Kakkapuhetta

Antti Immonen

 

Ihmisen suolistossa viihtyviä kolibakteereja. (Kuva: Pixabay.com / Creative Commons CC0.)

Ihmisen suolistossa viihtyviä kolibakteereja. (Kuva: Pixabay.com / Creative Commons CC0.)


Taannoin monissa viestintävälineissä uutisoitiin, kuinka erilaisia sairauksia saatetaan hoitaa tulevaisuudessa ulostekapseleilla. Monet sairaudet johtuvat vääränlaisesta mikrobistosta, joten lääkkeeksi määrätään elimistölle luontaisia mikrobeja. Ja niitä on kakassa.
Jäin ajattelemaan asiaa, koska tässä hoitomuodossa joudutaan lopullisesti luopumaan perinteisestä länsimaisesta ihmiskuvasta, jossa ihminen nähdään ainutkertaisena kokonaisuutena, eliöiden eliönä, riippumattomana luomakunnan kruununa. Mutta ihmiskeho onkin siis erittäin riippuvainen mikrobeistaan ja näille sopivasta elämänmuodosta.
Ihminen on superorganismi, joka koostuu eri eliöistä. Olemme evoluution aikana ulkoistaneet kehon toimintoja sisällämme asuville lajeille, joiden tuhoutuminen syystä tai toisesta aiheuttaa meille ongelmia – sairauksia ja kummallisia oireyhtymiä.
Niiden tutkimus on aika uutta, koska vasta hiljakkoin on alettu tajuta, miten moneen asiaan sisällämme elävät mikrobit vaikuttavat. Monet sairaudet johtuvat elimistön normaalin mikrobitasapainon järkkymisestä. Allergiat, suolistosairaudet, mielenterveysongelmat. Luultavasti monet sellaisetkin asiat, joita emme osaa vielä edes kuvitella.
Brittiläinen biologi ja tiedetoimittaja Alanna Collen on kirjoittanut aiheesta perusteellisen teoksen 10 % Human (HarperCollins, 2015). Teoksen nimi viittaa siihen, että ihmisyksilö muodostuu itse asiassa vain kymmenesosaltaan ihmissoluista. Loput 90 % soluista ovat mikrobeja – bakteereja, sieniä, arkkieliöitä ja viruksia. Sisuksissamme asustaa noin 100 biljoonaa mikrobia.
Collen alkoi kartoittaa alan tutkimusta, koska sai tutkimusmatkalla Malesiassa punkinpuremasta trooppisen infektion, ja siihen määrätyt lukemattomat antibioottikuurit sekoittivat hänen mikrobistonsa toiminnan. Lopulta antibiootit tappoivat taudinaiheuttajan, mutta tuhosivat samalla myös suuren osan hänen luontaisista mikrobeistaan.
Collen alkoi kärsiä selittämättömistä oireista: ihottumista, ruoansulatusongelmista ja monenlaisista infektioista. Hän halusi terveytensä takaisin.
Ihmiskehon mikrobitutkimuksen eturintamassa on yhdysvaltalainen Human Microbiome Project -hanke, jossa pyritään selvittämään mahdollisimman suuri määrä ihmiskehon mikrobien DNA:ta. Toinen merkittävä hanke on American Gut Project, jossa tutkitaan ihmiskehon mikrobinäytteitä, jotta saataisiin selville lisää meissä asuvista lajeista ja niiden vaikutuksesta terveyteemme. Tämä on mahdollistunut DNA:n sekvensointitekniikan hiljattaisen kehityksen ansiosta.
Collenin ulostenäyte tutkittiin American Gut Projectin laboratoriossa, ja paljastui, että iso osa hänen suolistonsa bakteerilajeista oli hävinnyt – todennäköisesti antibioottien vuoksi. Hän päätti muuttaa ruokailutottumuksiaan saadakseen bakteeristonsa jälleen tasapainoon.
Hänen kohdallaan ruokavalion muutos toimi, ja mikrobit alkoivat toipua. Tavallisesti ajattelemme, että ruoan ravintokoostumus vaikuttaa ”meihin”, mutta Collenin mukaan pitäisi ensisijaisesti ajatella, miten se vaikuttaa mikrobeihimme.
Ravitsemuksella voi todellakin ohjailla sisuskaluissa kuhisevaa elämää: osa mikrobeista elää proteiinilla, osa sokereilla, jotkut lajit ties millä. Oikealla ruokavaliolla ja hyviä mikrobeja suosivilla elämäntavoilla voi ennaltaehkäistä vaivoja, jolloin lääkintää tai muita kepulikonsteja ei tarvita. Mutta toisinaan hoitotoimetkin ovat tarpeen, ja silloin voi auttaa ulosteensiirto.
Miksi hoitomuodoksi on sitten valittu juuri uloste? Miksemme voisi vain nielaista maitohappobakteerikapseleita ja hörpätä päälle AB-piimää?
No ainakin siksi, että suolistomme lajikirjo on liian suuri, jotta voisimme löytää kuhunkin sairauteen sopivat hyödylliset pöpöt. Maitohappobakteerivalmisteet saattavat toki auttaa johonkin vaivaan, mutta bakteerilajit niihin on valittu melko sattumanvaraisesti. Lisäksi niistä saadaan niin vähän bakteereja, että ne kulkevat lävitsemme muodostamatta suolistoon pysyvää kantaa. Hyöty kestää siis vain niin kauan kuin valmisteita syödään.
Sen sijaan ulosteensiirrolla suolistoon saadaan palautettua mikrobiston normaali tasapainotila. Koska monet uudet elintasosairaudet näyttäisivät juontuvan mikrobien toiminnasta, tutkijat ovat innoissaan. Ehkä myös koko ajan yleistyvää autismia, liikalihavuutta, ärtyvän suolen oireyhtymää, Crohnin tautia ja depressiota voidaan hoitaa ulosteensiirroilla?
Yksi perusongelma ovat ulostesiirteiden mukana mahdollisesti siirtyvät tuntemattomat mikrobit. Toistaiseksi siirteet pyritäänkin hankkimaan potilaan lähipiiriltä, jotta mikrobisto olisi mahdollisimman samanlainen.
Yhdysvalloissa ulostesiirteitä saa kuitenkin myös hyötyä tavoittelemattomasta OpenBiome -ulostepankista, joka toimii samalla tavalla kuin veripankit. Luovuttajien uloste tutkitaan, pakataan ja jäädytetään, minkä jälkeen se on tilattavissa mahdollisten potilaiden hoitoon. OpenBiome toimii jo 33 osavaltiossa. OpenBiomen hyvien kokemusten perusteella lienee vain ajan kysymys, milloin konsepti kopioidaan eri puolille maailmaa.
Muualla maailmassa on tehty kokeiluja pienemmillä ulostepankeilla.
Hei, ehkä tästä saisi Suomelle uuden vientituotteen?
 
http://www.harpercollins.co.uk/9780007584031/10-human
http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1445743946913
http://www.nature.com/nature/journal/v521/n7551_supp/full/521S10a.html
 

Lue myös:

Voiko tutkija puhua luottamuksella toimittajalle?

Voiko tutkija puhua luottamuksella toimittajalle?

  Älä kirjoita tätä lehteen, mutta… Tämä fraasi on tuttu varmasti jokaiselle toimittajalle. Sen kuuluessa kynänkärki nousee paperista tai sormet näppäimistöltä. Jos keskustelua on taltioitu mikrofonilla tai videokameralla, haastateltava on yleensä odottanut...

Terveiset tulpasta!

Terveiset tulpasta!

  Vieläkö muistat jatkuvan marmatuksen suurten ikäluokkien muodostamasta tulpasta. Se oli kestoaihe 1980- ja 1990-luvun nuorisomedioissa, kuten Ylioppilaslehdessä. Silloin koettiin, että sotien jälkeen syntyneet sukupolvet olivat tukkineet uraputket. He jyräsivät...

Tieteen uusi suurvalta on Kiina – ainakin tietyillä aloilla

Tieteen uusi suurvalta on Kiina – ainakin tietyillä aloilla

Vuonna 2019 The Economist kysyi artikkelissaan, onko Kiinasta tulossa tieteen supervalta? Vuonna 2024 se vastasi kysymykseensä raportissaan kertomalla, että Kiinasta on tullut tieteen suurvalta kasvitutkimuksesta suprajohdefysikkaan. Ruohonjuuritasolla Kiinan...

Pitäisikö olla huolissaan?

Pitäisikö olla huolissaan?

Otsikko ei tässä liity televisiosta tuttuun viihdeohjelmaan, eikä sen ole tarkoitus herättää lukijaa ajattelemaan Tuomas Kyrön partaista naamataulua vaan maailman tilaa. Ja vastaan kysymykseeni itse: kyllä pitäisi olla huolissaan, ainakin rahtusen huolissaan. Meille...