He eivät tiedä mitä he tekevät?

Juha Herkman

 
Maailman talousfoorumin viime syksyn kilpailukykyvertailussa Suomi oli pudonnut kärkisijoilta kahdeksanneksi. Kärjessä olivat Sveitsi, Singapore, Yhdysvallat ja Saksa. Suomi oli edelleen 140 maan joukossa paras Pohjoismaa. Suomen piti kärkikymmenikössä korkea koulutustaso ja vakaa toimintaympäristö.
Mitä tekee Suomen hallitus? Se ”parantaa” kilpailukykyä leikkaamalla rajusti koulutuksesta ja ajamalla uhkailulla ja yksipuolisella elinkeinoelämän tukemisella työmarkkinajärjestöt pattitilanteeseen, joka rapauttaa yhteiskuntarauhaa.
On ymmärrettävää, että valtion kestävyysvajetta korjataan säästämällä myös koulutuksesta. Nyt leikkuri nappaa koulutuksesta kuitenkin kammottavan siivun. Opetusministeriön osuus valtion budjettimenoista on vain 6,8 prosenttia. Yli 600 miljoonan euron leikkaus koulutuksesta on kohtuuton, kun esimerkiksi keskustapuolueen pyhään lehmään maatalouden tukiin ei kajota lainkaan.
Yleensä ministeri puolustaa omaa hallinnonalaansa. Nykyinen opetusministeri puolestaan toistelee silmät pyöreinä samoja mantroja kuin hallituksen ”isot pojat”. Hänen mukaansa korkeakouluihin syydettiin 2000-luvun alussa niin paljon rahaa, että sitä sietääkin leikata. Samalla perusteella leikkauksia voisi kohdistaa melkein mihin tahansa.
Indeksijäädytysten takia yliopistojen tosiasiallinen rahoitus on viime vuosina pienentynyt ja yliopistoista vähennetty henkilökuntaa. Tulevat leikkaukset poistavat suomalaisesta koulutuksesta arvioiden mukaan lähes 10 000 työpaikkaa. Kun jostain IT-yrityksestä vähennetään muutama sata työntekijää, huudetaan apuun sopeutuspaketteja ja kultaisia käden puristuksia. Ei tällä kertaa.
On selvä, että kilpailukykyä ei näillä toimilla paranneta. Kun otetaan huomioon leikkausten aiheuttamat työttömyys- ja sosiaalikulut sekä ostovoiman väheneminen aikana, jolloin Suomen hauras talous lepää paljolti kotimaisen kysynnän varassa, säästötkin ovat kyseenalaiset. Kärsimystä kyllä saadaan aikaan. Pelottavinta tässä on se, että he tietävät mitä he tekevät.
 
 

Lue myös:

Joulusaarna rohkeudesta

Joulusaarna rohkeudesta

    Kun rohkeudesta puhutaan, ensimmäiseksi tulevat mieleen maansa itsenäisyyden puolesta taistelevat ukrainalaiset. Monet heistä joutuvat kohtaamaan kysymyksen rohkeudesta tilanteessa, jossa panoksena on oma tai läheisten henki. Sota on julma suurennuslasi,...

Jokaisen hyvinvoivan nuoren takana on työssään onnistunut työntekijä

Jokaisen hyvinvoivan nuoren takana on työssään onnistunut työntekijä

Julkinen puhe itseohjautuvuudesta väheni koronan myötä. Poikkeusaika suosi keskusjohtoista päätöksentekoa ja selkeitä komentoketjuja. Myös työpaikoilla ja organisaatioissa ihmiset toivoivat keskitettyä selkeyttä ja tavallisen arjen jatkumista, ei omaehtoisia päätöksiä...

Kaikki ei ole sattumaa

Kaikki ei ole sattumaa

Geopoliittinen tilanne on nostanut valtiollisen informaatiovaikuttamisen näkyviin harvinaisen räikeällä tavalla. Vladimir Putinin Venäjä harjoittaa vahvaa propagandaa, jolla pyritään kontrolloimaan ennen muuta oman maan mielipideilmastoa. Samalla trollitehtaat...