Hylkiö Putin?

Markku Kangaspuro


Australian G20 kokouksesta välitetty kuva Putinista on lohduton. Putin istumassa yksin päivällispöydässä, länsijohtajat ripittämässä häntä, jäätäviä kättelyitä ja kuten saksalaismedia luonnehti, huolestuttavan huolestunut Angela Merkel.
Asia on niin kuin se näyttää, paitsi jos tilannetta katsotaan toisesta perspektiivistä. Maailman toiseksi suurin talous Kiina ja Venäjä tiivistävät yhteistyötään, Venäjän ja Intian strateginen kumppanuus voi hyvin. Venäjän eristäminen ja sen vastaiset sanktiot eivät ole Japania lukuun ottamatta muiden kuin lännen listalla. Japaninkin osalta puhutaan toistaiseksi lähinnä kevytsanktioista.
Ei tilanne ole kuitenkaan hyvä Venäjän kannalta. Sen ehkä tärkein ulkopoliittinen aloite Euraasian tulliunionin syventämiseksi Euraasian Unioniksi on vakavissa vaikeuksissa. Venäjän politiikka on sulkenut ilmeisen lopullisesti näkymän Ukrainan liittymisestä Unioniin ja myös sen jäsenet, Valko-Venäjä ja Kazakstan ovat säikähtäneet Venäjän politiikkaa. Niillä ei ole tällä hetkellä kovin suurta intoa Venäjän johdolla toteutettavaan poliittiseen integraatioprosessiin. Kahden köyhän entisen neuvostotasavallan Armenian ja mahdollisesti Kirgisian liittymisellä Unioniin on lähinnä symbolinen merkitys.
Sanktioiden vaikutuksesta Venäjään on esitetty hyvinkin paljon toisistaan poikkeavia arvioita. On selvä, että ne vaikuttavat talouteen muun muassa teknologian vientikiellon ja rahoitusmarkkinoiden kautta, mutta riittääkö se muuttamaan Venäjän politiikkaa on toinen kysymys. Toisaalta ruplan devalvoituminen pehmentää taantuman vaikutuksia ja parantaa Venäjän kotimarkkinateollisuudelle suhteellista kilpailukykyä joksikin aikaa. Tämä on näkynyt venäläisen elintarviketeollisuuden kasvussa. Siinä samassa osansa kasvusta ovat saaneet myös Valko-Venäjän elintarviketeollisuus, pakkausteollisuus ja elintarvikkeiden maahantuojat.
Venäjällä on koettu myös eräänlainen politiikan devalvaatio. Talven 2011-12 mielenosoitukset ja oppositio ovat kutistuneet ja kansaa elähdyttää uuspatrioottinen ja länttä hylkivä mieliala. Konflikti lännen kanssa on käperryttänyt venäläiset puolustusasemiin ja parantanut kansallismielisten suhteellista kilpailukykyä. Putinin kannatus on ennätysmäisen korkealla ja kansalaisten aiemmin myönteinen suhtautuminen Eurooppaan on ensimmäistä kertaa sitten Neuvostoliiton romahduksen pudonnut reilusti alle puoleen. Vaikka ottaisikin huomioon ilmapiiristä mahdollisesti johtuvan mielipidetiedustelujen tavanomaista suuremman virhemarginaalin, mielialojen kehityssuunta on kuitenkin selvä.

Lue myös:

Suomi kansainvälistyy – miten huomioimme tämän tiedeviestinnässä?

Suomi kansainvälistyy – miten huomioimme tämän tiedeviestinnässä?

Tiedeviestinnän arvo on laajasti tunnistettu. Hyvä niin! Tieteen ajatellaan kuuluvan kaikille, ja esimerkiksi erilaiset lasten ja nuorten tiedetapahtumat ovat jo tärkeä osa tutkimuksesta kertomista. Silti tarjonta ei tavoita vielä kaikkia, eikä toisaalta kaikilla...

Mitä sote-alalla ei arvosteta?

Mitä sote-alalla ei arvosteta?

Sote-alan kriisi on ollut talven tapetilla. Kriisi tiivistyy työntekijöiden huonoihin oloihin ja työntekijäpulaan sekä näiden myötä palveluiden heikkenemiseen, kuten ylipitkiin jonoihin. Kriisi ruokkii itseään, kun alalta poistuu hoitajia samassa tahdissa kuin uusia...

Äänikirja nostaa rimaa

Äänikirja nostaa rimaa

373 arvostelua. Niin moni lukija oli tähän päivään mennessä vaivautunut pisteyttämään helmikuussa ilmestyneen kirjani lukuaikapalvelu BookBeatissa. Määrä ei ole valtaisa, mutta tietokirjalle ihan hyvä. Ja mikä parasta, se kasvaa koko ajan. Ukrainan musta multa on...

Setämiestä ahdistaa

Setämiestä ahdistaa

Olen jo vuosikausia toiminut päätyöni ohessa Ylioppilastutkintolautakunnassa sensorina, joka tarkastaa Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen ylioppilaskoesuorituksia. Tehtävä on haasteellinen mutta kiinnostava: satojen koesuoritusten lukeminen vuosittain eri...