Horinasta horisonttiin

Joonas Aitonurmi

Onneksi on kulunut aikaa siitä, kun podcast kuulosti korviini hieman kehnommalta radio-ohjelmalta, jossa kaksi tieteilijää puntaroivat monologeissaan maailman tilaa, mutta enimmäkseen puhisevat raskaasti mikrofonin suuntaan.
 
Nyt pienelläkin budjetilla tehdään ammattimaisia ohjelmia, joissa on utuinen jingle ja tekijät ovat asiantuntevia, erilaisia, omakohtaisia ja sisällöt kirvoittavat ajateltavaa ja keskusteltavaa. On upeaa, että politiikkaa ja poliittisia teemoja käsitellään muun muassa feminismin, kriittisten teorioiden, ilmaston ja ympäristön, teknologian ja poliittisen pelin kautta. Ja ohjelmat ovat tuosta noin vain kuunneltavina!
Siksipä on hienoa, että myös yhteiskuntatieteilijät ja yhteiskunnallisten ilmiöiden tutkijat ovat ottaneet podcast-kenttää haltuunsa ohjelmien tekijöinä. Mieluusti kuuntelen enemmän politiikan tutkijoilta myös päivän politiikan analyysia, joka ei pyöri vain kilpailunäkökulman ympärillä, koska tutkitulla tiedolla on paikkansa myös kuvittelukyvyn kannattelemisessa.
 
Olen kuunnellut juttujen taustatyönä kiehtovia business-podcasteja Piilaaksosta, joissa suustaan sukkelat yrittäjät kuvaavat kuuntelijalle välähdyksiä tulevaisuudesta. Vuotta, paria myöhemmin olen liikkunut, käyttänyt tai kuluttanut näitä tulevaisuuksia.
Samanlaisesta uskaltavasta otteesta kiitän esimerkiksi Poliittinen talous -podcastia, joka esittelee poliittisen talouden tutkimusta ja tarkastelee kriittisesti tekijöiden omia ja muiden totuuskäsityksiä. Parhaimmillaan keskustelu tuo esiin monitieteisiä toisiinsa kytkeytyviä ilmiöitä ja jäsentää ja rakentaa polkuja erilaisista vinkkeleistä, joille kannattaa uteliaisuudesta höristää korviaan.
 
Tutkitusta tiedosta kertominen lisää kuvittelukykyä monensuuntaisesti. Suomen Kuvalehden juttu Olipa kerran Pasila (22.2.2019) kuljettaa jutun lukijaa tai kuuntelijaa 1,9 miljardia vuotta ajassa taaksepäin ja vain parikymmentä vuotta eteenpäin aikaan ja paikkaan, joka ei jätä evoluutiopaleontologin kuvailemana epäselväksi kestämättömyyttään. Miltä horisontissa silloin näyttää, kun kuunnellaan tai jätetään kuulematta, mitä tutkittu tieto kertoo tulevasta tai muistaa menneistä?
 
Poliittinen talous -podcast perkasi ilmastonmuutoksen perinpohjaista vaikutusta yhteiskuntiin keskustellen muun muassa ”Green New Dealista” eli vihreästä uudelleenjaosta. Tutkijoiden kriittiset kysymykset, kuvailut ja huomiot kuljettavat tutkitun tiedon ajankohtaisen keskustelun rinnalle: mitä ilmastonmuutos tarkoittaa ja vaatii yhteiskunnassa? Millainen voisi olla sekä kestävä että oikeudenmukainen muutos? Entä Suomessa?
 
Podcastien horinat ovat vaihtuneet horisonteiksi, jotka vievät jännittävän tutkimustiedon pariin, mutta voivat vahvistaa myös kuuntelijan kykyä kuvitella jotain uutta ja erilaista, myös mahdotonta. Ehkä tästä vuotta, paria myöhemmin liikun, käytän tai kulutan toisenlaisia tulevaisuuksia, jos yhteiskunnallisia horisontteja laajennetaan tutkitun tiedon tukemana, kuvittelukykynä, joka kannattelee myös demokratiaa.
 

Lue myös:

Hauskuuden kuolema

Hauskuuden kuolema

Jääkiekon MM-kisat päättyivät juuri Prahassa. Pelaajat kertoivat nauttineensa hikoilusta ja kaikkensa antamisesta kentällä eivätkä suinkaan Prahan oluttarjonnasta. Vasta putoamiseen ja pettymykseen päättynyt puolivälierä kirvoitti kommentteja oluttölkkien avaamisesta....

Kuuluuko fiktio tiedejournalismiin?

Kuuluuko fiktio tiedejournalismiin?

  Fiktiivisten ainesten käytöstä journalismissa on käyty kiivasta keskustelua tänä keväänä toimittaja Matti Kuuselan elämäkerran myötä. Osa keskustelijoista ei ole nähnyt sepitteen käytössä ongelmaa, kun taas osassa puheenvuoroja fiktio on haluttu rajata kokonaan...

Mitkä ovat mieheyden ääripäät?

Mitkä ovat mieheyden ääripäät?

Parisuhteessa vaikeimpia asioita on oppia rakastamaan puolisoaan juuri sellaisena kuin hän on, eikä sellaisena kuin haluaisi hänen olevan. Sama pätee journalismiin. On vaikea pitää journalismista, joka ravistelee omia arvoja ja asenteita. Rakastetuimmat toimittajat...