Jytkyttäjät tekivät sen taas!

Juha Herkman

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaisten menestys tuli puskista. Kannatuskyselyjen virhearvioita perusteltiin sillä, että niiden korjauskertoimet eivät tavoittaneet nousijaa yhtä hyvin kuin vanhojen puolueiden kannatusta.
Perussuomalaisten pääsy toiseksi suurimmaksi puolueeksi 2015 eduskuntavaaleissa tuli jälleen yllätyksenä, vaikka korjauskertoimien piti olla kohdallaan. Jytky ei ollut yhtä suuri, mutta kannatuskyselyt ennustivat puolueelle 14–16 prosentin äänisaalista 17,7 prosentin sijaan.
Keskustan kannatus huiteli kyselyissä korkeimmillaan 26–27 prosentissa. Viimeisimmissä mittauksissa luvut olivat lähempänä vaalitulosta, mutta niihinkin verrattuna keskusta menetti kannatustaan pari kolme prosenttiyksikköä ja kokoomus ja perussuomalaiset voittivat prosentin tai kaksi.
Kommentaattorit muistuttivat, että äänisiirtymät mahtuivat kyselyjen parin prosenttiyksikön virhemarginaaliin suuntaansa. Nykytilanteessa muutaman prosenttiyksikön virhehaitari vaikuttaa kuitenkin kestämättömältä, kun neljä suurinta puoluetta taistelee tiukasti eduskuntapaikoista.
Ennakkoäänet noudattelivat viimeisimpiä kannatusmittauksia, mutta vaalipäivän äänet nostivat perussuomalaisten ja laskivat keskustalaisten ja demarien äänisaalista. Vaikka viimeiset kannatusmittaukset osoittivat muutosten suuntaa, liikkuvat äänestäjät tekevät nykyvaaleista arvaamattomia.
Vaalipiirijako ja ääntenlaskentatapa lisäävät ennustamisen vaikeutta. Perussuomalaiset sai 0,5 prosenttia vähemmän ääniä kuin kokoomus, mutta yhden edustajan enemmän. Viime vaaleista perussuomalaiset menetti 1,4 prosenttia äänistä, mutta vain yhden edustajapaikan. Kun puolueesta on vaalikauden aikana lähtenyt kaksi edustajaa, uudella vaalikaudella perussuomalaisten eduskuntaryhmässä aloittaa käytännössä yksi lisäedustaja.
Media masinoi kannatusmittauksia ja sitä kautta laukkakisavaaleja, minkä takia emeritusprofessori Pertti Suhonen on arvostellut mediaa gallup-demokratian rakentamisesta. On peräänkuulutettu kyselyjen selkeämpää avaamista ja kansalaisten tilastolukutaitoa. Viime vaalit kuitenkin osoittavat, että tulosten ymmärtämiseen tarvitaan pikemminkin poliittista lukutaitoa.

Lue myös:

Amis, sivistys ja ongelmat – kaksi tutkimusta, kaksi näkökulmaa

Amis, sivistys ja ongelmat – kaksi tutkimusta, kaksi näkökulmaa

Ammatillinen koulutus on jälleen noussut pinnalle mediassa. Tutkija Penni Pietilä osallistui kolmen lukukauden ajan ammattikoulun äidinkielen opetukseen. Hän havaitsi, että yleissivistävät tavoitteet ovat jääneet opintojen nopean edistämisen ja työelämään siirtymisen...

Sanoma hajotti tiedetoimituksensa

Sanoma hajotti tiedetoimituksensa

  Vuosikymmenen mittainen kokeilu tuli päätökseen, kun Sanoma ilmoitti jakavansa Helsingin Sanomien tiedetoimituksen kahteen osaan. Minä ja kolme muuta Tiede- ja Tiede Luonto -lehtien tuottajaa sekä niiden päätoimittaja ja graafikko siirryimme maaliskuun alussa...

Vähän solidaarisuutta, kiitos!

Vähän solidaarisuutta, kiitos!

Miksi ihmeessä Yleisradion irtisanomiset eivät ole herättäneet näkyvää huolta yliopistopiireissä? Missä viipyvät tutkijoiden solidaarisuuden osoitukset journalisteille? Tätä olen viime aikoina ihmetellyt. Samassa veneessähän tässä ollaan puolustamassa faktapohjaista...

Tuolileikki jähmettää yliopistojen elämää

Tuolileikki jähmettää yliopistojen elämää

Kuuntelin Sitran Tekoja tulevaisuuteen: Ratkaisuja talouden kestävään kasvuun-webinaarin maaliskuun alussa. Tilausuudessa pohdittiin eri kantilta sitä ongelmaa, että Suomen bruttokansantuote ei ole kasvanut kohta 20 vuoteen ja työn tuottavuus on huonontunut koko ajan....