Jokaisen hyvinvoivan nuoren takana on työssään onnistunut työntekijä

Antti Maunu

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Julkinen puhe itseohjautuvuudesta väheni koronan myötä. Poikkeusaika suosi keskusjohtoista päätöksentekoa ja selkeitä komentoketjuja. Myös työpaikoilla ja organisaatioissa ihmiset toivoivat keskitettyä selkeyttä ja tavallisen arjen jatkumista, ei omaehtoisia päätöksiä tai ketteriä muutoksia.

Vastaavasti puhe hyvinvoinnista lisääntyi. Nuorten elinolot 2022 –vuosikirja kuvaa monenlaisia poikkeusajan hyvinvointihaasteita jos kohta myös onnistumisia esimerkiksi opiskelijoiden ohjauksessa ja tukemisessa. Lasten ja nuorten hyvinvointi on koronan jälkimainingeissa nousemassa yhdeksi koulutuspolitiikan painopisteeksi myös kevään 2023 hallitusneuvotteluihin.

Jokapäiväisen toiminnan selkeys ja hyvinvointi liittyvät vahvasti yhteen. Oma tutkimukseni ammattiopiskelijoiden kokemuksista korona-ajan etäopetuksessa osoittaa, että selkeä opetus, ohjeistus ja neuvonta muuttuneessa toimintaympäristössä oli keskeinen tekijä opiskelijoiden toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpidossa. Sama havainto on tehty kansainvälisissä tutkimuksissa eri koulutusasteilta. Vastaavasti odotus itseohjautuvuudesta saattaa suoranaisesti lisätä kuormitusta ja pahoinvointia varsinkin epäselvissä, uusissa ja oudoissa tilanteissa.

Jokaisen hyvinvoivan opiskelijan takana on vähintään yksi työssään onnistunut työntekijä. Työntekijöiden oman arkityön selkeys on edellytys opiskelijoiden toiminnan selkeyttämiselle samalla tavalla kuin työntekijän oma osaaminen on välttämätöntä ammattitaitojen opettamiselle. Työntekijät eivät kuitenkaan voi yksin valita tai vaikuttaa siihen, millainen toimintaympäristö heidän työpaikkansa tai organisaationsa on. Viime vuosina oppilaitoskenttää ovat pyyhkineet monet muutostuulet, jotka pyrkivät hyvään mutta ovat usein sotkeneet arkityön selkeyttä.

Vuodenvaihteessa sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden hoidettavaksi, mikä on palvelujärjestelmän suurimpia muutoksia koskaan. Myös tällä muutoksella pyritään tietysti hyvään, mutta realiteetit kertovat, että ongelmia voi olla tulossa. Sote-organisaatioissa kamppaillaan jo nyt arjen sujumisesta muun muassa työvoimapulan takia, joten hyvinvointialueilla voi olla odotettavissa haasteita myös arkityön selkeydessä. Tämä näkynee palveluiden toimivuudessa ja siinä, kuinka ne vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin.

Selkeys työssä on toimiva suhde eri työtehtävien välillä. Selkeys organisaatioissa on toimiva suhde organisaation ja palvelujärjestelmän eri osien välillä. Jotta työ palvelisi asiakasta ja olisi kestävää työntekijöille, sen pitää liittyä muuhun työhön, jota organisaatiossa ja palvelujärjestelmässä tehdään. Jos legot ovat levällään lattialla, hienotkaan osasarjat eivät muodosta toimivia kokonaisuuksia, ja ne katoavat yleiseen kaaokseen. Korona on opettanut paitsi hyvinvointimme haurauden ja tärkeyden myös sen, kuinka tärkeää selkeys ja pysyvyys on kriiseissä ja muutostilanteissa.

Lue myös:

Mikä erottaa tiedetoimittajan tekoälystä?

Mikä erottaa tiedetoimittajan tekoälystä?

Lähteiden merkitsemisestä populaareissa tietoteksteissä on käyty nyt ennennäkemättömän avointa keskustelua Maria Petterssonin Suomen historian jännät naiset -kirjan kirvoittamana.   Keskustelua seuratessa en ole voinut välttyä vertaamasta sitä pohdintaan, jota...

Mitä saat, kun lähdet sote-alalta?

Mitä saat, kun lähdet sote-alalta?

Sote-alan kriisi jatkuu. Mediassa näkyy yhä enemmän ammattilaisten, asiakkaiden ja kansalaisten huolestuneita puheenvuoroja. Kriisi tulee yhä julkisemmaksi ja muuttuu sote-organisaatioiden sisäisestä ilmiöstä koko kansan puheenaiheeksi. Myös media tekee töitä...

Ei edes sporarahoja

Ei edes sporarahoja

Jörn Donner oli kirjailijana määrän mestari. Hän oli kulttuurin moniottelija, elokuvaohjaaja, tuottaja, diplomaatti ja poliitikko, joka halusi tulla tunnetuksi nimenomaan kirjailijana. Hänen poikansa Otto Gabrielsson kirjoitti kirjassaan Rikkaruoho, että isä tähdensi...

Algoritmi, tekoäly, älyvalo

Algoritmi, tekoäly, älyvalo

  Kun opiskelin noin 30 vuotta sitten hiukan tietojenkäsittelyoppia, suunnittelimme algoritmeja. Algoritmi oli toimintamalli, jolla jokin tehtävä oli mahdollista suorittaa. Algoritmit koodattiin ohjelmointikielellä tietokonetta varten, jotta ”typerä” laite osasi...