Kauhea skenaario

Koronapandemian alkuvaiheessa lääketiede, terveydenhuolto ja politiikka olivat avainasemassa kriisin kannalta. Nyt pandemian – toivon mukaan – loppuvaiheessa näyttää siltä, että tilanteesta ulos pääseminen on ennen kaikkea viestinnällinen ongelma.
On käynyt selväksi, että taudin saaminen kuriin ja yhteiskunnan palautuminen ”normaalitilaan” tapahtuvat rokotteen avulla. Edellytyksenä tilanteen helpottumiselle on tarpeeksi laaja rokotekattavuus väestön keskuudessa.
Suomalaiset ovat kansainvälisesti varsin rokotemyönteisiä. Pieni kansakunta puhaltaa yhteen hiileen, ja ihmiset kantavat vastuunsa yhteisen terveysturvallisuuden hyväksi. Koronarokotteeseen liittyvä epäily ja vastustus kuitenkin osoittavat, että Suomikin on muuttunut yksilökeskeisemmäksi ja että rokotemyönteiset ja -vastaiset jakautuvat viestintäympäristön perusteella kahteen leiriin.
Valtaväestö seuraa valtamediaa ja noudattaa viranomaisen kehotusta rokotuksen ottamisesta. Uutismedian seuraajat näkevät rokottamisen hyödyt mahdollisia haittoja suurempina. Rokotteen ottamatta jättäneistä suuri osa on nuoria aikuisia, maahanmuuttajataustaisia ja muita, jotka eivät seuraa uutismediaa tai luota siihen, vaan saavat sen sijaan tietonsa omista verkostoistaan ja sosiaalisen median kautta.
Uutismedian tarina on se, että tällä hetkellä pääasiassa rokottamattomat pitävät pandemiaa yllä, kuormittavat julkista terveydenhuoltoa ja jotkut heistä myös kuolevat Covid-19-tautiin. Sosiaalisen median tarinat taas kertovat yksilökokemuksia siitä, kuinka tauti on vain ”lievä flunssa”, ja kierrättävät erilaisia teorioita päättäjien, viranomaisten ja lääkebisneksen salaliitoista, joilla kansalaisia huijataan. Ääriversioissa pelotellaan muun muassa, että rokotetut kuolevat kolmen vuoden kuluttua piikin saamisesta.
Vain pieni osa rokotekielteisistä uskoo salaliittoteorioihin, mutta ne ovat omiaan lisäämään epäilyä ja epävarmuutta. Rokotteista on vasta vuoden verran kokemusta, joten varmaa tietoa niiden pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä ole.
Kukin voi kuitenkin miettiä, kuinka uskottava on skenaario, jonka mukaan vuonna 2024 päättäjät ovat tappaneet rokotteella itsensä ja 70–80 prosenttia kansalaisista. ”Suuren huijauksen” viisaasti välttäneet jäljelle jääneet yrittävät pyörittää yhteiskuntia koronan vaurioittamat keuhkot ruvella. Onneksi rikkaat länsimaat ovat itsekkäästi varanneet valtaosan rokotteista huijaukseensa, joten kehittyvistä maista riittää terveitä maahanmuuttajia entisiä hyvinvointivaltioita pyörittämään.
Kumpaa tarinaa kannattaa uskoa?
 

Uusimmat ajankohtaiset

Tiedeviestintäkongressi etsii tänä vuonna totuutta

Tiedeviestinnän, journalismin ja tutkimuksen eetos on sananvapaudessa ja luotettavassa tiedossa. Miten toimittajat, tutkijat ja tiedeviestijät tavoittavat työssään sen luotettavimman tiedon, jota totuudeksi kutsumme? 11. Kansallisen tiedeviestintäkongressin...

Vaalikokous 20.11. valitsee uusia hallituksen jäseniä

Suomen tiedetoimittajain liitto ry:n sääntömääräinen syyskokous eli vaalikokous pidetään Helsingissä Tieteiden talolla keskiviikkona 20.11.2024 klo 17 alkaen.  Kokoukseen päätteeksi tarjoillaan salaattibuffet.   Ilmoittauduthan ruokahävikin välttämiseksi kokoukseen...

Tiedetoimittajain syksyn apurahahaku alkanut

Tiedetoimittajain apurahahaku 16.10.–15.11.2024 Suomen tiedetoimittajain liiton Kopiosto-apurahahaku alkaa keskiviikkona 16. lokakuuta ja päättyy perjantaina 15. marraskuuta. Apurahoista päätetään hallituksen kokouksessa 13. joulukuuta, ja ne maksetaan saajille vuoden...

Tiedetoimittajat Espoon innovaatioyhteisöön 24.10.

Tervetuloa vierailulle Espoon innovaatioyhteisöön 24.10. klo 10–13 Otaniemeen! Ilmoittautuminen on nyt alkanut. Innovaatioiden kaupallistamisen ja tuotteistuksen haasteet Suomessa ovat olleet voimakkaasti valokeilassa: Miten tuotteistaa ja kaupallistaa innovaatioita...

Nobel-keskustelu Sanomatalossa syventää palkintojen merkitystä

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan perinteistä Nobel-keskustelua, joka järjestetään Sanomatalon Mediatorilla torstaina 24.10.2024 klo 17–18.30. Tilaisuutta voi seurata myös suorana lähetyksenä verkossa osoitteessa hs.fi. Tilaisuuden asiantuntijapaneelin kokooonpano...

Tervetuloa Turun kirjamessujen keskusteluihin ja jäsentapaamiseen

Lähes jokainen suomalainen pelaa jotain pelityyppiä. Digitaalisia pelejäkin pelaa noin 80 prosenttia. Tervetuloa kuuntelemaan pelien ja pelaamisen tutkijoita Turun kirjamessuille perjantaina 4. lokakuuta klo 15–15.30 A-messuhallin Agricola-lavalla. Tiedetoimittajain...

Syksyn tapahtumissa teemoina totuus, innovaatiot ja Nobelit

Tiedetoimittajain liiton syksyn tapahtumakalenteri alkaa täyttyä. Luvassa on niin perinteinen Turun kirjamessujen jäsentapaaminen ja kansallinen tiedeviestintäkongressi, mutta myös aamupäivä innovaatioiden parissa. Lisäksi kannattaa jo nyt laittaa kalenteriin...

Kevään Kopiosto-apurahansaajat on nyt julkistettu

Luovaan työhön tarkoitetut apurahat ovat edelleen kiinnostavin hakukohde, ja siihen myönnettiin jälleen yli puolet kevään koko apurahapotista, 48 000 euroa. Toiseksi suosituin kohde ovat tiedeviestinnän toimissa tarvittavat laitteet, joita tuetaan 10 470 eurolla. Sitä...

Mikä muuttuu mediassa Journalistin ohjeiden uusiutuessa?

Seminaarissa 30.5. luvassa uudistuneita Journalistin ohjeita ja keskustelua journalismin ja viestinnän etiikasta – Mukana mm. Eero Hyvönen, Salla Nazarenko, Jouni Kemppainen, Tiina Raevaara, Elina Grundström... Tervetuloa päivittämään etiikkaosaamistasi...