Korona voi lisätä rokotemyönteisyyttä

Johanna Junttila

Samalla kun koko maailma tuntuu pidättävän henkeään seuratessaan koronarokotusten etenemistä, on myös rokotekriittisyys saanut kasvavissa määrin mediatilaa. Itse en tiedetoimittajana aina ole tiennyt, pitääkö olla huolissaan ennemmin rokotteiden kehitys- ja jakelutyön haasteista vai ihmisten asenteista ja uskomuksista niitä kohtaan.

Ehkä juuri siksi ilahduin suhteettomasti, kun posti toi lapselleni Rokotetutkimuskeskukselta kutsun osallistua tutkimukseensa. Vihdoin voisin ottaa kantaa rokottamisen puolesta tavalla, josta olisi konkreettista hyötyä! Julkisesta keskustelusta uumoilin, ettei omien lasten vieminen tutkimusrokotteiden koekaniineiksi taida olla nykyisten vanhemmuustrendien aallonharjalla.

Perillä rokotetutkimusklinikalla sain yllättyä.

Koska lapseni ei osunut tutkimusryhmän asettamille kasvukäyrille, häntä ei otettukaan mukaan tutkimukseen, ettei poikkeava koko voisi toimia virhelähteenä. Tämä ei minulle sirokokoisen lapsen äitinä ja neuvolan asiakkaana ollut varsinainen yllätys, vaan se, ettei koehenkilöistä olekaan viime aikoina ollut pulaa. Päinvastoin. Tutkijalääkärin arvion mukaan vanhemmat ovat olleet jopa aiempaa innokkaampia tuomaan lapsiaan mukaan käynnissä oleviin tutkimuksiin.

Rokotetutkimuskeskuksen koehenkilömäärät ovat toki pieniä, mutta mielestäni asiantuntijan näppituntuma välittää aiheesta tiedetoimittajille mielenkiintoisen viestin. Vaikka pikavauhtia myyntikuntoon kehitetyt koronarokotteet ovat herättäneet yleisössä epäluuloa, on niitä koskeva runsas ja seikkaperäinen uutisointi voinut myös nostaa rokotteiden ja rokotetutkimuksen arvostusta. Suuri yleisö tietää rokotteiden kehittelystä ja valmistuksesta nyt enemmän kuin koskaan.

Journalismi ja sosiaalisen median algoritmit rakastavat outouksia ja nostavat kuriositeetteja näkyviin tavalla, joka ei edes yritä jäljitellä asioiden todellisia mittasuhteita. Mediaa seuraamalla rokotekriittisyys näyttäytyy helposti kokoaan suurempana ilmiönä, mutta todellisuudessa suomalaisten suuri enemmistö osaa puntaroida rokottamisen riskit ja hyödyt järkevästi.

Koronakriisin yhdeksi hyväksi ansioksi voitaneen lukea sen, että se on osoittanut rokottamisen hyödyt myös sukupolville, joiden arkea kulkutaudit eivät ole aiemmin horjuttaneet. Korona-ajan perintönä tuskin onkaan kasvava rokotekriittisyys, vaan rokotemyönteisyys.