Algoritmi, tekoäly, älyvalo

Juha Herkman

Juha Herkman. (Kuva: Vesa-Matti Väärä)

 

Kun opiskelin noin 30 vuotta sitten hiukan tietojenkäsittelyoppia, suunnittelimme algoritmeja. Algoritmi oli toimintamalli, jolla jokin tehtävä oli mahdollista suorittaa. Algoritmit koodattiin ohjelmointikielellä tietokonetta varten, jotta ”typerä” laite osasi toimia oikein.

Viime vuosikymmenellä alettiin viestinnän yhteydessä puhua algoritmien vallasta. Striimauspalveluiden suosittelualgoritmit valitsivat, mitä viihdykettä kulutamme, uutisalgoritmit valikoivat kohtaamamme informaation ja sosiaalinen media kuplautti meidät samanhenkisiin yhteisöihin, korosti lähinnä vihaisia kannanottoja ja lisäsi yhteiskunnan polarisaatiota.

Viimeiset pari vuotta tekoäly on vienyt meitä kuin pässiä narussa. Visioissa tai uhkakuvissa tekoäly tekee uutiset, taiteilee kuvat ja musiikin, kirjoittaa opiskelijoiden esseet ja antaa silmänräpäyksessä vastauksen kiperiinkin kysymyksiin.

Stanley Kubrickin ohjaamassa ja Arthur C. Clarken novelliin perustuvassa tieteiselokuvassa Avaruusseikkailu 2001 kuvattiin vuonna 1968 avaruusasemaa, jonka toimintoja ohjaava tekoäly HAL-9000 ottaa vallan ihmisiltä. Samaa ideaa on toistettu sittemmin esimerkiksi Terminator– ja Matrix-menestyselokuvien sarjoissa.

Useita vuosikymmeniä tekoälyllä viitattiinkin koneisiin, joilla on tietoisuus ja jotka kykenevät tekemään itsenäisiä päätöksiä. Nykyään tekoäly tuntuu viittaavaan lähes kaikkiin ihmisen suunnittelemiin tietokoneohjelmiin ja algoritmeihin. Eniten viime aikoina huomiota ovat saaneet Chat GPT:n kaltaiset sovellukset, jotka tuottavat sisältöä ihmisen pyynnöstä.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että tekoäly on edelleenkin ohjelma, joka toteuttaa ihmisen antamia tehtäviä.

Tekoälyn käyttöä voi ja kannattaa harjoitella, koska siitä on hyötyä monissa työtehtävissä. Itsenäiseen ajatteluun tekoäly ei kykene, ja sen avulla aikaan saadut tuotokset ovat monesti vielä keskinkertaisia. Tekoäly tuottaa tuloksia, joita määrittävät niiden ohjelmoijien mieltymykset ja ohjelman käytössä olevan taustadatan painotukset.

Perimmiltään tekoäly on tietokoneohjelma, jonka avulla informaatiobisneksen jättiläiset ja muut suuryritykset pyrkivät sementoimaan oman menestyksensä ja liikevoittonsa. Niiltä se valuu yhteiskunnan muille toimijoille. Vielä on kuitenkin pitkä matka siihen, että tekoäly tekee tieteen innovaatiot tai vastaa luotettavasti tiedejournalistin kysymyksiin.

Lue myös:

Mitä saat, kun lähdet sote-alalta?

Mitä saat, kun lähdet sote-alalta?

Sote-alan kriisi jatkuu. Mediassa näkyy yhä enemmän ammattilaisten, asiakkaiden ja kansalaisten huolestuneita puheenvuoroja. Kriisi tulee yhä julkisemmaksi ja muuttuu sote-organisaatioiden sisäisestä ilmiöstä koko kansan puheenaiheeksi. Myös media tekee töitä...

Ei edes sporarahoja

Ei edes sporarahoja

Jörn Donner oli kirjailijana määrän mestari. Hän oli kulttuurin moniottelija, elokuvaohjaaja, tuottaja, diplomaatti ja poliitikko, joka halusi tulla tunnetuksi nimenomaan kirjailijana. Hänen poikansa Otto Gabrielsson kirjoitti kirjassaan Rikkaruoho, että isä tähdensi...

Itiöprintti: analyysikeino ja salakieli

Itiöprintti: analyysikeino ja salakieli

  Syksyn saa, sienikorit täyttyvät. Netti pursuaa kuvia sienistä, resepteistä ja tunnistamisongelmista. Ruokavirasto toteaa ettei sienten vertaaminen sienikirjan kuviin yksin riitä. Sieni saattaa olla eri ikäisenä hyvin eri näköinen. Itiöprintit - tai itiöjäljet...

Tarinat ja data vihreästä siirtymästä

Tarinat ja data vihreästä siirtymästä

Mediassa, poliittisessa puheessa ja erilaisissa kestävään talouteen tai kestävyyttä edistävään tutkimukseen ja koulutukseen liittyvissä tilaisuuksissa toistuu tarina siitä, että Suomi on edelläkävijä vihreässä siirtymässä. Samoissa yhteyksissä puhutaan kuitenkin...