Amanda Alvarez
Kuva: Todd Quackenbush , CC0 Public Domain
Viestintäryhmässämme Human Brain Projectissa on otettu käyttöön Scrum-menetelmä. Ehdotin tätä kokeilua yhteistyön ja resurssienhallinnan parantamiseksi. Scrum on ohjelmistokehittäjien menetelmä jossa työ pyritään vaiheistamaan koko tiimin voimin. Käytössämme ovat Jira-ohjelmisto sekä Asana-kalenteri, joita HBP:n ohjelmistokehittäjät, datavelhot ja hallinto jo hyödyntävät. Asana-kalenteri toimii deadline-periaatteella eli jokaiselle tehtävälle annetaan määräaika. Jira on vianseurantajärjestelmä jossa tehtävät luokitellaan prioriteetin mukaan, mikä auttaa tunnistamaan esteitä etenemiselle. Viestinnässä “viat” vaihtuvat pyyntöihin; asiakkaat voivat syöttää järjestelmään työtehtäviä ja seurata niiden kehitystä.
Scrum sopii viestintäryhmällemme koska tuotamme painettuja ja digituotteita eri (sisäisille) asiakkaille. Se antaa tuotantoaikataululle raamit jotka ovat kaikkien ryhmäläisten seurattavissa ja muokattavissa. Olennaista menetelmässä ovat aamuiset viiden minuutin päivitykset sekä pyrähdykset eli sprintit. Kahden viikon pituisen sprintin työaikataulu selvitetään etukäteen niin ettei kenenkään resursseja kuormiteta ja kaikki laajemman projektin pikkutehtävät hoituvat rinnakkain. Toimittaja ja taittaja voivat antaa toisilleen tehtäviä ja seurata niiden edistystä. Näin määräajoista myöhästymisenkin voi ennakoida.
Lyhyen koeajan jälkeen ei vielä ole selvää onko ryhmämme hyötynyt Scrumista. Emme vielä ole täysin synkassa pyrähdysten suhteen, ja välillä päivittäiset update-tuokiot unohtuvat.Tehtävät ovat kuitenkin hallinnassa ja kaikkien nähtävillä ja muokattavissa. Ketterän menetelmän adoptiota helpottaa, kun ryhmässä useampi on teknisesti pätevä. Suurin etu tähän mennessä on versionhallinta, joka oli aiemmin täysin sähköpostin varassa, ja kyky määrätä tehtäviä muille ryhmäläisille. Vaikka Scrum on tiimityöskentelyyn tarkoitettu, yksin työskentelevä toimittaja voinee hyötyä joistakin menetelmän periaatteista — aikataulusta, kehityksen seuraamisesta, ja versionhallinnasta.
Selvää on, että tiimityöskentelyä parantavia ohjelmistoja ja sovelluksia riittää. Datajournalismia harrastavien tai muuten ohjelmoijien kanssa työskentelevien kannattaa ehdottomasti tutustua Githubin käyttöön. Avoimista koodivarastoista löytyy paljon hyödyllisiä työkaluja ja dataa. Mm. CERNin Open Data-aloiteen sisältö, data ja nettisivut on kehitetty Githubin puitteissa. Achintya Rao, yksi CERNin tiedeviestijöistä, pitää Githubissa myös tiedeviestintäsanastoa, joka on vapaasti muokattavissa. Penflip-sivustolla, joka on nimenomaan tarkoitettu kirjoittajien versionhallintaan ja joukkoistamiseen, Rao ylläpitää akateemisiin kokouksiin tarkoitettuja sosiaalisen median käyttösääntöjä.
Mistä menetelmistä tai sovelluksista olet (tiede)toimittajana itse hyötynyt?
