Glitch – Virheen ylitsys

Riitta Oittinen

Alkuperäinen kuva esitti 1970-luvulla rakennettua lähiötä. Toimintahäiriö aiheutti siihen monia muutoksia (Kuva: Riitta Oittinen ja ruutukaappaus, 2015).

Viat ja virheet voivat olla kammottavia, kiusallisia, hauskoja tai hyödyllisiä mittakaavan ja kontekstin mukaan. Harmillisesti kansallisen epäonnistumisen päivä (13.10) meni jo, mutta glitcheihin voi toki tutustua koska vain.

Termille glitch ei ole suomenkielistä vastinetta. Se tarkoittaa vikaa, ongelmaa tai toimintahäiriötä varsinkin kun se on tekniikan aiheuttamaa: joku prosessi ei toimi suunnitelmien mukaan. Glitch voi ilmetä vaikka televisioruudun kuvan tai näyttötaulun informaation pätkimisenä ja pikselöytymisenä. Pelimaailmaan liittyvää tematiikkaa on ollut esillä Kuntsin modernin taiteen museossa Vaasassa muutama vuosi sitten.

Itse olen kerännyt glitchejä sekä ruutukaappauksin että valokuvin. Dokumentoin esimerkiksi julkisten tilojen näyttöjä joiden –  totta tosiaan – toivoisi olevan kunnossa. Toisaalta joskus olen oikein toivonutkin glitchiä vaikka piristämään ostoskanavan tuijottelua hotellihuoneessa (vinkki aloittelevalle bongaajalle: huono satelliittiyhteys = hyvä glitch esiintyvyys). 

Kymmenisen vuotta sitten glitch sai vanhan tietokoneeni kuvankäsittelyohjelman generoimaan uusia kuvia yhdistämällä, pirstomalla ja värittämällä sattumanvaraisesti arkistossa olleita kuvia. Ne olivat niin lumoavia että klikkailin tuntikaupalla uusia kuvia ja ihastelin glitchien aiheuttamia yllätyksiä. Sen lisäksi että tulokset olivat mielenkiintoisia, osa herätti katsomaan tuttuja asioita ja kohteita uudella tavalla. Ne loivat yllättäviä assosiaatioita ja veivät sellaisiin visuaalisiin maailmoihin joita en olisi ikinä itse kyennyt enkä keksinyt luomaan. 

Laajemmin ymmärrettynä glitch voi toimia niin tutkimuksen kimmokkeena kuin kohteena. Kämmeistä voi oppia kuten keksintöjen historia todistaa. Virheiden löytämiseen hyödynnetään myös uutta tekniikkaa kuten koneoppimista. Siinä ohjelma kirjaimellisesti oppii virheistä sen miten ne tunnistetaan. Käänteisesti virheitä voi myös tuottaa vaikka testaamaan virheensietokykyä.

Valokuva erään hotellihuoneen televisioruudusta (Riitta Oittinen, 2016).

 

Striimaus Brysselin Saint-Josse-ten-Nooden kaupunginhallituksen kokouksesta näytti näin psykedeeliseltä pätkivien yhteyksien vuoksi (ruutukaappaus Riitta Oittinen, 2018).

Kirjoittaja on osallistunut aiheesta pidettyihin näyttelyihin, kuten /’fu:bar/ Glitch Art Festival, Zagreb.

Lue myös:

Amis, sivistys ja ongelmat – kaksi tutkimusta, kaksi näkökulmaa

Amis, sivistys ja ongelmat – kaksi tutkimusta, kaksi näkökulmaa

Ammatillinen koulutus on jälleen noussut pinnalle mediassa. Tutkija Penni Pietilä osallistui kolmen lukukauden ajan ammattikoulun äidinkielen opetukseen. Hän havaitsi, että yleissivistävät tavoitteet ovat jääneet opintojen nopean edistämisen ja työelämään siirtymisen...

Sanoma hajotti tiedetoimituksensa

Sanoma hajotti tiedetoimituksensa

  Vuosikymmenen mittainen kokeilu tuli päätökseen, kun Sanoma ilmoitti jakavansa Helsingin Sanomien tiedetoimituksen kahteen osaan. Minä ja kolme muuta Tiede- ja Tiede Luonto -lehtien tuottajaa sekä niiden päätoimittaja ja graafikko siirryimme maaliskuun alussa...

Vähän solidaarisuutta, kiitos!

Vähän solidaarisuutta, kiitos!

Miksi ihmeessä Yleisradion irtisanomiset eivät ole herättäneet näkyvää huolta yliopistopiireissä? Missä viipyvät tutkijoiden solidaarisuuden osoitukset journalisteille? Tätä olen viime aikoina ihmetellyt. Samassa veneessähän tässä ollaan puolustamassa faktapohjaista...

Tuolileikki jähmettää yliopistojen elämää

Tuolileikki jähmettää yliopistojen elämää

Kuuntelin Sitran Tekoja tulevaisuuteen: Ratkaisuja talouden kestävään kasvuun-webinaarin maaliskuun alussa. Tilausuudessa pohdittiin eri kantilta sitä ongelmaa, että Suomen bruttokansantuote ei ole kasvanut kohta 20 vuoteen ja työn tuottavuus on huonontunut koko ajan....