Hylkiö Putin?

Markku Kangaspuro


Australian G20 kokouksesta välitetty kuva Putinista on lohduton. Putin istumassa yksin päivällispöydässä, länsijohtajat ripittämässä häntä, jäätäviä kättelyitä ja kuten saksalaismedia luonnehti, huolestuttavan huolestunut Angela Merkel.
Asia on niin kuin se näyttää, paitsi jos tilannetta katsotaan toisesta perspektiivistä. Maailman toiseksi suurin talous Kiina ja Venäjä tiivistävät yhteistyötään, Venäjän ja Intian strateginen kumppanuus voi hyvin. Venäjän eristäminen ja sen vastaiset sanktiot eivät ole Japania lukuun ottamatta muiden kuin lännen listalla. Japaninkin osalta puhutaan toistaiseksi lähinnä kevytsanktioista.
Ei tilanne ole kuitenkaan hyvä Venäjän kannalta. Sen ehkä tärkein ulkopoliittinen aloite Euraasian tulliunionin syventämiseksi Euraasian Unioniksi on vakavissa vaikeuksissa. Venäjän politiikka on sulkenut ilmeisen lopullisesti näkymän Ukrainan liittymisestä Unioniin ja myös sen jäsenet, Valko-Venäjä ja Kazakstan ovat säikähtäneet Venäjän politiikkaa. Niillä ei ole tällä hetkellä kovin suurta intoa Venäjän johdolla toteutettavaan poliittiseen integraatioprosessiin. Kahden köyhän entisen neuvostotasavallan Armenian ja mahdollisesti Kirgisian liittymisellä Unioniin on lähinnä symbolinen merkitys.
Sanktioiden vaikutuksesta Venäjään on esitetty hyvinkin paljon toisistaan poikkeavia arvioita. On selvä, että ne vaikuttavat talouteen muun muassa teknologian vientikiellon ja rahoitusmarkkinoiden kautta, mutta riittääkö se muuttamaan Venäjän politiikkaa on toinen kysymys. Toisaalta ruplan devalvoituminen pehmentää taantuman vaikutuksia ja parantaa Venäjän kotimarkkinateollisuudelle suhteellista kilpailukykyä joksikin aikaa. Tämä on näkynyt venäläisen elintarviketeollisuuden kasvussa. Siinä samassa osansa kasvusta ovat saaneet myös Valko-Venäjän elintarviketeollisuus, pakkausteollisuus ja elintarvikkeiden maahantuojat.
Venäjällä on koettu myös eräänlainen politiikan devalvaatio. Talven 2011-12 mielenosoitukset ja oppositio ovat kutistuneet ja kansaa elähdyttää uuspatrioottinen ja länttä hylkivä mieliala. Konflikti lännen kanssa on käperryttänyt venäläiset puolustusasemiin ja parantanut kansallismielisten suhteellista kilpailukykyä. Putinin kannatus on ennätysmäisen korkealla ja kansalaisten aiemmin myönteinen suhtautuminen Eurooppaan on ensimmäistä kertaa sitten Neuvostoliiton romahduksen pudonnut reilusti alle puoleen. Vaikka ottaisikin huomioon ilmapiiristä mahdollisesti johtuvan mielipidetiedustelujen tavanomaista suuremman virhemarginaalin, mielialojen kehityssuunta on kuitenkin selvä.

Lue myös:

Mitä saat, kun lähdet sote-alalta?

Mitä saat, kun lähdet sote-alalta?

Sote-alan kriisi jatkuu. Mediassa näkyy yhä enemmän ammattilaisten, asiakkaiden ja kansalaisten huolestuneita puheenvuoroja. Kriisi tulee yhä julkisemmaksi ja muuttuu sote-organisaatioiden sisäisestä ilmiöstä koko kansan puheenaiheeksi. Myös media tekee töitä...

Ei edes sporarahoja

Ei edes sporarahoja

Jörn Donner oli kirjailijana määrän mestari. Hän oli kulttuurin moniottelija, elokuvaohjaaja, tuottaja, diplomaatti ja poliitikko, joka halusi tulla tunnetuksi nimenomaan kirjailijana. Hänen poikansa Otto Gabrielsson kirjoitti kirjassaan Rikkaruoho, että isä tähdensi...

Algoritmi, tekoäly, älyvalo

Algoritmi, tekoäly, älyvalo

  Kun opiskelin noin 30 vuotta sitten hiukan tietojenkäsittelyoppia, suunnittelimme algoritmeja. Algoritmi oli toimintamalli, jolla jokin tehtävä oli mahdollista suorittaa. Algoritmit koodattiin ohjelmointikielellä tietokonetta varten, jotta ”typerä” laite osasi...

Itiöprintti: analyysikeino ja salakieli

Itiöprintti: analyysikeino ja salakieli

  Syksyn saa, sienikorit täyttyvät. Netti pursuaa kuvia sienistä, resepteistä ja tunnistamisongelmista. Ruokavirasto toteaa ettei sienten vertaaminen sienikirjan kuviin yksin riitä. Sieni saattaa olla eri ikäisenä hyvin eri näköinen. Itiöprintit - tai itiöjäljet...