Korona voi lisätä rokotemyönteisyyttä


 
Samalla kun koko maailma tuntuu pidättävän henkeään seuratessaan koronarokotusten etenemistä, on myös rokotekriittisyys saanut kasvavissa määrin mediatilaa. Itse en tiedetoimittajana aina ole tiennyt, pitääkö olla huolissaan ennemmin rokotteiden kehitys- ja jakelutyön haasteista vai ihmisten asenteista ja uskomuksista niitä kohtaan.
Ehkä juuri siksi ilahduin suhteettomasti, kun posti toi lapselleni Rokotetutkimuskeskukselta kutsun osallistua tutkimukseensa. Vihdoin voisin ottaa kantaa rokottamisen puolesta tavalla, josta olisi konkreettista hyötyä! Julkisesta keskustelusta uumoilin, ettei omien lasten vieminen tutkimusrokotteiden koekaniineiksi taida olla nykyisten vanhemmuustrendien aallonharjalla.
Perillä rokotetutkimusklinikalla sain yllättyä.
Koska lapseni ei osunut tutkimusryhmän asettamille kasvukäyrille, häntä ei otettukaan mukaan tutkimukseen, ettei poikkeava koko voisi toimia virhelähteenä. Tämä ei minulle sirokokoisen lapsen äitinä ja neuvolan asiakkaana ollut varsinainen yllätys, vaan se, ettei koehenkilöistä olekaan viime aikoina ollut pulaa. Päinvastoin. Tutkijalääkärin arvion mukaan vanhemmat ovat olleet jopa aiempaa innokkaampia tuomaan lapsiaan mukaan käynnissä oleviin tutkimuksiin.
Rokotetutkimuskeskuksen koehenkilömäärät ovat toki pieniä, mutta mielestäni asiantuntijan näppituntuma välittää aiheesta tiedetoimittajille mielenkiintoisen viestin. Vaikka pikavauhtia myyntikuntoon kehitetyt koronarokotteet ovat herättäneet yleisössä epäluuloa, on niitä koskeva runsas ja seikkaperäinen uutisointi voinut myös nostaa rokotteiden ja rokotetutkimuksen arvostusta. Suuri yleisö tietää rokotteiden kehittelystä ja valmistuksesta nyt enemmän kuin koskaan.
Journalismi ja sosiaalisen median algoritmit rakastavat outouksia ja nostavat kuriositeetteja näkyviin tavalla, joka ei edes yritä jäljitellä asioiden todellisia mittasuhteita. Mediaa seuraamalla rokotekriittisyys näyttäytyy helposti kokoaan suurempana ilmiönä, mutta todellisuudessa suomalaisten suuri enemmistö osaa puntaroida rokottamisen riskit ja hyödyt järkevästi.
Koronakriisin yhdeksi hyväksi ansioksi voitaneen lukea sen, että se on osoittanut rokottamisen hyödyt myös sukupolville, joiden arkea kulkutaudit eivät ole aiemmin horjuttaneet. Korona-ajan perintönä tuskin onkaan kasvava rokotekriittisyys, vaan rokotemyönteisyys.
 

Uusimmat ajankohtaiset

Liiton Valon juhlaa vietetään perjantaina 1.3.2024

Tervetuloa Helsinkiin Tiedetoimittajain liiton Valon juhlaan perjantaina 1.3.2024, klo 18-22! Paikka on entinen eli Mäkelänkatu 2:n katutason ravintola Syke. Juhlassa jaetaan Vuoden 2024 tiedetoimittajapalkinto sekä kaksi Vuoden 2024 tiedeviestintäpalkintoa. Palkinnot...

Tieteen kaanonit romukoppaan Tieteiden yössä 25. tammikuuta

Suomen tiedetoimittajain liitto tarjoaa jälleen omaa ohjelmaa Tieteiden yössä torstai-iltana 25. tammikuuta. Tervetuloa paikan päälle! Paikkana on tuttu Helsingin kaupungintalon Tapahtumatori, jossa ohjelmaa on kello viidestä aina iltakahdeksaan asti. Illan teemana on...

Apurahan sai 69 hakijaa – suurin potti työskentelyyn

Liiton hallitus sai syksyn apurahahaussa ennätysmäärän eli kaikkiaan 108 hakemusta. Apuraha-anomusten yhteissumma oli 247 386,49 euroa. Apuraha myönnettiin 69 hakijalle, ja apurahasumma oli yhteensä 92 531 euroa.  Löydät apurahan saajien nimet ja julkisiksi ilmoitetut...

Mari Heikkilä aloittaa liiton puheenjohtajana vuonna 2024

Suomen tiedetoimittajain liiton vaalikokous valitsi yksimielisesti liiton uudeksi puheenjohtajaksi jyväskyläläisen tiedetoimittaja Mari Heikkilän. Suomen tiedetoimittajain liiton puheenjohtajana aloittaa vuoden 2024 alusta liiton nykyinen varapuheenjohtaja Mari...

Kenestä vuoden 2024 tiedetoimittaja ja tiedeviestijä?

Vuoden 2024 tiedetoimittaja -palkinnon ja Vuoden 2024 tiedeviestintäpalkinnon saajasta päättää liiton hallitus kokouksessaan 13.12.. Tiedeviestintäpalkinto voidaan antaa myös kollektiiville. Viime vuosina liitto on myöntänyt yhden tiedetoimittajapalkinnon ja kaksi...

10. Kansallinen tiedeviestintäkongressi – Tulevaisuuden ruokamme 23.11.

10. Kansallinen tiedeviestintäkongressi – Tulevaisuuden ruokamme 23.11. klo 10–16.30 Tieteiden talolla Maailman myllerryksessäkin tarvitsemme jokapäiväisen ruokamme. Ideat, aatteet, ismit ja innovaatiot muokkaavat ravintoamme, mutta myös käsityksiämme hyvästä ruoasta....

Vaalikokouksessa 23.11. liitolle uusi puheenjohtaja

Suomen tiedetoimittajain liiton puheenjohtaja Heljä Salonen luotsasi liittoa läpi haastavien koronavuosien. Kolmen vuoden jälkeen häntä ei sääntöjemme mukaan voi valita enää uudelleen. Tule Tieteiden talolle vaalikokoukseen 23.11. klo 17.30 valitsemaan liitolle uusi...

Syksyn apurahahaku käynnissä 15. marraskuuta asti

Syksyn apurahahaku 16.10–15.11. on käynnissä. Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää tiedeviestinnän alalla toimiville kohdeapurahoja syventävään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun ammatilliseen tapahtumaan osallistumiseen, työmatkaan tai...

Huuhkajien iltapäiväkahvilla emeritus-professori Kari Raivio 27.10.

TULE KUUNTELEMAAN JA KESKUSTELEMAAN EMERITUS-PROFESSORI KARI RAIVION KANSSA Sokos hotelli Triplaan 27.10. klo 13.30 alkaen. Helsingin yliopiston rehtorin ja kanslerin tehtävissä pitkään toiminut emeritus-professori Kari Raivio on lupautunut kertomaan ja keskustelemaan...