Asioiden tuntemuksesta

Joonas Aitonurmi

Selaimessani oli auki liki 280 välilehteä, kun jäin pari viikkoa sitten fyysiseen eristykseen. Satoja lukemattomia artikkeleja, Twitter-ketjuja, lehtijuttuja joihin halusin palata ja reseptejä, varmuuden vuoksi auki useampaan otteeseen. Selkärangasta lähtee reaktio, joka pakottaa etsimään uutta ähkyksi asti, vaikka hitaasti sulatellen omaksuisi paljon enemmän. Asiantuntijat tekevät niin ja koitan saada otetta siitä mitä he tietävät, jotta tuntisin paremmin maailmanmenoa.
 
Poliittisen talouden tutkija William Davies valaisee helppolukuisessa ja yllättävässä kirjassaan Nervous States: How the Feeling Took Over the World (2019) poliittisen ajattelun ja nykyaikaisen asiantuntijuuden kehitystä ja tunteiden roolia valtioissa ja yhteiskunnissa. Aloin lukea kirjaa sattumalta samaan aikaan kun koronavirusepidemia alkoi Euroopassa. Kirja ei kerro koronaviruksesta, mutta kertoo paljon ajalle kiinnostavaa asiantuntijatiedon historiasta ja sen hankalaksi muuttuneesta paikasta yhteiskunnassa.
 
Daviesin yhteenvetona on ajatus siitä, että tieteellisen tiedon ja sosiaalisen kehityksen olisi löydettävä toisensa tukemaan yhteiskunnallista rauhaa, paikoitellen hallitsevan laskelmoivan datan ja valheiden markkinoiden sijaan. Daviesin mukaan kehitystä tarkastellessa pitäisi suhtautua vakavammin sekä tunteisiin, jotka ovat seurausta yhteiskunnallisesta osattomuudesta, että tunteita pikavauhtia peluuttavaan huomiotalouteen. Molemmat liikuttavat politiikkaa nopeudella, johon asiantuntemus ja tutkittu tieto eivät aina pysty reagoimaan nopeasti.
 
Davies korostaa, että pitää kuunnella ja tutkia ihmisten mielipahaa, kipua ja pelkoa, eli hyvinkin poliittisia tunteita. Hänen mukaansa se voisi palauttaa luottamusta asiantuntijuuteen ja faktoihin. Täyslaidallisen kirjassa saavat yhdysvaltalaisten teknologiajättien kuolemattomuutta ja omaa onnellisuuttaan tavoittelevat johtajat, joilla on varaa valita älykkäistä tiedon tuottamisen tavoista. Saman satsin niskaansa saavat ne, jotka pyrkivät luotsaamaan yhteiskuntaa älyttömästi hyötyen ihmisten välisen luottamuksen rapauttamisesta. Asiantuntijuuden ja faktojen avulla voidaan ylittää muita konflikteja, kun tarttumapinta yhteiseen todellisuuteen näytetään luotettavasti.
 
Esimerkit mittaamisen ja tiedontuotannon historiasta osoittavat niihin liittyvien intohimojen ja intressien määrää. Disinformaation ja valikoivan tiedon vaaniessa nurkan takana, julkisten tilastojen demokraattinen avoimuus ja edustavuus on vaikuttava ajatus. Miten sieltä useampi tunnistaisi itsensä ja tuntisi osallisuutensa yhteiskunnassa?
 
Koitan kasvattaa samalla omaa tuntemustani erilaisista asioista. Nyt kaikki välilehdet on viimein luettu.
 
Aprillia!
 
Välilehtiä on vielä auki rapiat 150.
 

Lue myös:

Sanat ja teot

Sanat ja teot

”Koulutuspolitiikka on aina ollut enemmän sanoja kuin tekoja”, puuskahti eräs kokenut rehtori. Tutkijana sanoisin asian niin, että koulutuspoliittisia päätöksiä ohjaavat abstraktit periaatteet, mutta käytännön koulutyö on konkreettista arjen hallintaa, josta ylevät...

Monen sortin denialisteja

Monen sortin denialisteja

Ilmastonmuutosta ei ole. Rokotteet ovat turhia. Vladimir Putin on hieno mies. Tiedän suomalaisia, jotka allekirjoittavat kaikki nämä shokeeraavat väitteet. Yksi taitaa istua eduskunnassakin. Denialismi on aikamme sairaus. On kanssaihmisiä, jotka saavat suurta...

Sotatieteiden maisteri

Sotatieteiden maisteri

Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan on nostanut näkyviin informaatiosodan eri muotoja ja myös natsi- ja kommunistihallintojen historiasta tutun totalitaristisen propagandakoneiston Venäjällä. Tiedettä ja tieteelliseksi tiedoksi naamioitua informaatiota käytetään...

Kuvapankit lavastavat tarinoita

Kuvapankit lavastavat tarinoita

Soittaako kelloa: miljöö josta ei saa otetta? Tekopirteä henkilö osoittamassa kynällä kattoa? Vanhempi mies jammailemassa jäykähkösti kuulokkeet korvilla? Tällöin olet todennäköisesti nähnyt kuvapankista poimitun kuvan. Ei päivää ilman kuvapankkikuvaa. Niitä on...