Hylkiö Putin?

Markku Kangaspuro


Australian G20 kokouksesta välitetty kuva Putinista on lohduton. Putin istumassa yksin päivällispöydässä, länsijohtajat ripittämässä häntä, jäätäviä kättelyitä ja kuten saksalaismedia luonnehti, huolestuttavan huolestunut Angela Merkel.
Asia on niin kuin se näyttää, paitsi jos tilannetta katsotaan toisesta perspektiivistä. Maailman toiseksi suurin talous Kiina ja Venäjä tiivistävät yhteistyötään, Venäjän ja Intian strateginen kumppanuus voi hyvin. Venäjän eristäminen ja sen vastaiset sanktiot eivät ole Japania lukuun ottamatta muiden kuin lännen listalla. Japaninkin osalta puhutaan toistaiseksi lähinnä kevytsanktioista.
Ei tilanne ole kuitenkaan hyvä Venäjän kannalta. Sen ehkä tärkein ulkopoliittinen aloite Euraasian tulliunionin syventämiseksi Euraasian Unioniksi on vakavissa vaikeuksissa. Venäjän politiikka on sulkenut ilmeisen lopullisesti näkymän Ukrainan liittymisestä Unioniin ja myös sen jäsenet, Valko-Venäjä ja Kazakstan ovat säikähtäneet Venäjän politiikkaa. Niillä ei ole tällä hetkellä kovin suurta intoa Venäjän johdolla toteutettavaan poliittiseen integraatioprosessiin. Kahden köyhän entisen neuvostotasavallan Armenian ja mahdollisesti Kirgisian liittymisellä Unioniin on lähinnä symbolinen merkitys.
Sanktioiden vaikutuksesta Venäjään on esitetty hyvinkin paljon toisistaan poikkeavia arvioita. On selvä, että ne vaikuttavat talouteen muun muassa teknologian vientikiellon ja rahoitusmarkkinoiden kautta, mutta riittääkö se muuttamaan Venäjän politiikkaa on toinen kysymys. Toisaalta ruplan devalvoituminen pehmentää taantuman vaikutuksia ja parantaa Venäjän kotimarkkinateollisuudelle suhteellista kilpailukykyä joksikin aikaa. Tämä on näkynyt venäläisen elintarviketeollisuuden kasvussa. Siinä samassa osansa kasvusta ovat saaneet myös Valko-Venäjän elintarviketeollisuus, pakkausteollisuus ja elintarvikkeiden maahantuojat.
Venäjällä on koettu myös eräänlainen politiikan devalvaatio. Talven 2011-12 mielenosoitukset ja oppositio ovat kutistuneet ja kansaa elähdyttää uuspatrioottinen ja länttä hylkivä mieliala. Konflikti lännen kanssa on käperryttänyt venäläiset puolustusasemiin ja parantanut kansallismielisten suhteellista kilpailukykyä. Putinin kannatus on ennätysmäisen korkealla ja kansalaisten aiemmin myönteinen suhtautuminen Eurooppaan on ensimmäistä kertaa sitten Neuvostoliiton romahduksen pudonnut reilusti alle puoleen. Vaikka ottaisikin huomioon ilmapiiristä mahdollisesti johtuvan mielipidetiedustelujen tavanomaista suuremman virhemarginaalin, mielialojen kehityssuunta on kuitenkin selvä.

Lue myös:

Joulusaarna rohkeudesta

Joulusaarna rohkeudesta

    Kun rohkeudesta puhutaan, ensimmäiseksi tulevat mieleen maansa itsenäisyyden puolesta taistelevat ukrainalaiset. Monet heistä joutuvat kohtaamaan kysymyksen rohkeudesta tilanteessa, jossa panoksena on oma tai läheisten henki. Sota on julma suurennuslasi,...

Jokaisen hyvinvoivan nuoren takana on työssään onnistunut työntekijä

Jokaisen hyvinvoivan nuoren takana on työssään onnistunut työntekijä

Julkinen puhe itseohjautuvuudesta väheni koronan myötä. Poikkeusaika suosi keskusjohtoista päätöksentekoa ja selkeitä komentoketjuja. Myös työpaikoilla ja organisaatioissa ihmiset toivoivat keskitettyä selkeyttä ja tavallisen arjen jatkumista, ei omaehtoisia päätöksiä...

Kaikki ei ole sattumaa

Kaikki ei ole sattumaa

Geopoliittinen tilanne on nostanut valtiollisen informaatiovaikuttamisen näkyviin harvinaisen räikeällä tavalla. Vladimir Putinin Venäjä harjoittaa vahvaa propagandaa, jolla pyritään kontrolloimaan ennen muuta oman maan mielipideilmastoa. Samalla trollitehtaat...