Glitch – Virheen ylitsys

Riitta Oittinen

Alkuperäinen kuva esitti 1970-luvulla rakennettua lähiötä. Toimintahäiriö aiheutti siihen monenlaisia muutoksia (Kuva: Riitta Oittinen ja ruutukaappaus, 2015).


Viat ja virheet voivat olla kammottavia, kiusallisia, hauskoja tai hyödyllisiä mittakaavan ja kontekstin mukaan. Harmillisesti kansallisen epäonnistumisen päivä (13.10) meni jo, mutta glitcheihin voi toki tutustua koska vain.
Termille glitch ei ole suomenkielistä vastinetta. Se tarkoittaa vikaa, ongelmaa tai toimintahäiriötä varsinkin kun se on tekniikan aiheuttamaa: joku prosessi ei toimi suunnitelmien mukaan. Glitch voi ilmetä vaikka televisioruudun kuvan tai näyttötaulun informaation pätkimisenä ja pikselöytymisenä. Pelimaailmaan liittyvää tematiikkaa on ollut esillä Kuntsin modernin taiteen museossa Vaasassa muutama vuosi sitten.
Itse olen kerännyt glitchejä sekä ruutukaappauksin että valokuvin. Dokumentoin esimerkiksi julkisten tilojen näyttöjä joiden –  totta tosiaan – toivoisi olevan kunnossa. Toisaalta joskus olen oikein toivonutkin glitchiä vaikka piristämään ostoskanavan tuijottelua hotellihuoneessa (vinkki aloittelevalle bongaajalle: huono satelliittiyhteys = hyvä glitch esiintyvyys). 
Kymmenisen vuotta sitten glitch sai vanhan tietokoneeni kuvankäsittelyohjelman generoimaan uusia kuvia yhdistämällä, pirstomalla ja värittämällä sattumanvaraisesti arkistossa olleita kuvia. Ne olivat niin lumoavia että klikkailin tuntikaupalla uusia kuvia ja ihastelin glitchien aiheuttamia yllätyksiä. Sen lisäksi että tulokset olivat mielenkiintoisia, osa herätti katsomaan tuttuja asioita ja kohteita uudella tavalla. Ne loivat yllättäviä assosiaatioita ja veivät sellaisiin visuaalisiin maailmoihin joita en olisi ikinä itse kyennyt enkä keksinyt luomaan. 
Laajemmin ymmärrettynä glitch voi toimia niin tutkimuksen kimmokkeena kuin kohteena. Kämmeistä voi oppia kuten keksintöjen historia todistaa. Virheiden löytämiseen hyödynnetään myös uutta tekniikkaa kuten koneoppimista. Siinä ohjelma kirjaimellisesti oppii virheistä sen miten ne tunnistetaan. Käänteisesti virheitä voi myös tuottaa vaikka testaamaan virheensietokykyä.

Valokuva erään hotellihuoneen televisioruudusta (Riitta Oittinen, 2016).


 

Striimaus Brysselin Saint-Josse-ten-Nooden kaupunginhallituksen kokouksesta näytti näin psykedeeliseltä pätkivien yhteyksien vuoksi (ruutukaappaus Riitta Oittinen, 2018).


 
Kirjoittaja on osallistunut aiheesta pidettyihin näyttelyihin, kuten /’fu:bar/ Glitch Art Festival, Zagreb.
 
 

Lue myös:

Oikeutta luonnolle – myös lakien tasolla

Oikeutta luonnolle – myös lakien tasolla

  Yksi tämän vuoden tärkeimmistä päivämääristä omassa kalenterissani oli 1.6.2023. Silloin voimaan astui uusi luonnonsuojelulaki. Laki on merkittävä, koska siihen on kirjattu monia uudistuksia, jotka näyttävät kapulakielisinä melko mitäänsanomattomilta, mutta kun...

Altavastaaja muuntui hyökkääjäksi

Altavastaaja muuntui hyökkääjäksi

  Uutismedia on koko kesän uutterasti paljastanut valtionvarainministeri Riikka Purran rasistisia kirjoituksia ja samalla kärttänyt ”selvää irtisanoutumista rasismista”. Tuloksetta. Purran painostaminen on vain johtanut perussuomalaisten rivien tiivistymiseen ja...

Varo tietoa – se on lahja, jota ei voi palauttaa

Varo tietoa – se on lahja, jota ei voi palauttaa

Tiedon vastaanottaminen on siinä mielessä peruuttamatonta, että kerran jonkin tiedon saatuasi et voi enää jatkaa elämääsi samana ihmisenä kuin siihen asti. Tiedät nyt jotain mitä äsken et, etkä voi enää pakittaa lähtöruutuun ja katsoa maailmaa samoin silmin kuin vielä...

Suomi kansainvälistyy – miten huomioimme tämän tiedeviestinnässä?

Suomi kansainvälistyy – miten huomioimme tämän tiedeviestinnässä?

Tiedeviestinnän arvo on laajasti tunnistettu. Hyvä niin! Tieteen ajatellaan kuuluvan kaikille, ja esimerkiksi erilaiset lasten ja nuorten tiedetapahtumat ovat jo tärkeä osa tutkimuksesta kertomista. Silti tarjonta ei tavoita vielä kaikkia, eikä toisaalta kaikilla...