Algoritmi, tekoäly, älyvalo

Juha Herkman

Juha Herkman. (Kuva: Vesa-Matti Väärä)

 

Kun opiskelin noin 30 vuotta sitten hiukan tietojenkäsittelyoppia, suunnittelimme algoritmeja. Algoritmi oli toimintamalli, jolla jokin tehtävä oli mahdollista suorittaa. Algoritmit koodattiin ohjelmointikielellä tietokonetta varten, jotta ”typerä” laite osasi toimia oikein.

Viime vuosikymmenellä alettiin viestinnän yhteydessä puhua algoritmien vallasta. Striimauspalveluiden suosittelualgoritmit valitsivat, mitä viihdykettä kulutamme, uutisalgoritmit valikoivat kohtaamamme informaation ja sosiaalinen media kuplautti meidät samanhenkisiin yhteisöihin, korosti lähinnä vihaisia kannanottoja ja lisäsi yhteiskunnan polarisaatiota.

Viimeiset pari vuotta tekoäly on vienyt meitä kuin pässiä narussa. Visioissa tai uhkakuvissa tekoäly tekee uutiset, taiteilee kuvat ja musiikin, kirjoittaa opiskelijoiden esseet ja antaa silmänräpäyksessä vastauksen kiperiinkin kysymyksiin.

Stanley Kubrickin ohjaamassa ja Arthur C. Clarken novelliin perustuvassa tieteiselokuvassa Avaruusseikkailu 2001 kuvattiin vuonna 1968 avaruusasemaa, jonka toimintoja ohjaava tekoäly HAL-9000 ottaa vallan ihmisiltä. Samaa ideaa on toistettu sittemmin esimerkiksi Terminator– ja Matrix-menestyselokuvien sarjoissa.

Useita vuosikymmeniä tekoälyllä viitattiinkin koneisiin, joilla on tietoisuus ja jotka kykenevät tekemään itsenäisiä päätöksiä. Nykyään tekoäly tuntuu viittaavaan lähes kaikkiin ihmisen suunnittelemiin tietokoneohjelmiin ja algoritmeihin. Eniten viime aikoina huomiota ovat saaneet Chat GPT:n kaltaiset sovellukset, jotka tuottavat sisältöä ihmisen pyynnöstä.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että tekoäly on edelleenkin ohjelma, joka toteuttaa ihmisen antamia tehtäviä.

Tekoälyn käyttöä voi ja kannattaa harjoitella, koska siitä on hyötyä monissa työtehtävissä. Itsenäiseen ajatteluun tekoäly ei kykene, ja sen avulla aikaan saadut tuotokset ovat monesti vielä keskinkertaisia. Tekoäly tuottaa tuloksia, joita määrittävät niiden ohjelmoijien mieltymykset ja ohjelman käytössä olevan taustadatan painotukset.

Perimmiltään tekoäly on tietokoneohjelma, jonka avulla informaatiobisneksen jättiläiset ja muut suuryritykset pyrkivät sementoimaan oman menestyksensä ja liikevoittonsa. Niiltä se valuu yhteiskunnan muille toimijoille. Vielä on kuitenkin pitkä matka siihen, että tekoäly tekee tieteen innovaatiot tai vastaa luotettavasti tiedejournalistin kysymyksiin.

Lue myös:

Onko editorin työ kamalaa?

Onko editorin työ kamalaa?

Taannoin tuttava halusi tietää, mitä aikakauslehden tuottajana oikein teen työkseni. Kerroin, että muokkaan toisten kirjoittajien tekstejä: sullon tai levitän haluttuun mittaan, karsin rönsyjä ja lisään havainnollistavia esimerkkejä, tarkistan faktoja, selkeytän...

Terveisiä tekstitehtaalta!

Terveisiä tekstitehtaalta!

Kirjailijat ovat uusi proletariaatti, jota ruoskitaan työskentelemään entistä enemmän mutta pienemmillä palkkioilla. Äänikirjamaailma janoaa uusia versioita menetysteoksista niin nopeasti kuin mahdollista. Kirjailijoilta vaaditaan tiheää julkaisutahtia laadun...

Pojat unelmoivat, mutta isien polku on kuollut

Pojat unelmoivat, mutta isien polku on kuollut

Hesarin Kuukausiliitteessä oli juttua yhdeksäsluokkalaisista pojista. Pojilla oli samanlaiset unelmat kuin 35 vuotta sitten, kun itse olin samanikäinen. Tuolloin, 90-luvun alussa, elettiin laman syvintä vaihetta, mutta pian talous lähti nopeaan kasvuun. Suurimmalla...

Euroopan erityisin luontosuhde

Euroopan erityisin luontosuhde

  Uskottelemme itsellemme monenlaisia asioita. Me suomalaiset esimerkiksi uskomme epämääräisesti olevamme jonkinlaista ”luontokansaa”, vaikka emme kävisi kerrostalon parkkipaikkaa pidemmällä eräilemässä. Pönkitämme luontokansamyytin avulla identiteettiämme. Tätä...