Kalavideoista alueelliseen asukastietoon – Voiko some kuroa umpeen etäisyyttä kunnan ja kuntalaisten välillä?

Pauliina Lehtonen

Kuhmoisten kunnanjohtaja irrottaa kaloja verkosta taannoisessa Ylen uutisjutussa. Kalareissu liittyy kunnanjohtajan kuntalaiselta saamaan Tiktok-haasteeseen, jota hän on kuvaamassa. Lopuksi haasteen esittänyt kuntalainen antaa tuomionsa kunnanjohtajan suorituksesta. Tällä kertaa suoritus saa kuntalaisen hyväksynnän. Ylen uutinen käsittelee sitä, miten kunnanjohtajat ovat alkaneet hyödyntää sosiaalista mediaa vuorovaikutuksessaan kuntalaisten kanssa. Some nähdään keskeisenä viestintäkanavana erityisesti sellaisten ryhmien kannalta, joita muuten olisi vaikea tavoittaa. Kuhmoisissa Tiktok on auttanut kuntaa tavoittamaan erityisesti nuoria kuntalaisia.

Sitran Demokraattiset osallistumismahdollisuudet Suomessa -kyselytutkimus nostaa esiin kuilun kansalaisten ja päätöksentekijöiden välillä. Sitran tutkimuksen mukaan noin 700 000 suomalaista osallistuisi päätöksentekoon enemmän, jos se olisi nykyistä helpompaa. Yhdeksi osallistumisen esteeksi kyselyn vastaajat nostavat päätöksenteon ja kuntalaisten arjen välisen etäisyyden. Kaksi kolmasosaa suomalaisista on Sitran tutkimuksen mukaan sitä mieltä, että päätöksenteon tulisi tapahtua lähempänä kunnan asukkaita.

Kansalaisten heikentynyt usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa nousi esiin myös arjen osallisuuden dynamiikkaa selvittäneessä EKOS-tutkimushankkeessamme. Osana Ympäristöministeriön koordinoimaa kansallista lähiöohjelmaa pohdimme, miten lähiössä asuvat voivat osallistua ja vaikuttaa kestävään kaupunkikehitykseen. Etsimme vastauksia siihen, millaisin ratkaisuin asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta voidaan vahvistaa ja alueellista eriytymistä vähentää kestävyysmurroksessa.

Yhdeksi kuntalaisten ja päätöksentekijöiden etääntymistä aiheuttavaksi tekijäksi tunnistimme asukkaiden ulkopuolisuuden kokemuksen kaupunkikehityksestä. Tämä epäilemättä heikentää intoa osallistua tai uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Kaupunki- ja lähiökehittämisen usein hyvin hallintolähtöinen lähestymistapa ei helposti tavoita asukaskokemusta ja sen pohjalta syntyvää tietoa, saatikka arvota kokemustietoa yhtä legitiimiksi tai validiksi tiedoksi kuin hallinnon paljon hyödyntämää, helposti mitattavissa olevaa teknis-tieteellistä tilastodataa.

EKOS-hankkeessa kehitimme Asukastieto-työkalun, jonka avulla suunnittelijat ja päätöksentekijät voivat paremmin tunnistaa asukkaiden arjen ja yhteiskunnallisen toiminnan suhteita. Voisiko myös kuntien ja kunnanjohtajien some-tilejä valjastaa väyläksi tuoda esiin asukkaiden arjen kokemuksia?

Kuntaesittelyjen ja viihdevideoiden rinnalla sosiaalinen media voisi tuottaa päätöksentekijöille ja kunnanjohdolle tietoa kuntalaisten hyvinvointia edistävien ratkaisujen tueksi tuomalla esiin asukkaiden paikallisia tarpeita ja arjen kokemuksia liittyivät ne sitten vaikka palvelujen saatavuuteen, julkisen liikenteen yhteyksiin tai katujen kunnossapitoon. Some mahdollistaisi kätevästi myös seurantaraportit siitä, miten asukkaiden esiin nostamiin asioihin kunnanhallinnossa on tartuttu. Viihteellisen kuntamarkkinoinnin rinnalla sosiaalisesta mediasta voisi tällöin tulla yksi väylä kuroa umpeen pitkäksi venähtänyttä etäisyyttä kuntien ja niiden asukkaiden välillä.

 

Miten tuoda kuntalaisten arjen kokemuksia päättäjien tietoon – liittyivät ne sitten vaikka palvelujen saatavuuteen, julkisen liikenteen yhteyksiin tai katujen kunnossapitoon.
(Kuva: Shutterstock)

Lue myös:

Laastari ei auta yliopistojen sabotointiin

Laastari ei auta yliopistojen sabotointiin

Jos yliopistot investoivat kymmeniä miljoonia tietoturvaan ja fyysisten tilojen vartioimiseen, niin miksei sitten kaikkein tärkeimmän pääomansa eli tutkijoiden työn suojelemiseen?

Millaista kaupunkia purkamalla rakennetaan?

Millaista kaupunkia purkamalla rakennetaan?

Helsingin Sanomat uutisoi tammikuun alussa Helsingissä käynnissä olevasta rakennusten purkubuumista, jossa ydinkeskustan rakennuksia ja kokonaisia lähiökortteleita puretaan uudisrakentamisen alta. Jutun mukaan purkuhankkeita perustellaan usein vaikeuksilla sovittaa...

Mikä erottaa tiedetoimittajan tekoälystä?

Mikä erottaa tiedetoimittajan tekoälystä?

Lähteiden merkitsemisestä populaareissa tietoteksteissä on käyty nyt ennennäkemättömän avointa keskustelua Maria Petterssonin Suomen historian jännät naiset -kirjan kirvoittamana.   Keskustelua seuratessa en ole voinut välttyä vertaamasta sitä pohdintaan, jota...