Jytkyttäjät tekivät sen taas!

Juha Herkman

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaisten menestys tuli puskista. Kannatuskyselyjen virhearvioita perusteltiin sillä, että niiden korjauskertoimet eivät tavoittaneet nousijaa yhtä hyvin kuin vanhojen puolueiden kannatusta.
Perussuomalaisten pääsy toiseksi suurimmaksi puolueeksi 2015 eduskuntavaaleissa tuli jälleen yllätyksenä, vaikka korjauskertoimien piti olla kohdallaan. Jytky ei ollut yhtä suuri, mutta kannatuskyselyt ennustivat puolueelle 14–16 prosentin äänisaalista 17,7 prosentin sijaan.
Keskustan kannatus huiteli kyselyissä korkeimmillaan 26–27 prosentissa. Viimeisimmissä mittauksissa luvut olivat lähempänä vaalitulosta, mutta niihinkin verrattuna keskusta menetti kannatustaan pari kolme prosenttiyksikköä ja kokoomus ja perussuomalaiset voittivat prosentin tai kaksi.
Kommentaattorit muistuttivat, että äänisiirtymät mahtuivat kyselyjen parin prosenttiyksikön virhemarginaaliin suuntaansa. Nykytilanteessa muutaman prosenttiyksikön virhehaitari vaikuttaa kuitenkin kestämättömältä, kun neljä suurinta puoluetta taistelee tiukasti eduskuntapaikoista.
Ennakkoäänet noudattelivat viimeisimpiä kannatusmittauksia, mutta vaalipäivän äänet nostivat perussuomalaisten ja laskivat keskustalaisten ja demarien äänisaalista. Vaikka viimeiset kannatusmittaukset osoittivat muutosten suuntaa, liikkuvat äänestäjät tekevät nykyvaaleista arvaamattomia.
Vaalipiirijako ja ääntenlaskentatapa lisäävät ennustamisen vaikeutta. Perussuomalaiset sai 0,5 prosenttia vähemmän ääniä kuin kokoomus, mutta yhden edustajan enemmän. Viime vaaleista perussuomalaiset menetti 1,4 prosenttia äänistä, mutta vain yhden edustajapaikan. Kun puolueesta on vaalikauden aikana lähtenyt kaksi edustajaa, uudella vaalikaudella perussuomalaisten eduskuntaryhmässä aloittaa käytännössä yksi lisäedustaja.
Media masinoi kannatusmittauksia ja sitä kautta laukkakisavaaleja, minkä takia emeritusprofessori Pertti Suhonen on arvostellut mediaa gallup-demokratian rakentamisesta. On peräänkuulutettu kyselyjen selkeämpää avaamista ja kansalaisten tilastolukutaitoa. Viime vaalit kuitenkin osoittavat, että tulosten ymmärtämiseen tarvitaan pikemminkin poliittista lukutaitoa.

Lue myös:

Ei edes sporarahoja

Ei edes sporarahoja

Jörn Donner oli kirjailijana määrän mestari. Hän oli kulttuurin moniottelija, elokuvaohjaaja, tuottaja, diplomaatti ja poliitikko, joka halusi tulla tunnetuksi nimenomaan kirjailijana. Hänen poikansa Otto Gabrielsson kirjoitti kirjassaan Rikkaruoho, että isä tähdensi...

Algoritmi, tekoäly, älyvalo

Algoritmi, tekoäly, älyvalo

  Kun opiskelin noin 30 vuotta sitten hiukan tietojenkäsittelyoppia, suunnittelimme algoritmeja. Algoritmi oli toimintamalli, jolla jokin tehtävä oli mahdollista suorittaa. Algoritmit koodattiin ohjelmointikielellä tietokonetta varten, jotta ”typerä” laite osasi...

Itiöprintti: analyysikeino ja salakieli

Itiöprintti: analyysikeino ja salakieli

  Syksyn saa, sienikorit täyttyvät. Netti pursuaa kuvia sienistä, resepteistä ja tunnistamisongelmista. Ruokavirasto toteaa ettei sienten vertaaminen sienikirjan kuviin yksin riitä. Sieni saattaa olla eri ikäisenä hyvin eri näköinen. Itiöprintit - tai itiöjäljet...

Tarinat ja data vihreästä siirtymästä

Tarinat ja data vihreästä siirtymästä

Mediassa, poliittisessa puheessa ja erilaisissa kestävään talouteen tai kestävyyttä edistävään tutkimukseen ja koulutukseen liittyvissä tilaisuuksissa toistuu tarina siitä, että Suomi on edelläkävijä vihreässä siirtymässä. Samoissa yhteyksissä puhutaan kuitenkin...