi näkökulmaa

Amis, sivistys ja ongelmat – kaksi tutkimusta, kaksi näkökulmaa

Ammatillinen koulutus on jälleen noussut pinnalle mediassa. Tutkija Penni Pietilä osallistui kolmen lukukauden ajan ammattikoulun äidinkielen opetukseen. Hän havaitsi, että yleissivistävät tavoitteet ovat jääneet opintojen nopean edistämisen ja työelämään siirtymisen...

Sanoma hajotti tiedetoimituksensa

Sanoma hajotti tiedetoimituksensa

  Vuosikymmenen mittainen kokeilu tuli päätökseen, kun Sanoma ilmoitti jakavansa Helsingin Sanomien tiedetoimituksen kahteen osaan. Minä ja kolme muuta Tiede- ja Tiede Luonto -lehtien tuottajaa sekä niiden päätoimittaja ja graafikko siirryimme maaliskuun alussa...

Vähän solidaarisuutta, kiitos!

Vähän solidaarisuutta, kiitos!

Miksi ihmeessä Yleisradion irtisanomiset eivät ole herättäneet näkyvää huolta yliopistopiireissä? Missä viipyvät tutkijoiden solidaarisuuden osoitukset journalisteille? Tätä olen viime aikoina ihmetellyt. Samassa veneessähän tässä ollaan puolustamassa faktapohjaista...

Tuolileikki jähmettää yliopistojen elämää

Tuolileikki jähmettää yliopistojen elämää

Kuuntelin Sitran Tekoja tulevaisuuteen: Ratkaisuja talouden kestävään kasvuun-webinaarin maaliskuun alussa. Tilausuudessa pohdittiin eri kantilta sitä ongelmaa, että Suomen bruttokansantuote ei ole kasvanut kohta 20 vuoteen ja työn tuottavuus on huonontunut koko ajan....