Humanismi unohtuu, ihminen unohtuu

Osmo Pekonen

Helsingin kaupungin opetuslautakunnan tuoreen linjauksen mukaan yläasteelle ja lukioon on luotava seurantamittarit, joilla varmistetaan digilaitteiden käyttö vähintään 70 %:ssa opetuksesta. Siis laitteet ovat pääasia.
Kävin uusien oppimisympäristöjen huonekalujen esittelytilaisuudessa. Innostunut juontaja esitteli värikkäästi päällystettyjä vaahtomuovidivaaneja, joilla diginatiivit retkottavat kuka missäkin asennossa mobiililaitteisiinsa uppoutuneina kukin omissa maailmoissaan.
Katselin havainnekuvia Helsingin tulevasta keskustakirjastosta, joka konseptinsa mukaan ”on kaikille avoin julkinen tila keskellä kaupungin sykettä” ja ”saa merkityksensä siellä liikkuvilta, toimivilta ja läsnäolevilta ihmisiltä”. Kuvissa ihmiset makailevat sohvilla, siemailevat take away -kahvia ja tuijottavat kukin mobiililaitettaan poissaolevina kuin Narkissos lähteellään. Taustalla näkyy ikään kuin rekvisiittana vähäinen määrä paperikirjoja.
Viron upouusi kansallismuseo on vow-arkkitehtuurin huippu. Kävin sielläkin ja tarkkailin museovieraita. He ottivat kuvia ennen kaikkea itsestään ja retkahtivat sitten sohvalle arvattavasti tviittaamaan: ”Hei! Olen nyt Viron kansallismuseossa…”
Huipputekninen museo tarjosi nähtäväksi etupäässä interaktiivisia Led Full HD -tauluja. Ruukunsirpaleet ynnä muut perinteiset museoesineet sen sijaan olivat selkeästi toisarvoisia. Ne olivat viihteellisessä konseptissa mukana enää vain välttämättömänä pahana.
Yliopistojen uusi tehtävä on synnyttää pöhinää ja hakea näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Näkyvyys virtuaalimaailmassa onkin jo tärkeämpää kuin reaalimaailmassa. Jyväskylän yliopisto panee myyntiin Alvar Aallon piirtämiä kampusrakennuksiaan.
Eero Tarasti kuvasi teknosysteemin voittoa ihmisestä jo klassiseksi muodostuneessa esseessään ”Vastarinnan semiotiikka” (2006). Siinä hän nimesi vastarinnan keskeiseksi varannoksi muistin. Radikalismi on juuriin menemistä, kadonneen menneen muistamista.
Niinpä on loogista, että kaikkivaltiutta tavoitteleva, kaiken yhdenmukaistava globaali teknosysteemi pyrkii eliminoimaan ensisijaisesti muistin, historian ja kirjat. Menneisyys lakkautetaan, historia oppiaineena muutetaan valinnaiseksi, kirjastoja suljetaan.
Koulut ja yliopistot, kirjastot ja museot ovat joskus olleet oppimista varten, mutta nykyisin se on vain vähemmistömielipide ja voitettu kanta. Teknosysteemi sanelee jopa kouluillekin uuden tehtävän: voiton tuottamisen. Ruotsissa koulut listautuvat pörssiin.
Eero Tarastin mukaan pelkkä päivittely ei humanismia pelasta, vaan vastarinta edellyttää sekä teoriaa että praksista: oikeaa analyysia ja radikaaleja tekoja.
 

Lue myös:

Amis, sivistys ja ongelmat – kaksi tutkimusta, kaksi näkökulmaa

Amis, sivistys ja ongelmat – kaksi tutkimusta, kaksi näkökulmaa

Ammatillinen koulutus on jälleen noussut pinnalle mediassa. Tutkija Penni Pietilä osallistui kolmen lukukauden ajan ammattikoulun äidinkielen opetukseen. Hän havaitsi, että yleissivistävät tavoitteet ovat jääneet opintojen nopean edistämisen ja työelämään siirtymisen...

Sanoma hajotti tiedetoimituksensa

Sanoma hajotti tiedetoimituksensa

  Vuosikymmenen mittainen kokeilu tuli päätökseen, kun Sanoma ilmoitti jakavansa Helsingin Sanomien tiedetoimituksen kahteen osaan. Minä ja kolme muuta Tiede- ja Tiede Luonto -lehtien tuottajaa sekä niiden päätoimittaja ja graafikko siirryimme maaliskuun alussa...

Vähän solidaarisuutta, kiitos!

Vähän solidaarisuutta, kiitos!

Miksi ihmeessä Yleisradion irtisanomiset eivät ole herättäneet näkyvää huolta yliopistopiireissä? Missä viipyvät tutkijoiden solidaarisuuden osoitukset journalisteille? Tätä olen viime aikoina ihmetellyt. Samassa veneessähän tässä ollaan puolustamassa faktapohjaista...

Tuolileikki jähmettää yliopistojen elämää

Tuolileikki jähmettää yliopistojen elämää

Kuuntelin Sitran Tekoja tulevaisuuteen: Ratkaisuja talouden kestävään kasvuun-webinaarin maaliskuun alussa. Tilausuudessa pohdittiin eri kantilta sitä ongelmaa, että Suomen bruttokansantuote ei ole kasvanut kohta 20 vuoteen ja työn tuottavuus on huonontunut koko ajan....