Glitch – Virheen ylitsys

Riitta Oittinen

Alkuperäinen kuva esitti 1970-luvulla rakennettua lähiötä. Toimintahäiriö aiheutti siihen monenlaisia muutoksia (Kuva: Riitta Oittinen ja ruutukaappaus, 2015).


Viat ja virheet voivat olla kammottavia, kiusallisia, hauskoja tai hyödyllisiä mittakaavan ja kontekstin mukaan. Harmillisesti kansallisen epäonnistumisen päivä (13.10) meni jo, mutta glitcheihin voi toki tutustua koska vain.
Termille glitch ei ole suomenkielistä vastinetta. Se tarkoittaa vikaa, ongelmaa tai toimintahäiriötä varsinkin kun se on tekniikan aiheuttamaa: joku prosessi ei toimi suunnitelmien mukaan. Glitch voi ilmetä vaikka televisioruudun kuvan tai näyttötaulun informaation pätkimisenä ja pikselöytymisenä. Pelimaailmaan liittyvää tematiikkaa on ollut esillä Kuntsin modernin taiteen museossa Vaasassa muutama vuosi sitten.
Itse olen kerännyt glitchejä sekä ruutukaappauksin että valokuvin. Dokumentoin esimerkiksi julkisten tilojen näyttöjä joiden –  totta tosiaan – toivoisi olevan kunnossa. Toisaalta joskus olen oikein toivonutkin glitchiä vaikka piristämään ostoskanavan tuijottelua hotellihuoneessa (vinkki aloittelevalle bongaajalle: huono satelliittiyhteys = hyvä glitch esiintyvyys). 
Kymmenisen vuotta sitten glitch sai vanhan tietokoneeni kuvankäsittelyohjelman generoimaan uusia kuvia yhdistämällä, pirstomalla ja värittämällä sattumanvaraisesti arkistossa olleita kuvia. Ne olivat niin lumoavia että klikkailin tuntikaupalla uusia kuvia ja ihastelin glitchien aiheuttamia yllätyksiä. Sen lisäksi että tulokset olivat mielenkiintoisia, osa herätti katsomaan tuttuja asioita ja kohteita uudella tavalla. Ne loivat yllättäviä assosiaatioita ja veivät sellaisiin visuaalisiin maailmoihin joita en olisi ikinä itse kyennyt enkä keksinyt luomaan. 
Laajemmin ymmärrettynä glitch voi toimia niin tutkimuksen kimmokkeena kuin kohteena. Kämmeistä voi oppia kuten keksintöjen historia todistaa. Virheiden löytämiseen hyödynnetään myös uutta tekniikkaa kuten koneoppimista. Siinä ohjelma kirjaimellisesti oppii virheistä sen miten ne tunnistetaan. Käänteisesti virheitä voi myös tuottaa vaikka testaamaan virheensietokykyä.

Valokuva erään hotellihuoneen televisioruudusta (Riitta Oittinen, 2016).


 

Striimaus Brysselin Saint-Josse-ten-Nooden kaupunginhallituksen kokouksesta näytti näin psykedeeliseltä pätkivien yhteyksien vuoksi (ruutukaappaus Riitta Oittinen, 2018).


 
Kirjoittaja on osallistunut aiheesta pidettyihin näyttelyihin, kuten /’fu:bar/ Glitch Art Festival, Zagreb.
 
 

Lue myös:

Sanat ja teot

Sanat ja teot

”Koulutuspolitiikka on aina ollut enemmän sanoja kuin tekoja”, puuskahti eräs kokenut rehtori. Tutkijana sanoisin asian niin, että koulutuspoliittisia päätöksiä ohjaavat abstraktit periaatteet, mutta käytännön koulutyö on konkreettista arjen hallintaa, josta ylevät...

Monen sortin denialisteja

Monen sortin denialisteja

Ilmastonmuutosta ei ole. Rokotteet ovat turhia. Vladimir Putin on hieno mies. Tiedän suomalaisia, jotka allekirjoittavat kaikki nämä shokeeraavat väitteet. Yksi taitaa istua eduskunnassakin. Denialismi on aikamme sairaus. On kanssaihmisiä, jotka saavat suurta...

Sotatieteiden maisteri

Sotatieteiden maisteri

Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan on nostanut näkyviin informaatiosodan eri muotoja ja myös natsi- ja kommunistihallintojen historiasta tutun totalitaristisen propagandakoneiston Venäjällä. Tiedettä ja tieteelliseksi tiedoksi naamioitua informaatiota käytetään...

Kuvapankit lavastavat tarinoita

Kuvapankit lavastavat tarinoita

Soittaako kelloa: miljöö josta ei saa otetta? Tekopirteä henkilö osoittamassa kynällä kattoa? Vanhempi mies jammailemassa jäykähkösti kuulokkeet korvilla? Tällöin olet todennäköisesti nähnyt kuvapankista poimitun kuvan. Ei päivää ilman kuvapankkikuvaa. Niitä on...