Kauhea skenaario

Koronapandemian alkuvaiheessa lääketiede, terveydenhuolto ja politiikka olivat avainasemassa kriisin kannalta. Nyt pandemian – toivon mukaan – loppuvaiheessa näyttää siltä, että tilanteesta ulos pääseminen on ennen kaikkea viestinnällinen ongelma.
On käynyt selväksi, että taudin saaminen kuriin ja yhteiskunnan palautuminen ”normaalitilaan” tapahtuvat rokotteen avulla. Edellytyksenä tilanteen helpottumiselle on tarpeeksi laaja rokotekattavuus väestön keskuudessa.
Suomalaiset ovat kansainvälisesti varsin rokotemyönteisiä. Pieni kansakunta puhaltaa yhteen hiileen, ja ihmiset kantavat vastuunsa yhteisen terveysturvallisuuden hyväksi. Koronarokotteeseen liittyvä epäily ja vastustus kuitenkin osoittavat, että Suomikin on muuttunut yksilökeskeisemmäksi ja että rokotemyönteiset ja -vastaiset jakautuvat viestintäympäristön perusteella kahteen leiriin.
Valtaväestö seuraa valtamediaa ja noudattaa viranomaisen kehotusta rokotuksen ottamisesta. Uutismedian seuraajat näkevät rokottamisen hyödyt mahdollisia haittoja suurempina. Rokotteen ottamatta jättäneistä suuri osa on nuoria aikuisia, maahanmuuttajataustaisia ja muita, jotka eivät seuraa uutismediaa tai luota siihen, vaan saavat sen sijaan tietonsa omista verkostoistaan ja sosiaalisen median kautta.
Uutismedian tarina on se, että tällä hetkellä pääasiassa rokottamattomat pitävät pandemiaa yllä, kuormittavat julkista terveydenhuoltoa ja jotkut heistä myös kuolevat Covid-19-tautiin. Sosiaalisen median tarinat taas kertovat yksilökokemuksia siitä, kuinka tauti on vain ”lievä flunssa”, ja kierrättävät erilaisia teorioita päättäjien, viranomaisten ja lääkebisneksen salaliitoista, joilla kansalaisia huijataan. Ääriversioissa pelotellaan muun muassa, että rokotetut kuolevat kolmen vuoden kuluttua piikin saamisesta.
Vain pieni osa rokotekielteisistä uskoo salaliittoteorioihin, mutta ne ovat omiaan lisäämään epäilyä ja epävarmuutta. Rokotteista on vasta vuoden verran kokemusta, joten varmaa tietoa niiden pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä ole.
Kukin voi kuitenkin miettiä, kuinka uskottava on skenaario, jonka mukaan vuonna 2024 päättäjät ovat tappaneet rokotteella itsensä ja 70–80 prosenttia kansalaisista. ”Suuren huijauksen” viisaasti välttäneet jäljelle jääneet yrittävät pyörittää yhteiskuntia koronan vaurioittamat keuhkot ruvella. Onneksi rikkaat länsimaat ovat itsekkäästi varanneet valtaosan rokotteista huijaukseensa, joten kehittyvistä maista riittää terveitä maahanmuuttajia entisiä hyvinvointivaltioita pyörittämään.
Kumpaa tarinaa kannattaa uskoa?
 

Uusimmat ajankohtaiset

Kansallinen tiedeviestintäkongressi Tampereella

Järjestyksessä 9. Kansallinen tiedeviestintäkongressi järjestetään tänä vuonna Tampereella perjantaina 2.12.2022 klo 12–17 Kongressin teemana on Lupa sanoa. Tampere-talolla kysytään, kenellä on lupa puhua ja kenen on suorastaan pakko puhua. Yhteistyökumppanina on...

Nyt on oikea aika hakea apurahaa!

Suomen tiedetoimittajain liiton syksyn kausiapurahojen haku alkaa sunnuntaina 16. lokakuuta. Hakuaikaa on 15.11.2022 saakka. Apuraha ei ole tarkoitettu vain liiton jäsenille, vaan Kopiosto-varoista myönnettäviä apurahoja voivat hakea muutkin tiedeviestinnän alalla...

Viestinnän vastuun rajoja Kotkassa 25.–26. elokuuta

Elokuussa virittäydittiin tulevaan syksyyn perinteisessä etiikkaseminaarissa Kotkan Ristiniemessä. Ohjelmassa oli ajan kanssa toteutettavia työpajoja, yhteisiä keskusteluja, virkistäytymistä luonnon helmassa, saunomista ja ohjelmallinen iltanuotio meren rannassa....

Huuhkajien retki Rikalanmäelle ja Kärävuorelle Saloon 1.9.

Tervetuloa osallistumaan retkelle torstaina 1. syyskuuta Saloon, jossa liiton toimistokin sijaitsee. Huuhkajien tapahtumat ovat avoimia kaikille liiton jäsenille. Iltapäivän aikana tutustutaan Halikonjoen valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella luonnon ja...

Liiton apurahan sai 55 hakijaa

Liiton hallitus sai kevään apurahahaussa kaikkiaan 75 hakemusta. Ne olivat yhteissummaltaan 204 098 euroa. Apuraha myönnettiin 55 hakijalle, ja apurahasumma oli yhteensä 96 502 euroa. Apurahoista päätettäessä otettiin huomioon Tiedetoimittajain aiemmat apurahat...

9. Kansallinen tiedeviestintäkongressi tänä vuonna Tampereella

2. joulukuuta on vuorossa 9. Kansallinen tiedeviestintäkongressi ja paikkana Tampere-talo. Siellä kysytään, kenellä on lupa puhua. Tampere-talossa ovat Tampereen kirjafestarit eli kirjamessut la 3.12.–su 4.12., joten kongressiin osallistujille tarjoutuu samalla...

Kevään apurahahakuun tuli 75 hakemusta

Suomen tiedetoimittajain liiton Kopiosto-apurahakemusten jättöaika päättyi pitkäperjantaina 15.4.. Hakemuksia tuli yhteensä 75 kappaletta. Suosituin hakukohde on jälleen kerran työskentely, johon osoitettuja hakemuksia tuli kaikkiaan 34 kappaletta. Myös liiton...

Liiton kevätkokous 25.4.2022

Hyvä tiedetoimittajain liiton jäsen, Suomen tiedetoimittajain liiton kevät- eli vuosikokous järjestetään sääntöjen sallimana online-kokouksena maanantaina 25.4.2022.  Tule kuulemaan, miten liitossa on selviydytty toisesta koronavuodesta peräkkäin! Osallistu...