Antti Immonen.
(Kuva: Vesa-Matti Väärä)
Viime päivinä maailman lehdissä on uutisoitu näkyvästi Atlantin merivirtausten huolestuttavasta häiriintymisestä. Merivirrat häiriintyvät jäätiköiden sulamisen ja merivesien lämpenemisen yhteisvaikutuksesta. Myös meillä ainakin YLE ja Ilta-Sanomat ovat jo ehtineet kirjoittaa aiheesta.
Yksinkertaistaen Atlantin valtameren virtausjärjestelmän (AMOC) mukana siirtyy lämmintä vettä kylmille alueille ja viileää lämpimille alueille. AMOC:n hiipumista on tarkkailtu jo pitkään, ja systemaattisesti muutoksia on havainnoitu vuodesta 2004 lähtien.
Muutama päivä sitten Science Advances -lehdessä ilmestyneen tutkimuksen mukaan AMOC:n hiipuminen vaikuttaa monin tavoin merenpintaan ja säähän – virtausjärjestelmän hidastuminen vaikuttaa erittäin todennäköisesti katastrofaalisin tavoin ilmastoon ja elinolosuhteisiin. Tutkimuksessa laadittu mallinnus osoittaa AMOC:n olevan menossa kohti nk. keikahduspistettä.
Muistan, kuinka opiskeluaikoinani jotkut ympäristötieteiden tutkijat esittivät skenaarioita Golfvirran mahdollisesta kääntymisestä ja kuinka heille lähinnä naureskeltiin. Nykyään toivon mukaan naurattaa enää vain niitä, jotka elävät todella pahasti irrallaan todellisuudesta. Vaikka The Day After Tomorrow -elokuvan (2004) kauhukuva, jossa Pohjois-Amerikka joutuu jään ja lumen valtaan yhdessä hujauksessa, onkin epätieteellisesti laadittu, ilmaston muuttuminen hyiseksi hieman pidemmällä aikavälillä ei ole – Eurooppaankin voi tulla uusi jääkausi.
AMOC:in hiipuminen nimittäin heikentää Golfvirtaa, joka tällä haavaa lämmittää muun muassa Pohjoismaita enemmän kuin muita samoilla leveysasteilla olevia alueita. Käydessäni viime kesänä Lofooteilla sain hämmästellä omakohtaisesti, kuinka lämmintä sielläkin oli.
Jos Golfvirta pysähtyy kokonaan, aiheutuu siitä huomattava lämpötilojen lasku Euroopassa – jopa kymmenien asteiden pudotus – ja rajujen myrskyjen lisääntyminen.
Tämä taas tietää katastrofaalisia seurauksia kaikelle elinkeinotoiminnalle, maanviljelykselle, asumiselle, kasvillisuudelle ja eläimistölle. Etenkin jos ilmasto muuttuu nopeasti, eliökunta ei ehdi mitenkään sopeutua muutokseen. Julkisuudessa on joskus näkynyt jopa poliitikkojen toiveita siitä, että Suomi voisi hyötyä taloudellisesti ilmastonmuutoksesta. Moinen haaveilu tuntuu melko vieraantuneelta, kun ilmaston lämpenemisen vaikutukset näkyvät selvästi jo nyt esimerkiksi metsätuholaisten lisääntymisenä, kovempina myrskyinä ja maastopaloina.
Mitä tapahtuukaan siinä tapauksessa, että AMOC muuttaa reittiään? Jääkausien aikana se hidastui ja käynnistyi syklisesti uudelleen useita kertoja. Teoreettisilla mallinnuksilla on osoitettu varsin selvästi, että tuo jättiläismäinen merivirta, joka on toiminut melko vakaasti 12 000 vuotta, heikkenee nyt kaiken aikaa ilmaston lämmetessä. Mekanismin romahduksen ajankohtaa ei kylläkään osata määritellä kovin tarkasti: se voi tapahtua jo lähiaikoina tai sitten vaikkapa sadan vuoden kuluttua. Nature Communications -julkaisussa vuonna 2023 ilmestyneessä artikkelissa esitettiin mahdollisuus, että AMOC voisi romahtaa pahimmassa tapauksessa jo vuonna 2025 (tai tarkemmin sanottuna mallin mukaan vuosien 2025–2095 välillä).
Kun vilkuilee sekä suomalaisia että ulkomaisia päivälehtiä, yllä mainittu Science Advances -lehden tutkimus uutisoidaan kuin aivan uutena ja häkellyttävänä asiana. Nopeallakin verkkohaulla huomaa kuitenkin, että tutkijat ovat yrittäneet kertoa asiasta jo pitkään. Vuosien varrella on ilmestynyt säännöllisin väliajoin suuri määrä sekä AMOC:hen että muihin ympäristöongelmiin liittyviä tutkimuksia, joissa ihmiskuntaa, itse kutakin meistä, varoitetaan vakavasti ilmastonmuutoksen kiihdyttämisestä.
Huonolta näyttää. Jatkamme planeettamme kuluttamista kuin mitkäkin kahjot. Minä itsekin olen haaveillut ostavani uuden kitaran, vaikka jo soittotaitoni perusteella se on täysin moraaliton teko. Atlantin merivirtausta kuvaava kirjainyhdistelmä AMOC muuten assosioituu sattuvasti sanaan amok. Aivan kuin ihmiskunta juoksisi jonkinlaisessa psykoottisessa tilassa kuin mielipuoli kohti omaa kuolemaansa.
LINKIT tekstissä ja tässä avattuina:
https://yle.fi/a/74-20073944
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010224450.html
https://www.science.org/doi/10.1126/sciadv.adk1189
https://www.nature.com/articles/s41467-023-39810-w
