Korona voi lisätä rokotemyönteisyyttä


 
Samalla kun koko maailma tuntuu pidättävän henkeään seuratessaan koronarokotusten etenemistä, on myös rokotekriittisyys saanut kasvavissa määrin mediatilaa. Itse en tiedetoimittajana aina ole tiennyt, pitääkö olla huolissaan ennemmin rokotteiden kehitys- ja jakelutyön haasteista vai ihmisten asenteista ja uskomuksista niitä kohtaan.
Ehkä juuri siksi ilahduin suhteettomasti, kun posti toi lapselleni Rokotetutkimuskeskukselta kutsun osallistua tutkimukseensa. Vihdoin voisin ottaa kantaa rokottamisen puolesta tavalla, josta olisi konkreettista hyötyä! Julkisesta keskustelusta uumoilin, ettei omien lasten vieminen tutkimusrokotteiden koekaniineiksi taida olla nykyisten vanhemmuustrendien aallonharjalla.
Perillä rokotetutkimusklinikalla sain yllättyä.
Koska lapseni ei osunut tutkimusryhmän asettamille kasvukäyrille, häntä ei otettukaan mukaan tutkimukseen, ettei poikkeava koko voisi toimia virhelähteenä. Tämä ei minulle sirokokoisen lapsen äitinä ja neuvolan asiakkaana ollut varsinainen yllätys, vaan se, ettei koehenkilöistä olekaan viime aikoina ollut pulaa. Päinvastoin. Tutkijalääkärin arvion mukaan vanhemmat ovat olleet jopa aiempaa innokkaampia tuomaan lapsiaan mukaan käynnissä oleviin tutkimuksiin.
Rokotetutkimuskeskuksen koehenkilömäärät ovat toki pieniä, mutta mielestäni asiantuntijan näppituntuma välittää aiheesta tiedetoimittajille mielenkiintoisen viestin. Vaikka pikavauhtia myyntikuntoon kehitetyt koronarokotteet ovat herättäneet yleisössä epäluuloa, on niitä koskeva runsas ja seikkaperäinen uutisointi voinut myös nostaa rokotteiden ja rokotetutkimuksen arvostusta. Suuri yleisö tietää rokotteiden kehittelystä ja valmistuksesta nyt enemmän kuin koskaan.
Journalismi ja sosiaalisen median algoritmit rakastavat outouksia ja nostavat kuriositeetteja näkyviin tavalla, joka ei edes yritä jäljitellä asioiden todellisia mittasuhteita. Mediaa seuraamalla rokotekriittisyys näyttäytyy helposti kokoaan suurempana ilmiönä, mutta todellisuudessa suomalaisten suuri enemmistö osaa puntaroida rokottamisen riskit ja hyödyt järkevästi.
Koronakriisin yhdeksi hyväksi ansioksi voitaneen lukea sen, että se on osoittanut rokottamisen hyödyt myös sukupolville, joiden arkea kulkutaudit eivät ole aiemmin horjuttaneet. Korona-ajan perintönä tuskin onkaan kasvava rokotekriittisyys, vaan rokotemyönteisyys.
 

Uusimmat ajankohtaiset

Liiton pressikortti voimassa koko tammikuun – ja 10. helmikuuta asti

Suomen tiedetoimittajain liiton jäsenkorttien vuositarrat on painettu ja ne lähtevät painosta postin kuljetettaviksi jäsenille. On hyvä muistaa, että jäsen- eli pressikortti on voimassa koko tammikuun. Tarvittaessa voimassaolo jatkuu vielä helmikuun 10. päivään asti....

Apurahoja liiton jäsenille Tutki!2023-konferenssiin

Tutki!-konferenssi järjestetään jälleen huhtikuussa, ja Tiedetoimittajain liitto myöntää sinne jäsenilleen apurahoja. Järjestyksessä seitsemäs Tutki!-konferenssi järjestetään 21.–22. huhtikuuta 2023 Helsingin Sanomatalossa. Toimittajille suunnattu koulutus- ja...

Suomalaisen elämäntavan murros Tieteiden yössä 12. tammikuuta

Lauluja metsistä ja lähiöistä duolta Kononen & Pajukallio, puheita Tommi Hoikkalalta, Pasi Heikkuriselta ja Laura Arikalta. Tietoiskuja ajankohtaisista aiheista kaupungin sydämessä Helsingin kaupungintalolla. Tiedetoimittajain liiton Tieteiden yön ohjelma on...

Liiton syksyn apuraha 67 hakijalle

      Liiton hallitus sai syksyn apurahahaussa kaikkiaan 81 hakemusta. Ne olivat yhteissummaltaan 209 478 euroa. Eniten kiinnostusta tunnettiin työskentelyapurahoihin, ja hakemuksia niistä tuli kaikkiaan 46 hakijalta. Apuraha myönnettiin hallituksen...

Heljä Salonen jatkaa liiton puheenjohtajana

Suomen tiedetoimittajain liiton vaalikokous järjestettiin 22. marraskuuta Tieteiden talolla Helsingissä. Kokousväki valitsi yksimielisesti toimittaja Heljä Salosen jatkamaan liiton puheenjohtajana. Vuosi 2023 on Salosen kolmas vuosi puheenjohtajana ja samalla...

Kenen teot sinä tahdot palkita vuonna 2023?

Vertaistensa palkitsema. Sitä tunnustusta ihminen kantaa mielessään loppuelämänsä. Kenet tai minkä vertaisesi sinä tänä vuonnat palkitsisit?     Tee ehdotuksesi Vuoden 2023 Tiedetoimittajasta ja Vuoden 2023 tiedeviestintäpalkinnon saajasta 10.12.22 mennessä!...

Kansallinen tiedeviestintäkongressi Tampereella

Järjestyksessä 9. Kansallinen tiedeviestintäkongressi järjestetään tänä vuonna Tampereella perjantaina 2.12.2022 klo 12–17 Kongressin teemana on Lupa sanoa. Tampere-talolla kysytään, kenellä on lupa puhua ja kenen on suorastaan pakko puhua. Yhteistyökumppanina on...

Nyt on oikea aika hakea apurahaa!

Suomen tiedetoimittajain liiton syksyn kausiapurahojen haku alkaa sunnuntaina 16. lokakuuta. Hakuaikaa on 15.11.2022 saakka. Apuraha ei ole tarkoitettu vain liiton jäsenille, vaan Kopiosto-varoista myönnettäviä apurahoja voivat hakea muutkin tiedeviestinnän alalla...