Kauhea skenaario

Koronapandemian alkuvaiheessa lääketiede, terveydenhuolto ja politiikka olivat avainasemassa kriisin kannalta. Nyt pandemian – toivon mukaan – loppuvaiheessa näyttää siltä, että tilanteesta ulos pääseminen on ennen kaikkea viestinnällinen ongelma.
On käynyt selväksi, että taudin saaminen kuriin ja yhteiskunnan palautuminen ”normaalitilaan” tapahtuvat rokotteen avulla. Edellytyksenä tilanteen helpottumiselle on tarpeeksi laaja rokotekattavuus väestön keskuudessa.
Suomalaiset ovat kansainvälisesti varsin rokotemyönteisiä. Pieni kansakunta puhaltaa yhteen hiileen, ja ihmiset kantavat vastuunsa yhteisen terveysturvallisuuden hyväksi. Koronarokotteeseen liittyvä epäily ja vastustus kuitenkin osoittavat, että Suomikin on muuttunut yksilökeskeisemmäksi ja että rokotemyönteiset ja -vastaiset jakautuvat viestintäympäristön perusteella kahteen leiriin.
Valtaväestö seuraa valtamediaa ja noudattaa viranomaisen kehotusta rokotuksen ottamisesta. Uutismedian seuraajat näkevät rokottamisen hyödyt mahdollisia haittoja suurempina. Rokotteen ottamatta jättäneistä suuri osa on nuoria aikuisia, maahanmuuttajataustaisia ja muita, jotka eivät seuraa uutismediaa tai luota siihen, vaan saavat sen sijaan tietonsa omista verkostoistaan ja sosiaalisen median kautta.
Uutismedian tarina on se, että tällä hetkellä pääasiassa rokottamattomat pitävät pandemiaa yllä, kuormittavat julkista terveydenhuoltoa ja jotkut heistä myös kuolevat Covid-19-tautiin. Sosiaalisen median tarinat taas kertovat yksilökokemuksia siitä, kuinka tauti on vain ”lievä flunssa”, ja kierrättävät erilaisia teorioita päättäjien, viranomaisten ja lääkebisneksen salaliitoista, joilla kansalaisia huijataan. Ääriversioissa pelotellaan muun muassa, että rokotetut kuolevat kolmen vuoden kuluttua piikin saamisesta.
Vain pieni osa rokotekielteisistä uskoo salaliittoteorioihin, mutta ne ovat omiaan lisäämään epäilyä ja epävarmuutta. Rokotteista on vasta vuoden verran kokemusta, joten varmaa tietoa niiden pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä ole.
Kukin voi kuitenkin miettiä, kuinka uskottava on skenaario, jonka mukaan vuonna 2024 päättäjät ovat tappaneet rokotteella itsensä ja 70–80 prosenttia kansalaisista. ”Suuren huijauksen” viisaasti välttäneet jäljelle jääneet yrittävät pyörittää yhteiskuntia koronan vaurioittamat keuhkot ruvella. Onneksi rikkaat länsimaat ovat itsekkäästi varanneet valtaosan rokotteista huijaukseensa, joten kehittyvistä maista riittää terveitä maahanmuuttajia entisiä hyvinvointivaltioita pyörittämään.
Kumpaa tarinaa kannattaa uskoa?
 

Uusimmat ajankohtaiset

10. Kansallinen tiedeviestintäkongressi – Tulevaisuuden ruokamme 23.11.

10. Kansallinen tiedeviestintäkongressi – Tulevaisuuden ruokamme 23.11. klo 10–16.30 Tieteiden talolla Maailman myllerryksessäkin tarvitsemme jokapäiväisen ruokamme. Ideat, aatteet, ismit ja innovaatiot muokkaavat ravintoamme, mutta myös käsityksiämme hyvästä ruoasta....

Vaalikokouksessa 23.11. liitolle uusi puheenjohtaja

Suomen tiedetoimittajain liiton puheenjohtaja Heljä Salonen luotsasi liittoa läpi haastavien koronavuosien. Kolmen vuoden jälkeen häntä ei sääntöjemme mukaan voi valita enää uudelleen. Tule Tieteiden talolle vaalikokoukseen 23.11. klo 17.30 valitsemaan liitolle uusi...

Syksyn apurahahaku käynnissä 15. marraskuuta asti

Syksyn apurahahaku 16.10–15.11. on käynnissä. Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää tiedeviestinnän alalla toimiville kohdeapurahoja syventävään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun ammatilliseen tapahtumaan osallistumiseen, työmatkaan tai...

Huuhkajien iltapäiväkahvilla emeritus-professori Kari Raivio 27.10.

TULE KUUNTELEMAAN JA KESKUSTELEMAAN EMERITUS-PROFESSORI KARI RAIVION KANSSA Sokos hotelli Triplaan 27.10. klo 13.30 alkaen. Helsingin yliopiston rehtorin ja kanslerin tehtävissä pitkään toiminut emeritus-professori Kari Raivio on lupautunut kertomaan ja keskustelemaan...

10. Kansallinen tiedeviestintäkongressi 23.11. Helsingissä

10. Kansallinen tiedeviestinnän kongressi järjestetään Tieteiden talolla Helsingissä torstaina 23. marraskuuta. Kongressin teemana on ruoka, ruoantuotanto ja tulevaisuuden haasteet. Mukana on alan asiantuntijoita eri sektoreilta ja tutkimuslaitoksista. Kongressi...

Tervetuloa Turun kirjamessuille ja jäsentilaisuuteen 29.9.

Turun kirjamessuilla on jälleen liiton omaa ohjelmaa. Puheenaiheena ovat toimittajien tekemät tietokirjat, joissa käsitellään tavalla tai toisella pelkoa tai pelottavia asioita. Perjantai-illan päätteeksi kokoonnumme jo perinteeksi muodostuneen viini- ja...

Funikulaarilla Kakolaan ja Plussa-päivään

Stipendihaku on alkanut ProComin ja Tiedetoimittajain liiton perinteiseen  Plussa-seminaaripäivään. Paikkana on tänä vuonna Turku ja hotelli Kakola, jonka seminaaritilaan, entiseen vankilan kirkkoon, kokoonnutaan kirjamessujen aattona torstaina 28.9. Haussa on myös...

Liiton toimisto syyskauteen – Ota talteen syksyn tapahtumapäivät

Suomen tiedetoimittajain liiton toimisto on käynnistänyt syyskauden, vaikka kesä vielä viipyilee Salon IoT Campuksella.   SYKSYLLÄ TAPAHTUU! Liiton tapahtumatoiminta käynnistyy jälleen syksyllä. Jäsenkirjeissä ja liiton kotisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa...