Jytkyttäjät tekivät sen taas!

Juha Herkman

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaisten menestys tuli puskista. Kannatuskyselyjen virhearvioita perusteltiin sillä, että niiden korjauskertoimet eivät tavoittaneet nousijaa yhtä hyvin kuin vanhojen puolueiden kannatusta.
Perussuomalaisten pääsy toiseksi suurimmaksi puolueeksi 2015 eduskuntavaaleissa tuli jälleen yllätyksenä, vaikka korjauskertoimien piti olla kohdallaan. Jytky ei ollut yhtä suuri, mutta kannatuskyselyt ennustivat puolueelle 14–16 prosentin äänisaalista 17,7 prosentin sijaan.
Keskustan kannatus huiteli kyselyissä korkeimmillaan 26–27 prosentissa. Viimeisimmissä mittauksissa luvut olivat lähempänä vaalitulosta, mutta niihinkin verrattuna keskusta menetti kannatustaan pari kolme prosenttiyksikköä ja kokoomus ja perussuomalaiset voittivat prosentin tai kaksi.
Kommentaattorit muistuttivat, että äänisiirtymät mahtuivat kyselyjen parin prosenttiyksikön virhemarginaaliin suuntaansa. Nykytilanteessa muutaman prosenttiyksikön virhehaitari vaikuttaa kuitenkin kestämättömältä, kun neljä suurinta puoluetta taistelee tiukasti eduskuntapaikoista.
Ennakkoäänet noudattelivat viimeisimpiä kannatusmittauksia, mutta vaalipäivän äänet nostivat perussuomalaisten ja laskivat keskustalaisten ja demarien äänisaalista. Vaikka viimeiset kannatusmittaukset osoittivat muutosten suuntaa, liikkuvat äänestäjät tekevät nykyvaaleista arvaamattomia.
Vaalipiirijako ja ääntenlaskentatapa lisäävät ennustamisen vaikeutta. Perussuomalaiset sai 0,5 prosenttia vähemmän ääniä kuin kokoomus, mutta yhden edustajan enemmän. Viime vaaleista perussuomalaiset menetti 1,4 prosenttia äänistä, mutta vain yhden edustajapaikan. Kun puolueesta on vaalikauden aikana lähtenyt kaksi edustajaa, uudella vaalikaudella perussuomalaisten eduskuntaryhmässä aloittaa käytännössä yksi lisäedustaja.
Media masinoi kannatusmittauksia ja sitä kautta laukkakisavaaleja, minkä takia emeritusprofessori Pertti Suhonen on arvostellut mediaa gallup-demokratian rakentamisesta. On peräänkuulutettu kyselyjen selkeämpää avaamista ja kansalaisten tilastolukutaitoa. Viime vaalit kuitenkin osoittavat, että tulosten ymmärtämiseen tarvitaan pikemminkin poliittista lukutaitoa.

Lue myös:

Muutama ajatus pelosta

Muutama ajatus pelosta

Euroopan reunalla käydään sotaa. Sota herättää meissä monenlaisia pelkoja: Onko Venäjän listalla kenties seuraavana jokin toinen maa, Moldova tai Baltian maat, jopa Suomi? Pääseekö Eurooppa kunnialla energiakriisistä talven yli? Selviydymmekö sodan aiheuttamasta...

Sanat ja teot

Sanat ja teot

”Koulutuspolitiikka on aina ollut enemmän sanoja kuin tekoja”, puuskahti eräs kokenut rehtori. Tutkijana sanoisin asian niin, että koulutuspoliittisia päätöksiä ohjaavat abstraktit periaatteet, mutta käytännön koulutyö on konkreettista arjen hallintaa, josta ylevät...

Monen sortin denialisteja

Monen sortin denialisteja

Ilmastonmuutosta ei ole. Rokotteet ovat turhia. Vladimir Putin on hieno mies. Tiedän suomalaisia, jotka allekirjoittavat kaikki nämä shokeeraavat väitteet. Yksi taitaa istua eduskunnassakin. Denialismi on aikamme sairaus. On kanssaihmisiä, jotka saavat suurta...