Kaksi tai kolme alkoholikulttuuria

Antti Maunu

Vietin kolme päivää Porin Suomi Areenalla alkoholin parissa. Osallistuin paneeleihin, pidin lyhyitä luentoja ja annoin haastatteluita tutkimustyöni pohjalta. Tein myös kevyttä kenttätutkimusta, jossa kysyttiin Areenan kävijöiden käsityksiä kohtuullisesta juomisesta. Kaikkien mielestähän kohtuujuominen on hyvä juttu, mutta se voi tarkoittaa eri ihmisille hyvinkin eri asioita.
Tulokset yllättivät tiukkuudellaan. 450 hengen otoksesta yli kolmannes (37%) katsoi, että kohtuukäyttäjän on sopivaa juoda korkeintaan pari kertaa kuussa. Viidennes (20%) katsoi, että kohtuuden rajoissa ei voi juoda tämänkään vertaa. Puolet (51%) vastaajista oli myös sitä mieltä, että kohtuukäyttäjän ei sovi juoda kerralla enempää kuin 1‒2 juomaa. Vain 11% katsoo yli 5 annoksen olevan vielä kohtuullista.
Tulokset olivat samansuuntaisia, joskin vielä tiukempia kuin väestötason kyselyssä, jonka TNS-gallup teki toukokuussa 2015. Myös siinä vastaajien valtaosa katsoi, että vähäinenkään usein toistuva juominen ei ole kohtuullista, eikä kohtuullista ole myöskään yli viiden alkoholiannoksen nauttiminen. Väestötason kyselyssä hyväksyttiin kuitenkin myös kohtuujuojalle ainakin kahdesti vuodessa juominen niin, että se johtaa kunnon krapulaan.
Tulokset asettavat julkisen alkoholikeskustelun kiinnostavaan valoon. Julkisuudessa puhutaan paljon ”eurooppalaisen” pienjuomisen puolesta ja paheksutaan ”perinteistä”, humalahakuista juhlajuomista. Kuitenkin valtaosa suomalaisista tuntuu vieroksuvan alkoholin arkista käyttöä ja hyväksyvän kunnon kännin vähintään juhannuksena ja pikkujouluissa.
Meillä siis elää rinnakkain kaksi erilaista alkoholikulttuuria. Toinen haluaa tuoda alkoholin arkeen ja toinen viedä sen arjesta mahdollisimman kauas. Kyseessä on aito kulttuurinen ja moraalinen ero, joka yhdistyy usein myös muihin yhteiskunnallisiin eroihin kuten koulutustasoon, asuinpaikkaan ja sukupuoleen.
Tiukkoja näkemyksiä voi tulkita myös niin, että ne eivät yksinkertaisesti kohtaa todellista juomiskäyttäytymistä. Meillä on juomisesta liioitellun kaunis ja kohtuullinen käsitys. Uskomme vilpittömästi 1‒2 lasilliseen kerran tai pari kuussa, vaikka valtaosa meistä juo hanakasti enemmän.
Tämä tuo esiin kolmannen suomalaisen alkoholikulttuurin. Alkoholikulttuuri ei ole vain sitä, mitä me teemme alkoholin kanssa, vaan myös sitä, mitä me alkoholista ajattelemme, puhumme ja tunnemme. Ja se, että ajatuksemme, puheemme ja tunteemme eivät motivoidu todellisesta toiminnasta, on kulttuurinen erityispiirre. Suomalaisessa alkoholikulttuurissa alkoholi edustaa jotain aivan muuta kuin itse juomista ‒ vapautta, järkeä, urbaania elämäntapaa yms. ‒ kun taas itse juomisen syistä ja seurauksista ei ole realistista kulttuurista ymmärrystä.
Näistä lähtökohdista on vaikea nähdä alkoholikulttuurin muuttuvan oleellisesti parempaan tai kestävämpään suuntaan. Mutta jos sitä halutaan muuttaa, niin on syytä aloittaa keskustelukulttuurista. Alkoholia voidaan käyttää fiksummin vasta, kun siitä puhutaan fiksummin.

Lue myös:

Amis, sivistys ja ongelmat – kaksi tutkimusta, kaksi näkökulmaa

Amis, sivistys ja ongelmat – kaksi tutkimusta, kaksi näkökulmaa

Ammatillinen koulutus on jälleen noussut pinnalle mediassa. Tutkija Penni Pietilä osallistui kolmen lukukauden ajan ammattikoulun äidinkielen opetukseen. Hän havaitsi, että yleissivistävät tavoitteet ovat jääneet opintojen nopean edistämisen ja työelämään siirtymisen...

Sanoma hajotti tiedetoimituksensa

Sanoma hajotti tiedetoimituksensa

  Vuosikymmenen mittainen kokeilu tuli päätökseen, kun Sanoma ilmoitti jakavansa Helsingin Sanomien tiedetoimituksen kahteen osaan. Minä ja kolme muuta Tiede- ja Tiede Luonto -lehtien tuottajaa sekä niiden päätoimittaja ja graafikko siirryimme maaliskuun alussa...

Vähän solidaarisuutta, kiitos!

Vähän solidaarisuutta, kiitos!

Miksi ihmeessä Yleisradion irtisanomiset eivät ole herättäneet näkyvää huolta yliopistopiireissä? Missä viipyvät tutkijoiden solidaarisuuden osoitukset journalisteille? Tätä olen viime aikoina ihmetellyt. Samassa veneessähän tässä ollaan puolustamassa faktapohjaista...

Tuolileikki jähmettää yliopistojen elämää

Tuolileikki jähmettää yliopistojen elämää

Kuuntelin Sitran Tekoja tulevaisuuteen: Ratkaisuja talouden kestävään kasvuun-webinaarin maaliskuun alussa. Tilausuudessa pohdittiin eri kantilta sitä ongelmaa, että Suomen bruttokansantuote ei ole kasvanut kohta 20 vuoteen ja työn tuottavuus on huonontunut koko ajan....